Tag Archives: terveystieteiden tiedekunta

Hameiden hidastamat

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kuudellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Suomen Akatemia valitsi syyskuussa uudet akateemikot 2015. Ilokseni Turun yliopistossa toimiva akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen on toinen valituista. Tänä vuonna hänet myös promovoitiin Itä-Suomen yliopiston lääketieteen kunniatohtoriksi. Aiemmin hänet on valittu kolmesti akatemiaprofessoriksi ja hän toimii huippuyksikön johtajana.

Sirpa Jalkanen on ansioitunut immuunipuolustusjärjestelmän tutkija. Hänen tutkimuksen kohteena ovat tulehduksiin ja syövän leviämiseen liittyvät uudet ”liikennemolekyylit”. Tämä tutkimus on tuonut uutta tietoa immunologiasta ja verisuonibiologiasta ja avannut mahdollisuuksia myös hoidon kehittämiseen.

Terveydentutkimuksen alueelta Sirpa Jalkasen ohella Suomen akateemikkojen listalla ovat ennestään myös professori Riitta Hari, lääkäri ja neurotieteilijä sekä professori Irma Thesleff, hammaslääketieteen ja kehitysbiologian tutkija. On hienoa, että nämä naiset ovat ottaneet tieteen eturivin paikat Suomessa. He ovat mainioita roolimalleja tämän päivän aloitteleville tutkijoille.

Toisin olivat asiat silloin, kun   Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri Rosina Heikel aloitti lääketieteen opintonsa 1870-luvulla. Hameiden hidastamilla naisilla ei tuolloin ollut yleistä oikeutta opiskella yliopistossa. Vuodesta 1871 alkaen ne naiset, jotka halusivat lääkäriksi, katsottiin kelvollisiksi saamaan opetusta, mutta kirjoille lääketieteelliseen tiedekuntaan heitä ei hyväksytty.  Tällä hetkellä Suomen lääkärikunnasta yli puolet on naisia ja uusista lääketieteen opiskelijoista noin 60%.

Tänä päivänä maapallon aikuisväestöstä yksi viidesosa on luku- ja kirjoitustaidottomia ja heistä suurin osa on naisia, joilla ei ole ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin. Globaalisti naisten koulutustason kohentamiseksi on vielä paljon tehtävää.

Hilkka Soininen (2)Hilkka Soininen
Dekaani, terveystieteiden tiedekunta

 

Tavallista elämää

No niin, kesä on kääntynyt kohti loppua ja on aika rauhoittua työntekoon ja tavalliseen elämään. Suomen kesään on mahtunut sadepilvien tutkailua taivaalta ja netistä, monenlaista tapahtumaa, festivaalia ja teatteria ja politiikan kiemuroita.  Kiihkoilua, vatulointia, iterointia, youtubea ja lukemattomia selfiekuvia on riittänyt.  Euroopan rajoilla asiat ovat sekaisin ja sotaa pakenevien turvapaikanhakijoiden tilanne Välimerellä on saanut hallitsemattomia mittasuhteita. Ja Euroopassa talouskurimus jatkuu.

Hallitusohjelma on toteuttamista vaille valmis ja budjettiluonnos vuodelle 2016 on kasassa. Koulutusta mukaan lukien myös yliopistoja on muistettu yhteisissä talkoissa. Koulutuksessa yhteistyötä, päällekkäisyyksien purkamista, rohkeita rakenteellisia ratkaisuja ja opetuksen uudistamista tarvitaan.

On esitetty kysymys, onko Suomi tyhmenemässä, kun koulutuksesta leikataan – tuskin on. Toistaiseksi Suomi on ollut monien kansainvälisten osaamista ja hyvinvointia mittaavien tilastojen kärkikastissa.  Pisa-tutkimuksissa suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on maailman huipputasoa. Joskin pientä laskua viimeisissä tuloksissa on ollut nähtävissä. Samoin onnellisuustutkimuksissa, kuten YK:n World Happiness Report ja teollisuusmaiden järjestön OECD:n Better Life Index, Tanska, Norja, Sveitsi, Hollanti, Ruotsi,  Kanada ja Suomi sijoittuvat korkealle. Demokratia ja korruption vähäisyys, turvallisuus, luottamus ihmisiin, talouteen ja päättäjiin ovat tärkeitä tekijöitä.

Pohjat tavalliselle elämälle ovat hyvät – tästä vaan töihin.

Hilkka Soininen (2)Hilkka Soininen
dekaani, terveystieteiden tiedekunta