Tag Archives: oppimisympäristöt

Elävä kampus

Olen aina tykännyt vertailla ulkomaisten yliopistojen kampuksia. Vaikka vanhempien yliopistojen historian kerrokset ovat meitä moni-ilmeisemmät, niin uusien osien arkkitehtuurissa meillä ei ole mitään hävettävää. Senaatti-kiinteistöjen aloittaessa pääsimme parantamaan myös kampustemme piha-alueita. Moni ei taida muistaa, miten ankea esimerkiksi Joensuun kampuksen sisääntulo Carelian ympärillä vielä 1990-luvun lopussa oli.

Meillä vierailevat ulkomaalaiset taas ihastelevat kirjastojamme ja opiskelijaravintoloitamme.  Suomen yliopistokiinteistöjen aikana myös fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin on alettu kiinnittää aivan uutta huomiota. Ajatus muunneltavista monitoimitiloista etenee hitaasti, mutta vääjäämättä.

Jotain suomalaisilta yliopistokampuksilta kuitenkin puuttuu. Hyvien ravintoloiden lisäksi muita palveluja meillä ei ole juuri lainkaan. Siksi on ymmärrettävää, että suurin osa rakennuksista tuntuu kuolleilta jo ennen illan tunteja. Ulkotilojen elävöittämistä rajoittaa ilman muuta ilmastomme, mutta myös kesää karttava lukukausirytmimme. Kesälukukausi on tabu, johon ei uskalleta kunnolla tarttua. Jos halua olisi, niin periodijärjestelmä mahdollistaisi tutkimusvapaita muulloinkin kuin kesäaikana.

Uskon, että kansainvälisyys pakottaa uudistamaan ajatteluamme. Jo nyt illansuussa ainakin Auroran tuntumassa iltaa kohti yleistyvä kieli on englanti. Ulkomaalaiset opiskelijat hakevat ja itse luovat entistä elävämpää kampuskulttuuria. Myös uusissa kampusvisioissa keskeisellä sijalla oleva opiskelija-asuntorakentaminen on lupauksia antava. Viimeksi Nanjingin vanhalla kampuksella käydessäni luulin jo olevani sen ulkopuolella. Ilta-aikaan eroa muuhun kuhisevaan kaupunkiin ei oikeastaan huomannut lainkaan.

PerttuVartiainen3_100x130pxPerttu Vartiainen

Mikä MOOC?

Strategiassaan UEF kertoo olevansa moderni opiskelijakeskeinen yliopisto.

Lukukauden alkajaisiksi  UEFin opettajat ja opettamisen asiantuntijat kokoontuivat  UEF Oppimisympäristöt 2020 seminaariin.   Tilaisuus antoi näkymän tämän hetken tilanteeseen, haasteisiin ja toiveisiin ja kurkistuksen tulevaisuuden uusiin  visioihin  ja mahdollisuuksiin.

Uudet tuulet puhaltavat opetuksessa. Perinteiset hikiset kalvot ovat onneksi jääneet historiaan. Elektroninen tiedon hallinta ja levitys muuttaa opetusta. Opiskelijat ovat kasvaneet tietoyhteiskuntaan ja sukkuloivat taitavasti tietokoneympäristössä ja sosiaalisessa mediassa – usein taitavammin kuin opettajat.  Verkkokurssit,   videoluennot  ja isoille opiskelijajoukoille tarkoitetut massakurssit ”Massive  Open Online Course” (MOOC)  ja simulaatio-opetus tulevat valtaamaan alaa. Paljon voidaan hyödyntää elektronista maailmaa, mutta tarvitaan myös  kontaktiopetusta   kuten esim.  lääketieteessä  ja hammaslääketieteessä.

Opettajille ja opiskelijoille suunnatussa  kyselyssä  selvitettiin,  mitkä ovat strategisesti tärkeimmät kehittämisen kohteet  opetuksessa. Opettajat ja opiskelijat tunnistavat samat asiat tärkeimmiksi.  Kolmen kärjessä ovat: opettajien pedagogiset taidot, opetuksen perustuminen uusimpaan tietoon ja tutkimukseen sekä ajanmukaiset oppimisympäristöt. Myös opetuksen merkitys  tulevaisuuden työelämän näkökulmasta korostuu.

UEFissa luulisi opetusasioiden olevan kunnossa. Onhan opettajien kouluttaminen yksi merkittävä  yliopiston  koulutusala. Paljon on jo tehty, mutta parannettavaa riittää. Toimenpideohjelma on laadittu ja sen jalkauttaminen alkaa. Opetuksen tietotaitoa pitäisi jakaa paremmin ja antaa myös opetusansioiden ja pätevyyden kehittämiselle enemmän painoa.

Olen monesti kuullut sanottavan, ettei opetusta arvosteta.  Hyvä opettaja on kullanarvoinen ja jää opiskelijan mieleen, ja hänen vaikutuksensa  voi  olla kauaskantoinen.

Nyt näyttää opetuksessa olevan selvästi positiivinen uudistumisen vire.  Koulutamme asiantuntijoita tulevaisuuden tarpeisiin ja tehtävämme on antaa opiskelijoille valmiuksia pärjätä muuttuvassa työelämässä.

Hilkka Soininen (2)Hilkka Soininen

 

Suomen paras oppimisympäristö

Yliopiston strategiatyön yhteydessä olemme tehneet perusteellisen luotauksen tutkimuksemme vahvuusaloihin. Toinen perustehtävämme, koulutus on jäänyt keskusteluissa vähäisemmälle huomiolle.  Lausunnoilla olevassa strategialuonnoksessa tavoitteeksi on asetettu Suomen parhaan yliopistollisen oppimisympäristön tarjoaminen opiskelijoillemme. Missä olemme ja miten tavoitteeseen päästään, ovat kysymyksiä, joita on syytä pohdiskella syvällisemmin viimeistään strategian jalkauttamisen yhteydessä.

Koulutusohjelmiemme laadukkaat ja muuttuvan työelämän tarpeisiin vastaavat sisällöt, toimivat opintopolut ja opintososiaalisten asioiden mallikas hoito ovat vetovoimatekijöitä, jotka tekevät kampuksistamme houkuttelevia ensisijaisia vaihtoehtoja opiskelupaikkaansa etsiville lahjakkaille nuorille. Onnistunut opiskelijarekrytointi on elintärkeä kysymys tulonmuodostuksemmekin kannalta. OKM:n rahoitusmalli palkitsee enenevässä määrin opintojen etenemisestä ja opiskelijoiden koulutuksen laadusta antamasta palautteesta. Mallin matkimisesta ei saa tulla itsetarkoitus, mutta koulutuksen kohdalla se sisältää monia hyviä opintojen etenemisestä kertovia mittareita.

Kestomenestyksen varmistamiseksi on tärkeä oppia tunnistamaan sekä mallikkaasti toimivat koulutusprosessit että puuttua avoimesti havaittuihin ahtaumiin. Tiedekuntani näkökulmasta aivan liian tiheästi uusiva ahtauma on aineenopettajien pedagogisten opintojen järjestämistä koskevat ennakoimattomat muutokset. Tämä yksittäinen esimerkki osoittaa erinomaisesti tiedekuntien ja ainelaitosten välisen luontevan vuoropuhelun välttämättömyyden, ettemme omilla toimillamme vaikeuttaisi opiskelijoiden suoriutumista tavoiteajoissa. Opintopolkujen raivaaminen turhista etenemistä haittaavista risuista palkitsee niin yliopistoyhteisöä kuin ympäröivää yhteiskuntaa.

Koulutuksen laadusta kerätyn opiskelijapalautteen perusteella menestymme hyvin kansallisiin verrokkeihimme nähden eikä parhaan oppimisympäristön asettaminen tavoitteeksi ole epärealistista. Sen sijaan pysyminen piikkipaikalla edellyttää koulutuksemme laaja-alaista ja jatkuvaa tarkastelua, mutta ennen kaikkea opettajuuden vahvistamista yliopistoyhteisössämme. Tutkimuksen edistämisen rinnalla olemme kouluttamassa tulevaisuuden osaajia!

harri_siiskonenHarri Siiskonen