Tag Archives: tutkimuksen laatu

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan globaalit ulottuvuudet

Vaikuttavuus, avoin tiede, innovaatioalustat, tieteen tila ja uusimpana visiointi ovat ajankohtaisia teemoja tämän päivän suomalaisessa tiedepoliittisessa keskustelussa. Mainitut teemat hallitsivat myös hiljattain järjestettyjen UEFin johdon päivien ohjelmaa.

Viime vuoden lopulla tiedepolitiikan skenaarioiden kimpussa työskentelevät saivat uutta ajateltavaa. OECD:n Science, Technology and Innovation Outlook 2016 –raportti sisältää aiempia vastaavia katsauksia syvällisemmän vision tutkimus- ja innovaatiotoiminnan globaaleista megatrendeistä kytkemällä ne talouden ja yhteiskuntien kehityksen pitkän aikavälin kehitysnäkymiin. Raportin sanoma kontekstualisoi hyvin OKM:n viimeaikaiset hieman irrallisina ”markkinoidut” toimet tutkimusjärjestelmämme kehittämiseksi. Raportin keskeinen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan vaikuttava oletus on maailman vanhojen talousmahtien aseman horjuminen. Vuoteen 2030 mennessä maailman bruttokansantuotteen kasvusta kaksi kolmasosaa painottuu kehittyviin talouksiin —Kiinan, Intian ja Kaakkois-Aasian toimiessa vetureina. Kiinan ennakoidussa nousussa selkeästi maailman johtavaksi talousmahdiksi ei sinällään ole mitään uutta.

Tutkimuksen laadun ja tutkimusorganisaatioiden verkottumisen perusteella tieteellinen tutkimus on tällä hetkellä keskittynyt vielä vahvasti läntisiin teollisuusmaihin Yhdysvaltojen näyttäytyessä selkeänä napana. Taloudellisen kasvun painopisteen siirtyessä läntisten teollisuusmaiden ulkopuolelle heikkenee niiden suhteellinen kilpailukyky kehittyviin talouksiin nähden. Väite koskee julkisin varoin rahoitettua tutkimusta ja perustuu oletukseen, että kehittyvät taloudet panostavat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan jatkossakin nykyistä vastaavassa suhteessa BKT:hen nähden, mikä tuo niille kilpailuetua resurssinäkökulmasta katsottuna.

Länsimaiden tuskaa pysyä resurssikilvassa mukana lisää alhaisempi talouskasvu, ikääntyvä väestö sekä se, ettei julkisen rahoituksen osuutta tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa voi juuri kasvattaa nykyisestä, vaan pikemminkin päinvastoin. Yhteiskuntien on vastattava monista muistakin tehtävistä. Eräänä uutena keinona länsimaiden yliopistojen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kilpailukyvyn säilyttämiseksi raportti esittää edellytysten parantamista lisäämällä säätiö- ja ns. filantrooppista rahoitusta julkista rahoitusta tukemaan.

OECD:n hahmottama skenaario yhteiskuntien kehityksestä haastaa läntiset tutkimusorganisaatiot uudistumaan. Alussa mainitsemani käynnissä olevat toimet viitoittavat tietä tulevaisuuteen eurooppalaisissa tutkimustoiminnassa. Niukat resurssit on pystyttävä hyödyntämään aiempaa tehokkaammin, jos mieli pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa tutkijoista ja tutkimusresursseista. Onnistuminen taas edellyttää huolellista suunnittelua ja pitkän aikavälin sitoutumista.

Harri Siiskonen
dekaani, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

 

Tutkimukseen on voitava luottaa

Karoliininen Instituutti oli syyskuun alussa näkyvästi esillä ruotsalaisessa lehdistössä ja muussa mediassa professori, kirurgi Paolo Macchiarinin tieteelliseen vilppiin liittyneen selvitysraportin valmistumisen johdosta. Raportti käsittelee Macchiarinin keinotekoisen henkitorven kehittämiseen liittyneitä väärinkäytöksiä. Siinä kritisoidaan voimakkaasti yliopiston silloista johtoa lähtien Macchiarinin rekrytoinnista ja hänen toimintansa seurannan laiminlyönnistä. Menemättä tapauksen yksityiskohtiin selvitysraportti ei horjuta luottamusta ainoastaan yksittäiseen tutkijaan, vaan koko tutkimusjärjestelmään. Tapauksen merkittävyydestä kertoo, että välittömästi selvitysraportin julkistamisen jälkeen korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta vastaava ministeri Helene Hellmark Knutsson esitti Macchiarinin aikana Instituutin hallituksessa toimineiden jäsenten ja kansleri Harriet Wallbergin erottamista. Rehtorin tehtävästä Wallberg oli joutunut eroamaan jo aiemmin.

Macchiarinin kohdalla kysymys oli harkitusta tieteellisestä vilpistä, mutta tietoisen vilpin rinnalla julkaistaan tutkimustuloksia ja vielä hyvillä foorumeilla, jotka eivät täytä korkeatasoisen tutkimuksen kriteereitä. Professori Daniel Sarewitzin toukokuussa Nature-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan julkaisemisen määrällinen paine on heijastunut tutkimukseen sen laatua heikentävästi eikä hän ole väitteineen yksin. Sarewitz käytti konkreettisena esimerkkinä rintasyöpätutkimusta, jossa sama virhe oli toistunut yli tuhannessa artikkelissa. Kovissa tieteissä vakiintuneita kvantitatiivisia indikaattoreita on otettu käyttöön myös ihmistieteiden tutkijoiden ansioituneisuuden arvioinnissa. Julkaisujen määrää painottavat palkitsemismallit ovat ohjaamassa tutkimusta perinteisillä monografiapainotteisilla aloilla artikkelimuotoiseen julkaisemiseen, mikä ei voi pidemmällä aikavälillä olla vaikuttamatta tieteenalojen luonteeseen. Lausahdus ”publish or perish” on tosiasia urallaan etenemään pyrkivälle tutkijalle ihmistieteissäkin.

Vähemmälle huomiolle julkaisemista koskevassa keskustelussa on jäänyt se, että kasvavat julkaisumäärät koettelevat yhtä lailla aikakauslehdissä arvioitsijoina toimivia kollegoita ja toimituskuntia. He ovat itse asiassa se taho, joka toimii julkaisemisen portinvartijana. Tämä ei kuitenkaan poista tutkijan vastuuta tuloksistaan. Sarewitz neuvookin tutkijoita panostamaan julkaisemissa laatuun määrästä tinkien.

Paljolti julkiseen rahoitukseen perustuvalle tutkimusjärjestelmälle, sen yleiselle hyväksyttävyydelle, mutta ennen kaikkea luottamukselle tieteeseen on ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni tutkimuksen korkeasta laadusta. Tiedeyhteisöllä ei ole varaa epäluottamuksen kierteen vahvistumiseen tieteellistä tutkimusta kohtaan, kun samaan aikaan internet pursuaa ”luotettavaksi naamioitua” tietoa mitä erinäisemmin tarkoitusperin tuotettuna. Avoimen tieteen periaatteiden omaksuminen tutkimuksessa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden luottamuksen vahvistamiseen viemällä tieteen läpinäkyvyys ja vertailtavuus uudelle tasolle. Tähän on meillä oikeus niin tutkijoina kuin kansalaisina.

harri_siiskonenHarri Siiskonen
dekaani, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta