Tag Archives: Tieteen tila

Tieteen tila 2018

Viime maanantaina julkaistun Tieteen tila 2018 raportin mukaan Suomen tiede on kansainvälisessä vertailussa varsin kelvollista. Tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohti on Suomessa suuri ja top 10-indeksillä mitattuna Suomen tieteen laatu on parantunut 2010-luvulla. Suomen tiede on myös hyvin kansainvälisesti verkottunutta ja kansainväliset yhteisjulkaisut ovat kaikilla tieteenaloilla selvästi laadukkaampia kuin pelkästään kotimaisin voimin tehdyt.

Kansainvälistyminen on edennyt myös tutkimushenkilöstössä. Nuorista (uraporras I-II) 30 % tutkijoista on jo ulkomaalaisia. Uraportailla III-IV vastaava luku on 11%, eikä se ole juuri noussut viiden vuoden tarkasteluajanjaksona. Ulkomaalaisten urapolkuja on siis vahvistettava, jotta Suomessa hyvän koulutuksen saaneet jäävät rikastuttamaan tiedeyhteisöjämme. Tohtorin tutkinnon suorittaneet tekevät aikaisempaa suuremman osan tutkimustyöstä, mutta etenkin yrityksissä tohtoreiden osuus koko T&K henkilöstöstä on vielä kovin matala (6%).

Tutkimusrahoitus on yliopistoissa pysynyt suhteellisen vakaana, vaikka tutkimus- ja kehittämismenojen osuus BKT:stä on kokonaisuudessaan pienentynyt. Lasku on tapahtunut erityisesti yritysten T&K panostuksissa ja niihin pitäisi saada selvä käänne.

Tieteemme tila on siis suhteellisen hyvä ja vakaa. Vakaa taso ei kuitenkaan jatkossa riitä, koska kilpailu kiristyy ja monet maat erityisesti Aasiassa satsaavat tieteeseen huomattavia lisäpanostuksia. Jos haluamme olla maailman osaavin kansakunta, on tutkimusta resursoitava riittävästi.

Raportti korostaa, että menestyksekkäät tutkimuksen ja osaamisen keskittymät rakentuvat jatkossa aiempaa vahvemmin ilmiöpohjaisesti ja yliopistojen strategiat pohjautuvat tällaisten monitieteisten keskittymien varaan. Keskittymien kehittäminen vaatii yliopistoilta vahvaa, monitieteistä profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä sekä rahoittajilta selkeitä, perusteltuja, avoimia ja pitkäjänteisiä rahoitusratkaisuja. Raportin suositukset ovat siis linjassa UEFin strategisten linjausten kanssa ja antavat hyvän pohjan strategiamme uudistustyölle. Suosittelen raporttiin tutustumista vaikkapa joululukemisena.

Jukka Mönkkönen
rehtori

 

Laatua ja vaikuttavuutta

Akatemian Tieteen tila 2016 raportti julkistettiin viime maanantaina. Raportin mukaan Suomen tieteen tila on ollut vakaa ja maailman keskitasoa 1990-luvulta lähtien ja kohonnut hieman viime vuosina. Tästä vedettiin mediassa johtopäätös, että koulutusleikkaukset eivät ole vaikuttaneet tieteemme tasoon. Johtopäätös on kuitenkin ennenaikainen, koska tason arviointi perustuu v. 2014 saakka kertyneisiin tilastoihin.

Huomionarvoista on myös se, että kilpailu tieteessä kiristyy ja monet OECD-maat ovat pystyneet nostamaan tieteen tasoa Suomea paremmin.

Erityishuomio tämänkertaisessa raportissa kohdistui tieteen vaikuttavuuteen. Tutkimuksen vaikuttavuutta tulee jäsentää tieteen erilaisten yhteiskunnallisten roolien näkökulmasta. Tiede toimii mm. maailman kuvan ja sivistyksen rakentajana, vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä, päätöksen teon perustana sekä käytäntöjen kehittäjänä.

Vaikuttavuuden monet ulottuvuudet asettavat myös haasteita sen mittaamiseen ja arviointiin. Liian yksinkertaiset, esim. lineaariseen teknologian siirtoon keskittyvät mittarit pahimmillaan kaventavat vaikuttavuutta ohjaamalla toimintaa väärään suuntaan.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meidän tule hakea keinoja vaikuttavuuden arviointiin. Yksi Tieteen tila -raportin suosituksista onkin, että rekrytoinneissa tulee määrällisten indikaattorien sijasta tarkastella laveasti tieteellistä laatua, uudistumiskykyä ja vaikuttavuutta.

Avoin tiede ja innovaatiotoiminta antavat uusia mahdollisuuksia lisätä tieteen vaikuttavuutta. Niiden edistäminen pitäisikin nostaa yhdeksi tutkijoiden meritoitumisen kriteeriksi. Kun tutkija hyötyy urakehityksen ja tutkimusrahoituksen muodossa avoimuuden ja vaikuttavuuden edistämisestä, se tulee luonnolliseksi osaksi toimintaamme.

Olemme omassa yliopistossamme parhaillaan laatimassa vaikuttavuusohjelmaa, joka pohjaa avoimen tieteen ja innovaatioekosysteemien edistämiseen. Osana tätä ohjelmaa tulee myös tutkijoiden ja opettajien meritoitumisen kriteerejä kehittää niin, että myös ne edistävät näitä tavoitteita.

Jukka Mönkkönen
rehtori