Tag Archives: Tuomo Meriläinen

Uutta oppimista

Itä-Suomen yliopisto ryhtyy entistä voimallisemmin sanoista tekoihin tavoitteenaan olla maamme paras yliopistollinen oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä strategiamme mukaisesti. Kyse on mittakaavallisesti erittäin suuresta asiasta ja tässä onnistuminen on meille keskeistä.

Helposti oppimisympäristöjen kehittäminen mielletään vain uuden teknologian ja vimpainten esiinmarssiksi. Tämä on kehittämisestä vain pieni osa. Suurin muutos tulee tapahtumaan niin opettajien kuin opiskelijoidenkin tavassa työskennellä, perinteinen katederiopetus jää valtaosaltaan unholaan. Sen sijaan tietoa tulee etsiä aktiivisesti kaikista sähköisistä lähteistä ennen ja jälkeen varsinaisia luentoja. Opettajien pedagogiset menetelmät vaativat päivittämistä ja kouluttamista ja opiskelijoiden vastuu omista opinnoistaan aktiivisena tiedonhankkijana korostuu. Tämä muutos kuitenkin tulee johtamaan tutkimuksin ja käytännössä jo todettuihin parantuneisiin oppimistuloksiin. Samalla teemme loikan eteenpäin sekä koulutuksen lopputuloksissa että laadussa.

Uudenlaista opettamisen ja oppimisen tapaa aletaan levittää yliopistossamme pilottiopettajien kautta, joita tulee kaikkiin tiedekuntiin. Samalla tähän kytketään lähtökohtaisesti mukaan oman yliopistomme laadukas pedagoginen tutkimus ja tutkijat – saamme tästä suoraan mielenkiintoisen tutkimusasetelman omasta takaa!

2010-luvun yliopistoon tuleva uusi opiskelija on elänyt koko elämänsä tyystin erilaisessa media- ja tietoympäristössä kuin heitä vanhempi opettajasukupolvemme. Opiskelijoiden odotukset meille tullessa ovat heidän nykyisen maailmankuvansa mukaiset ja samalla opetuksen laadun ja ajantasaisuuden suhteen ne ovat korkealla. Meidän täytyy lunastaa tuo lupaus, jotta voimme oikeasti puhua olevamme Suomen houkuttelevin ja paras oppimisympäristö.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen
hallintojohtaja

Kylmää kyytiä

Valtiovarainministeriö on julkaissut ehdotuksensa vuoden 2016 talousarvioksi. Tiedossa on kylmää kyytiä korkeakoulusektorille ja koko koulutuksen alalle. Myös UEFin osalla tämä näkyy usean miljoonan euron pudotuksena vuositasolla perusrahoituksen tasossa alkaen heti ensi vuodesta.

Vallitsevassa tilanteessa on UEFille onneksi, että olemme jatkuvasti kyenneet kasvattamaan tuloskuntoamme koko olemassaolomme ajan, sekä tekemään tarpeellisia rakenteellisia muutoksia. Strategiamme on osoittautunut erittäin toimivaksi ja tästä se on saanut valtakunnan tasoltakin ansaittua kiitosta. Kun tunnelimme päässä näkyy selkeästi valoa, on huomattavasti helpompi kohdata tulevien vuosien vaikeudet. Meillä on kaikki mahdollisuudet selviytyä niistä – uskallan väittää, että huomattavasti kilpailijoitamme paremmin, joissa yliopiston profilaatio on tekemättä tai eteneminen siinä on ollut hitaampaa.

Toivoa täytyy, että tehdyt linjaukset eivät ala näkyä lähitulevaisuudessa suomalaisen koulutussektorin sakkaamisena, tai tasa-arvoisten mahdollisuuksien vesittymisenä mm. opiskelemaan pääsyssä. Se olisi maallemme tuhon tie. 1990-luvun alun erittäin pahassa taloudellisessa syöksykierteessä uskallettiin kuitenkin panostaa nimenomaan tutkimukseen ja koulutukseen. Tämän on yleisesti tunnustettu olleen viisas ja kauaskantoinen ratkaisu, joka osaltaan nosti Suomen suosta. Siksi on hieman vaikeaa nyt kakistelematta nielaista tulossa olevia alan taloudellisen liikkumavaran supistuksia. Tulevaisuuden menestys on hyvin koulutettujen aivojen varassa, jotka ruokkivat jatkuvalla syötöllä yritystoimintaa ja innovaatioita.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen
hallintojohtaja

Kampus 24/7

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy SYK ja Kuopas – Kuopion Opiskelija-asunnot Oy ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen opiskelija-asuntojen rakentamisesta Itä-Suomen yliopiston Savilahden kampusalueelle. Tämä on lähtölaukaus UEFin osalta koko Kuopion kampusalueen elävöittämiseksi ja muuttumisesta ympäri vuorokauden sykkiväksi alueeksi.

Kun opiskelija-asunnot aikanaan valmistuvat, veikkaan niistä muodostuvan koko kuopiolaisen opiskeluasumisen kaikkein halutuimmat ja kilpailluimmat paikat. Sijainti on loistava, osasta asunnoista tulee olemaan suora järvinäköala ja opiskeluympäristö on suoraan vieressä. Kun vakituinen asuminen alueella on todellisuutta, se houkuttelee tänne myös palveluyrittäjiä, jotka tarjoavat opiskelijoille palvelujaan. Problematiikkaa yliopistolle syntyy menetettävien autojen parkkipaikkojen uudelleen järjestämisestä, mutta sekin on ratkaistavissa. Lähivuosina kaupunki rakentaa myös muuta asumista Savisaareen ja Neulaniemeen, jolloin alueella asuu tai työskentelee yli 30 000 ihmistä. Silloin koko alueen yleisilme on todella monimuotoinen ja takuuvarmasti vetovoimainen.

Joensuun kampuksen osalta on myös olemassa suunnitelmia kampusalueen elävöittämiseksi ja tästä on keskusteltu mm. kaupungin johdon ja SYK:n kanssa. Tässäkin näyttäisi olevan kaikilla osapuolilla samansuuntainen tahtotila. Kampusalueiden elinvoima on UEFin kannalta aivan keskeinen vetovoimatekijä. Omien mahdollisuuksiensa rajoissa yliopisto on valmis voimakkaasti edesauttamaan tätä myönteistä kehityskulkua.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen
hallintojohtaja

Tukeeko opintotuen muutos yhteiskunnan tavoitteita?

Opintotukijärjestelmään on tulossa muutos 1.8.2016 alkaen. Jos opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon, hän ei voi saada opintotukea toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Rajoitus koskee opintoja, joissa opiskelupaikka on otettu vastaan syyslukukaudella 2016 tai sen jälkeen alkavassa koulutuksessa.

Niin, en kyllä täysin tavoita tämän muutoksen järkevyyttä. Itsekin uran suuntaa elämäni aikana useasti muuttaneena ihmettelen, kuinka voidaan olettaa kaikkien nuorten tietävän parinkymmenen ikävuoden tienoilla koko loppuelämänsä suunnan ja koulutustarpeen. Tavoite on tietysti taustalla hyvä, tehostaa opiskelua ja alentaa kustannuksia, mutta kokonaisvaikutusten arvio vaikuttaa lyhytnäköiseltä.

Negatiivisina seurauksina tästä voivat olla mm. opintolainojen oton kasvu ja valmistuttua mahdolliset lainan takaisinmaksun maksuvaikeudet, jos ei työllistykään, opintotukien nostamattomuus, jos ala ei tunnu omalta, sekä opiskeluaikaisen työssäkäynnin lisääntyminen ja opintoaikojen venyminen, jotta opintotukea ei tarvitsisi epävarmoissa tilanteessa käyttää. Lopputulema voi siis olla jopa päinvastainen, kuin mitä uudistuksella tavoiteltiin.

