Tag Archives: pisa

Innostava yliopisto

Nokia-Suomen taloudellisen dynamiikan hiipuessa maamme henkinen ilmapiiri on saanut synkkiä sävyjä. Edes yksittäisten kasvuyritysten menestystarinat eivät ole kääntäneet talouttamme uudelle uralle.

Suomalaisten odotukset paremmasta tulevaisuudesta liittyvät jälleen kerran uuteen teknologiaan. Tieto- ja viestintätekniikan paremman hyödyntämisen odotetaan siivittävän suomalaisen koulun takaisin Pisa-vertailujen kärkeen. E-hallinto varmistaa julkisen sektorin tuottavuushypyn. Cleantechissä taas yhdistyvät vahva suomalainen tekninen osaaminen ja maineemme puhtaan ympäristön maana.

Selitykset menneistä hyvistä vuosista eivät palaudu yksinomaan tekniikan voittokulkuun. Näin ei ole varmaan jatkossakaan. Vaikka teknologinen osaaminen on maamme kilpailukyvyn keskeinen pilari myös jatkossa, niin uskon oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen olevan niitä arvoja, joista suomalaisten on hyvä edelleen pitää kiinni. Niihin lisäisin innostuksen ilmapiirin.

Muutoksen tarve on aistittavissa myös yliopistomaailmassa. Amerikan eliittiyliopistojen näkökulmasta Suomea tarkkaileva professori Bengt Holmström ruoti yliopistojemme tilaa sunnuntain Helsingin Sanomissa (13.4.2014) kovin sanoin. Hänen mukaansa meiltä valmistuu ylikoulutettuja alisuoriutujia. Holmströmiä edelleen tulkiten: emme innosta opiskelijoita hyviin suorituksiin ja itsenäisiin valintoihin, vaan suomalaisissa yliopistoissa määrä korvaa usein laadun.

Holmströmin kritiikissä on vahva perä, vaikka hänen lääkkeistään en olekaan välttämättä vakuuttunut. MIT, saati amerikkalainen yliopistojärjestelmä kaikkinensa, ei ole meille välttämättä sopiva verrokki.

Oppimisen halu ja läpimurtotutkimus ovat sitä parasta, mitä yliopistojen tulisi suomalaiselle yhteiskunnalle tarjota. Yliopistoissa tarvitaan nykyistä enemmän sekä syvemmissä vesissä liikkujia että innostavien kokeilujen taitajia.

Heti pääsiäisen jälkeen pidettävässä SciFest- tapahtumassa Joensuussa nuorten tekemisen innostus on meidän kaikkien taas kerran koettavissa. Potentiaalia meillä on.

PerttuVartiainen3_100x130pxPerttu Vartiainen

 

 

Pitkä kaari

Useinkaan ei tulla ajatelleeksi sitä, kuinka paljon panostusta tarvitaan peruskoulunsa aloittavasta koululaisesta aina yliopisto-opintoja suorittamaan kykeneväksi opiskelijaksi saakka. Siksi yliopistolle ei ole yhdentekevää, kuinka peruskoulu ja lukio suoriutuvat omasta tehtävästään. Siellä pitäisi luoda pohja menestyksekkäille akateemisille opinnoille. Yliopistossa tämä on jo myöhäistä.

PISA-tulokset ovat olleet viime vuosien uutisten kestopuheenaihe peruskoulutuksen saralla. Niillä on ollut ilmiselvästi myös käytännön vaikutusta. Suomen sijoituksen putoaminen nosti esiin keskustelun, olemmeko pysyvästi menossa huonompaan suuntaan ja onko koululaitoksessamme nykyään jotain vikaa. Ruotsi säikähti sijoitustensa heikkoutta siinä määrin, että se aikoo sijoittaa 260 miljoonaa euroa luokkakokojensa pienentämiseen keskimäärin neljästä viiteen oppilaan verran jo vuonna 2015 (HS 12.3.2014).

Kyse on tietenkin lähtökohtaisesti koko julkisen sektorin kantokyvystä, koska sieltä koko koulutusjärjestelmämme pääosin rahoitetaan. Aikaisemmassa 1990-luvun lamassa yhdeksi ulospääsytieksi ahdingosta nähtiin nimenomaan koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen ja se todistetusti myös kannatti. Toivottavasti myös nykyisessä tilanteessa riittää malttia osoittaa riittävästi resursseja koulutuksen koko kaarelle lapsista aikuisopiskelijoihin saakka.

Järjestelmän rapauttaminen tapahtuu kyllä nopeasti, mutta ongelmiin vajonneen järjestelmän uudelleen nostaminen onkin jo kokonaan toinen juttu. Satsaus koulutuksen koko pitkään kaareen taatusti kannattaa.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen