Tag Archives: opiskelijavalinta

Opiskelijavalinta uudistuu vauhdilla

Uusia ylioppilaita valmistuu vuosittain 30 000. Heistä yksi kolmasosa saa opiskelupaikan samana vuonna. Aloituspaikkoja yliopistoon ja ammattikorkeakouluun on tarjolla 45 000. Korkeakoulut järjestävät yli 1000 pääsy- tai soveltuvuuskoetta. Valintakokeet maksavat korkeakouluille vuositasolla 15-20 miljoonaa euroa. Lisäksi järjestelmä on luonut valmennuskurssimarkkinat. Valmennuskursseille osallistuu 22 prosenttia ja hakupainealoille kuten oikeustieteelliseen ja lääketieteelliseen yli puolet yliopisto-opiskelijoista. Valmennuskurssit ovat usein kalliita eivätkä kaikkien ulottuvilla. Näiden tietojen pohjalta on helppo todeta, että valintajärjestelmä ei ole tehokas eikä reilu. Korjausliikkeitä on tarpeen tehdä.

Muutoksia onkin tulossa ja nopeaan tahtiin. Maan hallituksen yksi kärkihankkeista on työurien pidentäminen ja yhdeksi keskeiseksi keinoksi on tunnistettu opiskelijavalinnan uudistaminen. Tämä heijastui yliopistojen tulossopimuksiin vuosille 2017-2020. Niissä kirjattiin, että vuoteen 2018 mennessä yliopistot ottavat käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista. Valinnat tulee jatkossa tehdä pääosin toisen asteen opintomenestyksen pohjalta. OKM asetti työryhmän pohtimaan ylioppilastutkinnon parempaa hyödyntämistä. Työryhmän marraskuun alussa julkaistu raportti suosittaa uudistukselle nopeaa aikataulua. Ylioppilastutkinto pääasiallisena valintaperusteena on raportin mukaan mahdollista ottaa käyttöön kokonaisuudessaan vuoteen 2020 mennessä.

Kaikki tämä tarkoittaa, että yliopistojen on tarpeen päättää ensi kevään aikana keväällä 2018 sovellettavista valintaperusteista. Suunnitelmat tarvitaan pian myös vuosille 2019-2021. UEFissa on juuri käynnistetty perustutkintokoulutuksen kehittäminen 2018-2021 OKM:n kanssa laaditun tulossopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Siihen kytkeytyy opiskelijavalintojen, koulutusohjelmien ja koulutustarjonnan kehittäminen sekä pedagogisen johtamisen kehittäminen. Opiskelijavalintojen kehittämisen aikataulu on kiireisin. Vuoden 2018 valintamenettelyyn osallistuvat koululaiset ovat jo lukiossa! Nopean valmistelun lisäksi yliopistoilta edellytetään tehokasta tiedottamista, mutta tarpeen on myös osallistua käytännössä koulujen opinto-ohjaukseen. Valintauudistus koskettaa Suomen nuorison tulevaisuutta ja tässä työssä yliopistot eivät saa epäonnistua.

blogi_jaakko_puhakka_100x130pxJaakko Puhakka
Akateeminen rehtori

Yo-tutkinnon uusi kunnia?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on voimallisesti ajanut korkeakoulujen pääsykoekäytäntöihin muutoksia. Viimeisin ulostulo viime viikolla painotti ylioppilaskokeiden merkitystä suorana kanavana opintoihin entisiin pääsykokeisiin painottuvan järjestelmän vaihtoehtona. Tähän reagoi välittömästi mm. Lakimiesliitto, jonka mukaan ylioppilastutkintotodistuksella ja menestyksellä opinnoissa ei ollut positiivista korrelaatiota. Varmasti myös muilla aloilla tulee olemaan kaavailtuun muutokseen huomattavaakin vastustusta.

Eräs pääsykokeiden sivuilmiö ovat olleet valmennuskurssit varsinkin suosituille aloille, kuten lääketieteeseen, oikeustieteelliseen, kauppatieteelliseen jne. Siellä liikkuvat myös suuret rahat, sillä valmennuskurssit ovat yleensä tuhansien eurojen hintaisia. Muutos veisi tietysti terää pois tältä liiketoiminnalta. Toisaalta jo heti viime viikonloppuna näkyi näiden toimijoiden julkisia kannanottoja, jossa bisnestä vain siirrettäisiin jo aikaisempaan vaiheeseen eli lukioaikaan. Kultamunia munivaa hanhea ei haluta tappaa.

Parasta aikaa ovat UEFin aulatilat ABI-päivänä täynnä toiveikkaita opiskelijanalkuja. Uskoisin, että valtaosa abiturienteista voisi olla valmis olotilaan, jossa sisäänpääsyn määrittäisi todistus. Tulevaisuudessa löytynee sopiva mikseri, jossa yo-todistuksilla on entistä suurempi painoarvo, mutta annettaisiin mahdollisuus myös ”perinteiseen” sisäänpääsyyn. On kuitenkin muistettava, että lukio ja yo-tutkinto mittaavat tietyllä tavalla vain hetkittäistä ajanjaksoa ja osaamista. Olisi kohtuutonta sulkea portit opiskeluun niiltä, jotka jostain syystä ovat kokeissa epäonnistuneet tai jotka löytävät motivaationsa ja alansa vasta myöhemmin. Antaa kaikkien kukkien kukkia, mutta painotuksia voidaan aina muuttaa.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen
hallintojohtaja