Kovin harva pääsee opiskelemaan suoraan unelma-ammattiinsa, jossa pysyy kuin tatti eläkkeelle saakka. Ajatus ei kuulosta minusta lainkaan tähän jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön sopivalta. Tämä yhteiskunta kuitenkin nousee tai kaatuu kansalaisten yleisen koulutustason ja monipuolisen osaamisen kautta.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen

Vapauden puolesta

Millä perusteella toisilla olisi oikeus määrittää toisten puolesta, mitä saa sanoa ja mitä ei? Tätä joutuu pohtimaan seuratessa Pariisiin Charlie Hebdo-lehden järkyttäviä tapahtumia. Koko länsimainen oikeuskäsityksemme perustuu yksilön kaikkinaiseen vapauteen unohtamatta tässä samassa yhteydessä demokraattista päätöksenteko- ja yhteiskuntajärjestelmää. Hieman kummalliselta on viime päivinä tuntunut lukea myös kommentteja, jossa Pariisin terroritekoja arvioidaan siitä näkökulmasta, että teko oli ”itse aiheutettu” julkaisemalla provosoivia kuvia. Mielestäni mikään ei missään olosuhteissa voi oikeuttaa puolustuskyvyttömien ihmisten tappamista, olkoonkin, että kirjoituksissa tai piirroksissa voisi sinänsä olla tyylin arvostelemisen tarvetta.

Sananvapauden rajoittamisesta ei ole pitkä matka tieteen vapauden rajoittamiseen. Ei tarvitse kuin vähän muistella mm. aurinkokeskisen järjestelmän tutkijoiden alkutaipaleita keskiajalla ja heidän kohtaloitaan.  Tieteen vapaus on kuitenkin viime kädessä tuottanut sen yhteiskunnan, jossa nyt elämme. Ainoastaan rajoittamaton ajattelu, tutkimus ja tulosten julkituominen luo uutta, joka parhaimmillaan hyödyttää koko ihmiskuntaa. Emme saa antaa minkään emmekä kenenkään estää meitä toimimasta parhaaksi katsomallamme tavalla tieteen ja viestinnän alueilla, kunhan muistamme samalla eettiset velvoitteemme.

Tuomo Meriläinen meriläinen tuomo-100x130

Kolmas tehtävä

Yliopistojen kolmas tehtävä opetuksen ja tutkimuksen ohella on vaikuttaminen ympäröivään yhteiskuntaan. Kaikkialla maassamme on ollut nähtävissä yliopistojen keskeinen merkitys seutukunnan houkuttelevuuteen, sekä sen paikallistalouden tilaan ja vireyteen. Meidänkin yliopistomme tutkimuksen kautta on lisäksi syntynyt mm. useita merkittäviä spin off –yrityksiä.

Meillä on lähitulevaisuudessa tilaisuus saada myös konkreettista näyttöä siitä, millaiseksi kumppaniksi yliopistomme mielletään tässä maassa. Yliopistoilla on mahdollisuus jälleen pääomittaa toimintaansa varainkeruun kautta muutaman vuoden takaiseen tapaan. Valtio on lupautunut antamaan tähän keräykseen kaikkiaan 150 m€ – jokaista kerättyä euroa kohti yliopisto saa vastinrahaa valtiolta kolme euroa.

Olisi erittäin tärkeää, että meitä ympäröivät yritykset, yhteisöt ja yksittäiset henkilöt tuntisivat yliopistomme niin tärkeäksi kumppaniksi, että ovat valmiita meitä myös taloudellisesti tukemaan. Se, missä voisimme edelleen itse kehittyä, on miettiä kaikkia eri tapoja, joilla olemme meidän keskeisiin kumppaneihimme yhteydessä, kuinka kerromme toiminnastamme, kuinka laajennamme toiminnastamme kiinnostuneiden piiriä ja millaisen muodon esim. alumnitoimintamme saa tulevina vuosina. Kaikki hyötyvät siitä, että yhteisö on ylpeä yliopistostaan ja me ylpeitä ympäristöstämme.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen

 

Liikkumaan!

“Mens sana in corpore sano!” Näin sanoi runossaan jo noin vuosisata ennen ajanlaskumme alkua roomalainen Decimus Junius Juvenalis. Yhtä tärkeää kuin hengenravinto on korkeakouluympäristössä myös liikunta. Tätä varmistamaan on Kuopion kampuksella jo ollut käynnissä Sykettä Savilahdelle – hanke ja nyt Joensuussa starttaa vastaava hanke Sykettä Susirajalle. Hankkeilla parannetaan niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin liikuntamahdollisuuksia.

Näiden hankkeiden etenemistä on ollut ilo seurata.  Hankkeeseen nimettyjen vastuullisten opiskelijoiden sitoutuminen ja innostus on ollut mielestäni vertaansa vailla – ja niin myös tulokset. Yhdistämällä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen voimat molemmilla pääkampuksilla on liikuntamahdollisuuksien kirjo huomattavasti kasvanut. Samalla Joensuun tähän saakka hieman heikompaa tilannetta liikuntatilojen ja -mahdollisuuksien suhteen saadaan korjattua. Harvinaista on ollut myös suunnittelun ja budjetoinnin tarkkuus ja toistaiseksi myös sen paikkansapitävyys.

Toivon korkeakouluväen etsiytyvän aktiivisesti erilaisten liikuntaharrastusten pariin, tämä on kaikkien saavutettavissa lähes nimellistä maksua vastaan. Kannattaa muistaa, että viime viikolla valtaosalla suomalaisista eläkeikä pakeni eteenpäin ja ”karkumatka” vain kasvaa eliniän odotteen kasvun myötä. Pitämällä hyvää huolta itsestämme pidämme samalla huolta myös lähimmäisistämme.

meriläinen tuomo-100x130 Tuomo Meriläinen

 

Valtion talous ja yliopistot

Eri hallinnonaloilla on viime viikot seurattu tiiviisti valtion talousarvion valmistelua vuodelle 2015. Yliopistot eivät ole tästä poikkeus. Viime vuosina leikkuri on käynyt korkeakoulu- siinä kuin muuallakin julkisella sektorilla. Hyvin on muistissa mm. yliopistouudistuksen yhteydessä lanseerattu yliopistoindeksi, jota on matkan varrella mm. puolitettu tai leikattu kokonaan.

Alustavat tiedot korkeakoulusektorin tulevasta rahoituskehyksestä ensi vuodelle ovat onneksi olosuhteisiin nähden kohtuulliset näin ennen varsinaisia budjettipäätöksiä. Keskustelua valtakunnan tasolla on herättänyt Aalto-yliopiston erillisrahoituksen purkaminen, josta siirrettäisiin – juuri kuten Vanhasen hallitus sopi – rahoitusta muiden yliopistojen kilpailtavaksi tietyn aikataulun mukaisesti. Huuto erityisesti pääkaupunkiseudulla on arvatenkin ollut kova, mutta muiden yliopistojen kannalta kyse on tasa-arvosta ja siitä, että yhteisesti sovitusta pidetään kiinni. Itä-Suomen yliopistonkin osalta tuo lisärahoitus olisi erittäin tervetullut, olkoonkin ettei kyse ole laskennallisesti kovin mittavasta summasta.

Edellisen suuren talouslaman aikana 1990-luvun alussa tehtiin se viisaus, että vaikeasta tilanteesta huolimatta nimenomaan koulutukseen satsattiin valtion taholta. Sen hedelmistä olemme koko yhteiskuntana saaneet nauttia näihin päiviin saakka. Toivottavasti tätä 20 vuotta sitten hyväksi koettua oppia ei nyt varomattomasti heitetä menemään. Koulutuksessa on edelleen maamme menestyksen avain, vaikka se lauseena hieman kliseiseltä voi joidenkin korviin kuulostaa.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen

Yliopiston tehtävä

Julkisuudessa on käyty keskustelua näin yliopistojen tilinpäätösten julkistamisen aikaan siitä, mikä oikein on yliopiston perustehtävä. On esitetty väite, että on keskitytty vain hyvän taloudellisen tuloksen saavuttamiseen tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen tehtävän kustannuksella. Onko asia todella näin?

Näitä kahta näkökulmaa ei voi erottaa toisistaan, vaan taloutta ja yliopistolaissakin määriteltyä yliopiston perustehtävää on tarkasteltava samanaikaisesti. Juna yliopistomaailmassa on kulkenut todella lujaa viimeiset vuodet. Tässä mielessä menneen ajan tuttuun ja turvalliseen tieteen vapauden kylkeen on tullut uusi aspekti ja se on tehokkuus. Tästä emme mihinkään pääse. Toimintaamme ja tuloksia yliopistoissa mitataan ja suhteutetaan muihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä vaikuttaa suoraan myös yliopistojen taloudelliseen perusrahoitukseen mm. OKM:n käyttämän rahoitusmallin sekä neljän vuoden välein tehtävien tulossopimusten kautta.

Kääntäisin tämän perustehtävän keskustelun lähtökohdat heti lähtökohtaisesti oikeille urilleen. Vain tekemällä parhaansa tutkimuksen ja opetuksen saralla ja menestymällä tässä kilpailussa voidaan yliopistoille taata pitkän tähtäimen toimintaedellytykset myös taloudellisesti kestävällä pohjalla. Yliopiston perustehtävä ei tässä mielessä ole kadonnut yhtään minnekään, vaan päinvastoin, laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen merkitys korostuu jatkossa aina vain enemmän. Mukana on vain uusi ulottuvuus, tasapainoinen talous, joka luo toiminnan yhden perusedellytyksen. Taloudesta huolehtiminen ei millään tavalla ole pois yliopistojen perustehtävästä, vaan parhaimmillaan kyse on kauniista symbioosista.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen

Pitkä kaari

Useinkaan ei tulla ajatelleeksi sitä, kuinka paljon panostusta tarvitaan peruskoulunsa aloittavasta koululaisesta aina yliopisto-opintoja suorittamaan kykeneväksi opiskelijaksi saakka. Siksi yliopistolle ei ole yhdentekevää, kuinka peruskoulu ja lukio suoriutuvat omasta tehtävästään. Siellä pitäisi luoda pohja menestyksekkäille akateemisille opinnoille. Yliopistossa tämä on jo myöhäistä.

PISA-tulokset ovat olleet viime vuosien uutisten kestopuheenaihe peruskoulutuksen saralla. Niillä on ollut ilmiselvästi myös käytännön vaikutusta. Suomen sijoituksen putoaminen nosti esiin keskustelun, olemmeko pysyvästi menossa huonompaan suuntaan ja onko koululaitoksessamme nykyään jotain vikaa. Ruotsi säikähti sijoitustensa heikkoutta siinä määrin, että se aikoo sijoittaa 260 miljoonaa euroa luokkakokojensa pienentämiseen keskimäärin neljästä viiteen oppilaan verran jo vuonna 2015 (HS 12.3.2014).

Kyse on tietenkin lähtökohtaisesti koko julkisen sektorin kantokyvystä, koska sieltä koko koulutusjärjestelmämme pääosin rahoitetaan. Aikaisemmassa 1990-luvun lamassa yhdeksi ulospääsytieksi ahdingosta nähtiin nimenomaan koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen ja se todistetusti myös kannatti. Toivottavasti myös nykyisessä tilanteessa riittää malttia osoittaa riittävästi resursseja koulutuksen koko kaarelle lapsista aikuisopiskelijoihin saakka.

Järjestelmän rapauttaminen tapahtuu kyllä nopeasti, mutta ongelmiin vajonneen järjestelmän uudelleen nostaminen onkin jo kokonaan toinen juttu. Satsaus koulutuksen koko pitkään kaareen taatusti kannattaa.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen