Tag Archives: koulutusmarkkinointi

Lukuvuosimaksut tulevat – olemmeko valmiit?

Vaikka yliopistoissa on jo pitkään ollut joukko varsin hyvin toimivia kansainvälisiä maisteriohjelmia, suomalaisen koulutusjärjestelmän tehtävänä on tähän saakka ollut lähinnä suomalaisten kouluttaminen. Koulutusviennin ja lisääntyvän maahanmuuton seurauksena myös koulutuskenttä muuttuu kuitenkin nopeasti entistä kansainvälisemmäksi. Tämä asettaa uusia haasteita yliopistoille ja myös yhteiskunnallemme.

Tämän syksyn valinnoissa UEFin kansainvälisiin maisteriohjelmiin valittiin noin 350 opiskelijaa, joista alle viidennes oli joko Suomesta tai muista EU-maista.  Eli siis reilusti yli 10 % aloittavista tutkinto-opiskelijoistamme on muita kuin suomalaisia ja he tulevat valtaosin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Tavoitteena olisi säilyttää vähintäänkin tämä taso myös jatkossa, vaikka EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille asetetaan lukuvuosimaksut ensi vuodesta alkaen.

Ensinnäkin meidän on pystyttävä markkinoimaan koulutustamme aiempaa paljon tehokkaammin. Ja nimenomaan niiden kanavien kautta, joka tavoittaa potentiaalit opiskelijat. Tänä päivänä se tarkoittaa sosiaalista mediaa ja muita mobiililaitteilla käytettäviä markkinakanavia. Markkinoinnin muotoja kehitetään yhdessä muiden Finland University -kumppaneidemme kanssa koulutusvientiyhtiömme toimesta, mutta sisällöt markkinointiin tarvitaan kuitenkin edelleen maisteriohjelmia toteuttavilta laitoksilta. Ja tietenkin myös laitoksilla olemassa olevat yhteistyö- ja muut verkostot täytyy jatkossakin hyödyntää opiskelijoiden rekrytoinneissa.

Opintoihin ja opintojen sujuvuuteen liittyvät palvelut tulee olla kunnossa, koska koulutussisältöjen ohella niillä on ratkaiseva merkitys vetovoiman kannalta. Vaikka koulutusohjelmat olisivat kuinka laadukkaita tahansa, ei opiskelijat tule yliopistoon, jossa ei koe itseään tervetulleeksi ja jossa palvelut eivät pelaa. Tässä tarvitaan saumatonta yhteistyötä opintopalveluiden, kansainvälisiä asioita hoitavien ja tiedekuntien toimijoiden kesken.

Meidän on myös tiivistettävä yhteistyötä kampuskaupunkien ja alueen yritysten kanssa palveluiden, asuntotarjonnan ja opiskelijoiden työelämäyhteyksien parantamiseksi. Niin yliopiston omien kuin alueen palveluiden laadun ja saatavuuden parantuminen koituvat kaikkien opiskelijoidemme hyödyksi.

Suomalainen lainsäädäntökään ei vaikuta olevan aivan valmis laajentuvaan kansainväliseen koulutukseen ja koulutusvientiin. Esim. oleskeluluvan saamiseksi maahanmuuttovirasto vaatii, että opiskelijalla on oltava elinkustannukset ja lukuvuosimaksun kattava noin 20 000 euroa tilillään opiskelemaan tullessaan.  Aika harvalla suomalaisellakaan tähän olisi mahdollisuus.

Yllä vain pari esimerkkiä niistä suurista haasteista, jotka vaativat joustavuutta ja uutta ajattelua meiltä kaikilta. Tämä syksy on kiireistä aikaa, koska ensimmäiset valinnat maksullisiin ohjelmiin tehdään jo ensi vuoden alkupuolella. Ja vaikka kaikki ei ihan valmista silloin vielä olisi, ja vaikka hakijamäärissä tapahtuisi laskua, ei pidä vaipua epäuskoon. Toimiva kansainvälinen koulutus ja koulutusvienti ovat pitkäjänteistä puuhaa ja tarjoaa mielenkiintoista työtä vielä tulevinakin vuosina.

Jukka Mönkkönen
rehtori

Jukka_Monkkonen_100X130

Onnistumisen edellytykset

Terve kilpailu on hyvästä, niin yliopistossa kuin muuallakin. Se on varmasti ensisijaisesti kilpailua oman itsensä kanssa, ja siinä onnistuessa on tervettä vertailla sitä myös muiden tekemiin tuloksiin. Parhaansa yrittäminen on terve lähtökohta ja riittää kyllä pitkälle, mutta yliopistojen välinen kilpailu saattaa saada epäterveitäkin piirteitä. Toissijaista on tieteen- tai oppialan kehittyminen, kun ensisijaisesti varjellaan omia uhrauksia ja yritetään saada uusista yhteisistä avauksista vain itselle paras hyöty. Taustalla ovat eurot, jotka valitettavasti ratkaisevat. Valitettavaa, että ne edellä usein mennään, eikä ymmärretä yhteisen tekemisen etua, vaikka pitemmällä ajalla yhteinen tekeminen toisi kaikille osapuolille myös paremmat eurot. Pitkäjänteisemmän strategian hyväksyminen on ymmärrettävästi vaikeampaa, jos lyhyellä tähtäimellä selvä taloushyöty odottaa. Toivotaan, että meiltä löytyy viisautta katsoa vähän pidemmälle, ainakin oman yliopistomme sisällä.

Yliopistot kilpailevat hyvistä opiskelijoita, opettajista, tutkijoista ja hallinto- ja tukihenkilöistä. Se miten onnistumme hyvien toimijoiden rekrytoinnissa, on kriittinen asia. Olemme luoneet uusia koulutuskohteita, joitten houkuttelevuus ei ensi yrittämällä ole välttämättä vakuuttanut. Uutta on tarjottu, mutta opiskelijat eivät sitä ostaneet meidän toivomalla tavalla. Miksi laaja-alainen hakukohde ei kerännyt entistä määrää opiskelijoita? Uutta ei osteta, jos sitä ei osata markkinoida. Se taisi jäädä heikolle. Jatkoa suunnitellessa ei ainakaan luonnontieteissä kannata pohtia paluuta vanhaan. Se ei ollut menestys: juuri siksi uutta on haettukin. Koulutusohjelmien jatkokehittäminen ja ennen kaikkea parempi markkinointi on avainasemassa. Fakta on, ettei opiskelijan tarvitse laajassakaan ohjelmassa  pätevöityä moneen oppiaineeseen. Jatkossakin opiskelijasta tulee se miksi haluaa, esimerkiksi fyysikko, kemisti tai matemaatikko. Emme menesty kilpailussa, jos tarjoamme luonnontieteissä samaa mitä muutkin yliopistot. Siksi markkinointi kannattaa perustaa ainutlaatuisten UEF-maisteriohjelmien varaan, ja tuoda esiin se, että kandidaattikoulutuksemme palvelee näitä ohjelmia. Meillä tulee siis olla sellaisia maisteriohjelmia, joita muut yliopistot eivät pysty tuottamaan.

Tutkijoiden rekrytointi on myös haasteellista. Tuntemukseni on, ettei tiedekunnassani aina ole saavutettu sitä mitä on haluttu.  Tiedekunnan jatkomenestys vaatii keskimääräistä parempia toimijoita, keskiverto ”laatu” ei riitä sen enempää tutkijoissa kuin opettajissakaan. Asettakaamme tavoitteet korkealle, riskienkin uhalla. Hyvä toimija saadaan, jos meillä on hyvä henkinen ja materiaalinen infra häntä odottamassa. Oman osaamisemme markkinointi on avain rekrytoinnin onnistumiseen. Kuinka olemme houkuttelevia? Kysytään sitä itseltämme.

Hyväkään ei myy, jos sitä markkinoidaan huonosti ja keskiverto tuskin myy, vaikka markkinoitaisiin paremmin. Tehdään vain hyviä (koulutus)tuotteita UEFissa. Sen jälkeen pitää keinojen lisäksi löytyä myös euroja niiden markkinointiin.  Vain näin voidaan olla kilpailukykyisiä yliopistomaailmassa.

JurvelinJukkaJukka Jurvelin
dekaani, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta