Tag Archives: UEF-strategia

Opiskelijakeskeisyys – mitä se on?

Itä-Suomen yliopisto läpäisi kansainvälisen KARVI-auditoinnin liehuvin lipuin tänä keväänä. Kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna olimme edenneet käytännössä kaikilla osa-alueilla. Kuten normaaliin kehittyvään organisaatioon kuuluu, nousi esille myös muutamia kehittämisen kohteita. Näistä KARVI-ryhmä nosti yhtenä osiona esille sen, että yliopiston strategisia avainkäsitteitä, mm. opiskelijakeskeisyyttä ja kansainvälisyyttä, olisi syytä kirkastaa. Tässä juuri on laatutyön arvo, se nostaa meille tärkeitä kehittämiskohteita esille.

Opiskelijakeskeisyys on kaksisuuntainen tie. Siihen tarvitaan yliopiston näkemys, mutta opiskelijoiden oma näkemys ja tuntemus opiskelijakeskeisyydestä on oleellisin osa, koska sitä tulee myös mitata opiskelijoiden kautta. Käsitteen tarkka määrittäminen on se vaikeampi pala. Opiskelijakeskeisyys koostuu monesta osa-alueesta. Se alkaa jo siitä, kun nuoret ylipäänsä harkitsevat hakeutuvansa meille opiskelemaan. Mille brändimme hakijan silmissä näyttää, ratkaisee jo lähtökuopissa suosituimmuutemme.

Konkreettisten tekojen tulisi seurata opintojen alusta niiden päättymiseen ja alumnivaiheeseen saakka. Tarkasteltavia kohteita tulee heti mieleen lukuisia: kuinka selkeät opintopolut ovat, millaista ohjausta saa matkan varrella, onko mahdollista muodostaa opinnoistaan loogisia kokonaisuuksia toisiaan tukevista osa-alueista, millainen on opintojen palautejärjestelmä, mikä on opettajien osaaminen, onko tieto ajantasaista ja tutkimusnäyttöön perustuvaa, saako urapolkuun tukea, ovatko opinnot työelämärelevantteja jne.

Unohtaa ei sovi myöskään ylioppilaskuntaa ja ainejärjestöjä, niiden rooli on keskeinen. Opiskelijakeskeisyys syntyy opiskelun ja vapaa-ajan toimintojen kombinaationa. Myöskään kampuskaupunkien osuutta kokonaisuudessa ei voi vähätellä.

Edellä olevasta voi päätellä, että opiskelijakeskeisyys on kaikkien asia. Kääritään vain hihat ja ryhdytään toimeen!

Tuomo Meriläinen
Hallintojohtaja

Tutkimusstrategian päivitystä

Osana käynnissä olevaa UEFin strategian päivitysprosessia järjestimme toukokuun aikana neljä tutkimusseminaaria, joista jokainen käsitteli yhtä strategiamme globaalia haastetta. Seminaareissa oli esityksiä kaikista tiedekunnista ja kaikilta tieteenaloilta. Osallistujiakin oli runsaasti, mukana tutkimusalueiden ja tutkimusryhmien johtoa, professoreita ja muita tutkijoita.

Seminaarit onnistuivat erinomaisesti, kiitos siitä kaikille alustajille ja mukana olleille. Tällaisia tilaisuuksia tarvitaan jo ihan tiedon levittämisen takia. Edelleenkään emme tiedä läheskään riittävästi, mitä talossamme eri puolilla osataan ja tehdään. Yhteistyökumppanit haetaan maailmalta, mutta lähellä oleva osaaminen jää usein käyttämättä.

Sinänsä laaja verkottuminen UEFin ulkopuolelle on hyödyllistä, mutta siinä rinnalla meidän pitää hyödyntää toistemme osaamista paljon nykyistä paremmin. Seminaareissa syntyi uusia kontakteja tutkijoidemme välillä ja jo sen takia ne kannatti järjestää.

Ilahduttavaa oli myös havaita, että monitieteisyys ja tieteidenvälisyys on varsin laajasti sisäistetty UEFissa. Kaikkiallahan siitä puhutaan, mutta meillä se on jo osa arjen ajattelutapaa ja toimintakulttuuria. Olemme pitkälti siirtyneet tieteenalapohjaisesta ajattelusta kohti temaattista toimintakulttuuria, eli nykyisen strategiamme ydinajatus on toteutumassa.

Toki on myös niin, että nykyinen organisaatiorakenne ja rahanjakomalli ei kaikin osin tue tavoitteitamme siirtyä laitos- ja tiedekuntarajat ylittävään yhteisen tekemisen malliin. Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö johtaa kuitenkin laadukkaampaan tutkimukseen ja opetukseen ja sitä kautta pitemmällä tähtäimellä palkitsee myös ansaintalogiikan kautta. Ja eihän organisaatiorakenteet tai rahoitusmallitkaan ikuisia ole. Niitä voidaan kyllä muokata, jos nykyistä paremmat mallit ja rakenteet löytyvät.

Tavoitteenamme on saada strategiamme päivitettyä tämän vuoden loppuun mennessä.  Ajatus on, että nykyisen strategian globaalit haasteet muodostavat tutkimuksemme profiilit, joiden alle tutkimusalueista kootaan toimintamme kova, monitieteinen ydin. Ytimien ympärille rakennetaan tekemisen alustat, joissa vahvistamme tutkimuksen tarvitsemaa osaamista ja infroja.

Näin muodostamme UEFiin vahvoja tutkimusympäristöjä, joissa on riittävän suuri kriittinen massa ja olosuhteet kunnossa. Näiden ympärille on sitten hyvä rakentaa innovaatioekosysteemeitä ja muita vaikuttavuuden toimintamalleja avoimen tieteen hengessä ja yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kun huolehdimme vielä siitä, että tutkimuksen hallinnollinen tuki on kunnossa, UEF on jatkossa entistäkin kilpailukykyisempi ja vetovoimaisempi tutkimusyliopisto.

Jukka Mönkkönen
rehtori

 

 

 

Yliopistojen vaikuttavuus muuttuvassa maailmassa

UEF on tunnistanut strategiassaan neljä maailmanlaajuista haastetta, joita ratkaistaan vahvoilla perustieteisiin pohjautuvilla tutkimusalueilla sekä tutkimukseen perustuvalla, tulevaisuuden työelämän haasteisiin vastaavalla koulutuksella.

Maailmanlaajuisten haasteiden tuominen strategian kivijaloiksi tarkoittaa, että Itä-Suomen yliopiston työ motivoituu paitsi vahvan tutkimuksen ja koulutuksen, myös yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kautta. Haasteiden määrittämisen rinnalle tarvitaan nyt ymmärrys siitä, miten yliopisto voi tässä ajassa parhaiten osallistua vahvalla panoksella nimettyjen haasteiden ratkaisemiseen.

Yliopistolla on aina ollut yhteiskunnallisen vaikuttajan rooli. Yliopistojen rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina on kuitenkin murroksessa. Yliopiston toimintaympäristössä tapahtuu useita merkittäviä muutoksia, jotka yhtäältä haastavat nykyisiä tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallista asemaa ja toisaalta mahdollistavat aivan uudenlaisia tapoja ratkaista yhteiskunnallisia haasteita ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Tieto- ja viestintäteknologioiden kehittymisen ansiosta meille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimus- ja koulutustoiminnan piirissä.

Datan avautuminen ympäri maailmaa tarkoittaa käytännössä, että tutkijoiden saatavilla olevan aineiston määrä kasvaa jatkuvasti. Viime vuosikymmenten keskeiset ja juhlitut tieteelliset läpimurrot ovatkin syntyneet monen yliopiston ja tutkimuslaitoksen globaalina yhteistyönä. Lisäksi nopeasti leviävät avoimen julkaisemisen käytännöt tekevät mahdolliseksi tarjota tutkimustuloksia yhä laajemman ja monipuolisemman ihmisjoukon hyödynnettäväksi.

Samanaikaisesti yliopistokoulutuksen kysynnän painopisteen muutokset avaavat yliopistoille uusia markkinoita. Kehittyvissä maissa mahdollisuus päästä korkeakoulutuksen piiriin avautuu erittäin suurille nuorisoikäluokille.  Näin korkeakoulutuksen kysynnän painopiste siirtyy pois kehittyneistä maista. Lisäksi työelämän ja ammattirakenteiden kiihtyvä evoluutio lisää tarvetta kouluttautua yhä uudelleen työuran eri vaiheissa. Tämän takia elinikäiseen oppimiseen panostaminen on nousussa ympäri maailmaa. Digitaaliset työkalut ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat näihin muutoksiin notkeasti tarttuville yliopistoille reitin kasvattaa ja kansainvälistää opetuksensa vaikuttavuutta merkittävästi.

Tutkimuksen ja koulutuksen toimintaympäristön muutos avaa mahdollisuuksia uudenlaiselle toimintakulttuurille. Yliopistoilla on mahdollisuus tulla toimijoiksi, jotka ratkaisevat maailmanlaajuisia haasteita sekä paikallisesti että globaalisti. Tämä on lähtökohtamme, kun päivitämme yliopistomme strategiaa tämän vuoden aikana.

Jukka Mönkkönen
rehtori

Mistä avoimuuden palo?

Olimme viime viikolla Brysselissä tapaamassa avoimen tieteen ja avointen innovaatioiden parissa työskenteleviä virkamiehiä ja asiantuntijoita. Kaikista keskusteluista huokui vahva usko, että avoin tiede ratkaisee edessä olevia suuria haasteita. Keskustelut vahvistivat uskoa siihen, että UEFin vaikuttavuus-strategiatyö on oikeilla jäljillä. Haemme vaikuttavuutta tieteen ja opetuksen avoimuuden, sekä avointen innovaatioiden kautta. Lähtökohtana on, että vaikuttavuus on keskeinen osa tutkimusta ja opetusta, ei näiden toimintojen erillistä jalkautusta.

UEFissa pyritään silottamaan tietä avoimen tieteen edellytyksille. Periaatteena on, että tutkijalle ei tulisi aiheutua uusia teknisiä ongelmia. Julkaisujen avaamiseen liittyvä rinnakkaistallentaminen on kunnossa, samoin ohjeistukset aineistonhallintasuunnitelmiin. Tietotekniikkapalvelut tukee tutkimuksen aikaisen datan hallinnassa ja kirjasto tuottaa palveluja avointen julkaisujen ja aineistojen osalta. Paljon on vielä tehtävää, kuten avoimeen tieteeseen liittyvien koulutustarpeiden tunnistaminen sekä tarvittavan koulutuksen järjestäminen. Avoimen tieteen tekemiseen tarvitaan uudenlaisia taitoja ja toimintamalleja. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle tohtoriopiskelijoista.

Mikä sitten innoittaa tutkijan avoimen tieteen harjoittamiseen? Tärkein kannustin on oman tutkimuksen merkityksen ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Toinen arkipäiväisempi peruste on, että rahoittajat edellyttävät tutkimuksen tuotosten avoimuutta. Julkaisujen lisäksi laadukkaat avoimet tutkimusaineistot ovat meriittejä niin tutkijoille kuin yliopistoille. Perinteisesti tutkijoiden ansioituminen painottuu tieteelliseen julkaisemiseen ja menestykseen kilpaillun rahoituksen hankinnassa. EU:ssa on parhaillaan työryhmiä miettimässä avoimessa tieteessä menestymisen huomioivia indikaattoreita, altmetriikkaa. Se mitä mahdolliset uudet mittarit eivät muuta, on uuden löytämisen innostava vaikutus.

Jaakko Puhakka
akateeminen rehtori

Vaikuttavuus on vuorovaikutusta

UEFin tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista, yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa sen hakiessa konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteisyyttä vaativiin haasteisiin. Nämä ovat strategisen tutkimusneuvoston rahoituksen myöntöperusteita ja näillä perusteilla toteamus olisi perusteltu. Tämän kevään strategisen tutkimuksen hauissa UEF menestyi parhaiten yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Tutkijamme koordinoivat kolmea konsortiohanketta ja olemme kaikkiaan kahdeksalla hankkeella mukana kuudessa konsortiossa. Ensimmäisellä STN:n kierroksella UEF puolestaan sai yhden koordinaatiohankkeen ja on partnerina mukana kolmessa muussa. Onnittelut kaikille haussa menestyneille!

Strateginen tutkimus on erinomainen tilaisuus panostaa  vuorovaikutukseen tiedonhyödyntäjien ja –tuottajien kesken. STN-hankkeissa edellytetään yliopiston, tutkimuslaitosten sekä yhteiskunnallisen ja yritysmaailman päätöksenteon välistä tiedon kulkua tutkimuksen kaikissa vaiheissa. Taustalla on ajatus, että näin on mahdollista luoda horisontaalinen tietopohja päätöksenteon tueksi. Julkisesta tutkimusrahoituksesta suunnataan tähän tarkoitukseen kolme prosenttia.

Yliopistoilta odotetaan perustellusti ratkaisuja muuttuvan maailman mukana nopealla tahdilla tuleviin uusiin haasteisiin ja ongelmiin.  Kaikki tiedämme, että yliopistolla on edelleen paljon osaamista ja tutkimustuloksia, jotka eivät päädy yhteiskunnan hyödyksi. Asiantilan korjaamiseksi tarvitsemme nykyistä kiinteämpää vuorovaikutusta julkisten sektorin ja elinkeinoelämän kanssa. STN-hankkeet ovat hieno edistysaskel, mutta ei suinkaan yksin riittävä. Yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen strategian selkeyttäminen on tarpeen. Meidän ei kannata suunnitella vaikuttavuus-strategiaa sisäisenä prosessina keskenämme. Strategiatyössä keskeistä on vaikuttaa vuoroin ja taajaan tutkimustulosten potentiaalisten hyödyntäjien kanssa ja saada heiltä näkemyksiä ja virikkeitä vaikuttavuutemme kehittämiseen.

Jaakko_Puhakka_TTY_100x130_3Jaakko Puhakka
Akateeminen rehtori

Fokuksessa SOTE

Luin dokumenttia ”Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden reformien toimeenpanemiseksi 2015-2019, päivitys 2016”. Tilannekuvassa ”Visio Suomi 2025”- yhdessä rakennettu – Työllisyys ja kilpailukyky, Osaaminen ja koulutus, Hyvinvointi ja terveys, Biotalous ja puhtaat ratkaisut, Digitalisaatio, kokeilut ja normit ovat myös UEFin kannalta kiinnostavia ja tärkeitä.  On hyvä havaita, että UEFin profiilin vahvuuksia – terveys ja biotalous – löytyy myös hallituksen tulevaisuuden visiosta. Terveys- ja sosiaalipuolella SOTE-reformi on tärkein ja kauaskantoisin.

SOTE-uudistus-näytelmää olemme saaneet seurata  vuosia, jo edellisten hallitusten ajoilta. Tarkoituksena on ollut kehittää järjestelmä, jolla voidaan tuottaa parempia palveluita, integroida sosiaali- ja terveyspalveluita, vähentää eriarvoisuutta  ja  lisätä valinnanvapautta – kustannustehokkaasti.  Kevään 2016 aikana asiat ovat nytkähtäneet eteenpäin. Sopuun on viimein päästy SOTE-alueiden lukumäärästä. Rahoitus on pohdinnassa.

Yhdessä yössä SOTE-kuvioon ilmaantui hallituksen linjaus, että sosiaali- ja terveyspalvelut täytyy ainakin osin yhtiöittää. Päätöstä on perusteltu EU-säädöksillä.  Lainoppineet ovat  kyseenalaistaneet tämän näkemyksen. Yhtiöittämiseen liittyy monia avoimia kysymyksiä. Pelkoa herättää, että kulut nousevat entisestään, voitot menevät veroparatiiseihin, läpinäkyvyys vähenee,  yhtiöt keräävät rusinat pullasta – hoitavat vain helpot tapaukset, eriarvoisuus entisestään lisääntyy  syrjäseuduilla  ja integraatio perus- ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä ei toteudu.

Jos osittainen yhtiöittäminen toteutuu SOTEssa,  tarvitaan pelisäännöt,  joissa mahdolliset sudenkuopat on huomioitu. Toimintojen sujuvuus palvelujen käyttäjän näkökulmasta  – yhden luukun periaate – on syytä pitää mielessä lopullisia päätöksiä tehdessä.

Miten käy koulutuksen ja opetuksen SOTE-uudistuksessa,  on jäänyt vähälle huomiolle keskusteluissa. Sujuva yhteistyö yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden sekä  läheisten SOTE-alueiden välillä on elintärkeää mm.  lääkärikoulutuksen ja hammaslääkärikoulutuksen näkökulmasta.  Samoin kliinisen tutkimuksen rahoitukselle jatkossa täytyy löytyä hyvä ratkaisu.

Odotan mielenkiinnolla  SOTE-näytelmän seuraavia jaksoja – monia ratkaisemattomia kysymyksiä juonenkäänteitä on ilmassa.

Hilkka Soininen (2)Hilkka Soininen
dekaani, terveystieteiden tiedekunta

Ajassa tapahtuu…

Koska olet viimeksi kuullut oikeasti hyviä asioita tapahtuneen Suomenmaassa? Siis tietoja sellaisista tapahtumista, kehityksestä tai muutoksista, jotka loisivat positiivisia näkymiä tulevaisuuteen? Eipä niitä ole juurikaan tainnut olla. Yhä harvempi meistä jaksaa uskotella itsellemme, että olemme maailman parhaita siinä ja tässä tai että tekemisemme on ennakkoluulotonta ja johtavaa maailmassa. Tällaisiksi olemme mielellämme itsemme ajatelleet. Aikaisemmin ehkei ihan syyttä, mutta tänään on useasti toisin. Katsokaa vaikka viestejä koulutuksemme tason kehittymisestä! Luonnontieteilijälle varoittava esimerkki on matemaattisten aineiden osaamisen tila peruskoulussa ja lukiossa.

Olemme luoneet UEFille ennakkoluuttoman strategian. Se on tuonut mukanaan eritasoiset tutkimusalueet ja uudet tohtoriohjelmat. Suomen Akatemia hyväksyi ensimmäisellä profilaatiokierroksella tarjouksemme ja piti strategiaamme suorastaan esimerkillisenä. Nyt on kyse siitä, miten strategiset linjaukset ja tavoitteet saadaan toteutumaan. Vaarana on, että strategian viitoittamat muodolliset uudet avaukset riittävät vain mielissämme, onhan ne nyt kirjallisesti dokumentoitu. Jos jossakin on ongelmia, puutteita tai toimimattomuutta, niin se on sitten alkuhankaluutta ja korjautuu ajan mukaan. Toivoa vain sopii niin, mutta itse en oikein usko siihen.

Päällimmäisenä mielessäni on tohtorikoulu-uudistus. Pudotimme tohtoriohjelmat  omassa tiedekunnassamme lukumääräisesti kolmeen ajatellen, että ne muodostaisivat sisäisellä yhteistyöllä henkisen infran, joka johtaisi strategian peräänkuuluttamaan poikkitieteelliseen tutkimukseen ja yhteistyöhön. Nyt on jo ilmassa merkit, ettei näin automaattisesti tapahdu. Hieman kärjistäen: tohtoriohjelmien johtoryhmät kokoontuvat jakamaan vuosittain koulutuspaikat ja hyväksymään opiskelijoiden jatkokoulutussuunnitelmat, mutta mitä on muu toiminta, missä määrin sitä on? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii enemmän ja sitä meidän tulee pohtia. Positiivista on, että tietoni mukaan tämä työ on alkamassa.

Tutkimusalueitten toiminta vaatii myös seurantaa ja tukea. Ilokseni tiedän, että ainakin yksi kansainvälisen tason huippututkimusalue on jo pitänyt ja yksi ilmoittanut pitävänsä vuosittaisen tutkimusalueen katselmuksen  tänä keväänä. Kannustan muitakin tutkimusalueita samaan ja ehkä olettekin jo käytännön sopineet. Erityisen tärkeäksi katselmustoiminnan näen UEFin nouseville tutkimusalueille. Niiden tulevaisuuteen taitaa liittyä kaikkein eniten epävarmuutta. On objektiivisesti nähtävä, mikä tutkimusalueista oikeasti nousee ja mikä ei.

Omassa tiedekunnassamme olemme isojen asioiden äärellä. Kouluttamistamme maistereista ja tohtoreista 40 % on ulkomaalaisia. Olemme toteuttaneet valtakunnallista vaatimusta yliopistojemme kansainvälistämiseen. Kuten tiedämme, muutoksia on tulossa. Haastetta riittää, kun opiskelijat ja mahdollinen lisätulo on saatava lukukausimaksut keräten. Hyväkään opetustuote ei myy, jos markkinointi on puutteellista. Voisiko oma vientiyhtiömme auttaa kv-ohjelmien markkinoinnissa, jolloin jokaisen laitoksen ja tiedekunnan ei tarvitsisi tehdä sitä itsenäisesti ja amatöörimäisesti?

Jotten synkistelisi taas liikaa, LuMet teki hienon tuloksen 2015 niin koulutuksessa, kuin myös täydentävän rahoituksen hankkimisessa. Suomen Akatemia oli meille tällä kertaa erityisen antelias. Tutkimuksen tulosta viime vuodelta vielä odottelemme. Nyt onkin lopuksi hyvä muistuttaa, että Akatemian huhtikuun rahoitushaussa on paljon tarjolla. Tässä muutama tiedekunnallemme erityisen relevantti: Biotalouden aihealueen aiehaku, Terveyttä kohorteista ja biopankeista -akatemiaohjelman aiehaku, Uusi energia -akatemiaohjelmaan liittyvä kansainvälinen haku, Huippuyksikköohjelma 2018-25 -aiehaku, FIRI-tutkimusinfrastruktuurihaku, Kärkihankehaku. Ei missata näitä.

JurvelinJukkaJukka Jurvelin
dekaani, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta