Tag Archives: kansainväliset maisteriohjelmat

EUROOPAN NUORET TUTKIMUSYLIOPISTOT YHDISTÄVÄT VOIMIAAN

Korkeatasoinen suomalainen tutkimus on aina ollut kansainvälistä. Kansainvälinen tunnettuus ja vetovoima ovat keskeisiä tavoitteita myös UEF-strategiassa. Yliopistomaailmassa on yleisesti hyväksytty käytäntö ja kokemus siitä, että tutkijat löytävät ja rakentavat parhaat kansainväliset kumppanuutensa itse. Yliopiston roolina on toimia kansainvälisyyden mahdollistajana. Yksi mahdollistamisen muoto on tunnistaa toiminnaltaan ja tavoitteiltaan samanhenkisiä yliopistokumppaneita.

Kahdeksantoista nuorta eurooppalaista tutkimusyliopistoa kahdestatoista maasta muodostivat vuonna 2015 YERUN-verkoston (Young European Research Universities) kehittämään ja vahvistamaan keskinäistä yhteistyötä tutkimuksessa, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Jäsenyysehdot ovat vaativat. Yliopiston on pitänyt sijoittua 50 parhaan nuoren yliopiston joukkoon QS World University Ranking listalla tai 100 parhaan joukkoon Times Higher Education rankingissä ainakin yhtenä vuonna ennen 50 vuoden ikään tuloa. UEF on mukana kovassa seurassa.

YERUNissa on muodostunut vahva yhteisymmärrys siitä, että yliopistolle nuoruus merkitsee rohkeutta ja dynaamisuutta. Tämä yhdistettynä jo annettuihin näyttöihin tieteen saralla luo verkostolle edellytykset luoda omintakeinen profiili eurooppalaisen tieteen edistäjänä. Tavoitteina on tulla vahvaksi EU:n tutkimuspolitiikan vaikuttajaksi, edistää vaikuttavaa tutkimusyhteistyötä, kehittää yhteisiä (tutkinto)ohjelmia, edistää opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta ja jakaa hyviä käytäntöjä.

UEF on alusta pitäen vaikuttanut aktiivisesti verkoston kehittymiseen. Saimme ajettua läpi (rohkean!) ajatuksen, että YERUNin kannattaa keskittyä temaattisen yhteistyön edistämiseen, samoin kuin vaikuttaa teema-alueiden tunnistamiseen. YERUN-tutkimuksen teemat ovat terveys ja ikääntyminen, big data, muuttoliike sekä STEM (science, technology, engineering and mathematics). Teemoilla on vahva kytkentä UEFin  globaalihaasteisiin. Esimerkiksi STEM on vahvasti sukua LUMA-toimintamme tavoitteille.

Verkostoa johtava yliopistojen rehtoreista/vararehtoreista koostuva yleiskokous tapaa kaksi kertaa vuodessa ja on keskittynyt strategisten periaatteiden määrittämiseen. Nyt on aika saada tutkijat ja opettajat mukaan toimintaan. Tutkijaliikkuvuuden tukemiseksi ja yhteisten tutkimushankkeiden valmisteluun perustettiin YERUN Research Mobility Fund, joka tullaan lanseeraamaan pian. UEFin väen kannattaa olla aktiivinen alusta pitäen. Esimerkiksi omia tutkimusryhmiä kokoaville tenure track -tutkijoille tilaisuus on erityisen otollinen katsastaa kovan luokan kumppaneita verkostosta.

Koulutuksen puolella edistetään opiskelijaliikkuvuutta (ERASMUS+) sekä kehitetään yhteisiä tutkinto-ohjelmia. UEFille avautuu mahdollisuus kehittää englanninkielisistä maisteriohjelmista entistä vetovoimaisempia ja laadukkaampia yhteistyössä laadukkaiden kumppanien kanssa. Samalla opiskelijarekrytointipohja laajenee ja tutkintojen työelämärelevanssi kasvavat.

Yerunissa UEFin kumppanit ovat Espanjasta (Madridin ja Barcelonan autonomiset yliopistot, Carlos III Madridista sekä Pompeo Fabra), Saksasta (Bremen, Konstanz ja Ulm), UK:sta (Brunel ja Essex), Antwerpen Belgiasta, Syddansk Tanskasta, Paris Dauphine Ranskasta, Dublin Irlannista, Rome Tor Vergata Italiasta, Maastricht Hollannista, Nova de Lisboa Portugalista sekä Linköping Ruotsista. Tieteellisen ja koulutuksellisen annin lisäksi verkoston laajuus tarjoaa monia muitakin mahdollisuuksia ja arjen elämyksiä. Esimerkiksi Madridin keskustassa on hieno kohtaamispaikka aivan Plaza Mayorin aukion kupeessa. Mercado de San Miguel on vanha rautaraaminen kauppahalli, jossa seisaaltaan voi pistätyä nauttimaan pöyristyttävän laajasta tapasvalikoimasta sangrian kera ja ajautua keskustelemaan esimerkiksi Real Madridin näkymistä UEFAn Champions liigassa. Voisi kuvitella, että myös UEFin tutkijat ja vaihto-opiskelijat nauttisivat Mercado de San Miguelin ainutlaatuisesta tunnelmasta työpäivän päälle Carlos III tai Autonomisen yliopiston kollegojen seurassa!

Jaakko Puhakka
akateeminen rehtori

 

Kaksoistutkinnoilla näkyvyyttä ja vetovoimaa

Suomalaisissa yliopistoissa odotetaan jännityksellä säilyttävätkö kansainväliset maisteriohjelmamme vetovoimaisuutensa, kun lukuvuosimaksuja ryhdytään keräämään EUn/ETAn ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta syksystä 2017 lukien. Paljon on jo tehty maksulliseen koulutukseen siirtymisen kynnyksen mataloittamiseksi. Stipendijärjestelmiin ja lukuvuosimaksun huojennuksiin perustuvien toimien rinnalla on edelleen syytä pohtia, olisiko tarjolla muita keinoja, jotka lisäisivät vetovoimaamme maailmalla opiskelupaikkaa etsivien opiskelijoiden keskuudessa.

Hyvin suunniteltu ja sisällöltään houkutteleva koulutus, jota yliopiston rankingeissa saavuttama maine ja koulutusten akkreditoinnit vahvistavat hakijoiden silmissä, ovat vetovoimaisuuden kulmakiviä. Mutta miten hyvin tieto koulutuksemme korkeasta laadusta saadaan viestittyä yksittäiselle koulutuspaikkaa etsivälle asiakkaalle, joiksi kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelevat opiskelijat viimeistään nyt muuttuvat? Tehtävä on haastava, mutta kohtaantoa on mahdollista parantaa yliopistojen välisen yhteistyön avulla. Osallistuin pari viikkoa sitten Shanghaissa double degree –työpajaan, jossa pohjoismaiset yliopistot vaihtoivat kokemuksia kaksoistutkinto-ohjelmistaan kiinalaisten yliopistojen ja erityisesti Fudanin yliopiston kanssa. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on tältä saralta kertynyt jonkin verran kokemusta. Esitellyissä ohjelmissa liikkuu vuosittain 5-15 opiskelijaa molempiin suuntiin suorittamassa toisen puolen maisteriopinnoistaan kumppaniyliopistossa.

Opiskelijan kannalta kaksoistutkinnon merkittävä etu on, että hän saa maisteriopinnoistaan kaksi eri tutkintoa. Pohjoismaisten kokemusten perusteella kaksoistutkinto edesauttoi sijoittumista molempien maiden työmarkkinoille ja kansainvälisiin tehtäviin. Yliopiston näkökulmasta kaksoistutkinto voi ensinnäkin näyttäytyä houkuttelevana mahdollisuutena tutkintojen määrän kasvattamiseksi. Niistä voi muodostua maisteriohjelmien markkinointiin sisällytettynä myös selkeä vetovoimatekijä molemmille ohjelmaan osallistuville yliopistolle, kun rakennetaan ohjelmia arvostettujen tasavertaisten kumppaneiden kanssa. Kaksoistutkinto-ohjelmien pystyttämiseen ei tule kuitenkaan suin päin rynnätä, vaan kumppaniyliopiston opetussuunnitelmiin on syytä tutustua huolellisesti ja lähteä ensivaiheessa liikkeelle pienemmistä opintokokonaisuuksista.

Mietittäessä UEFissa kansainvälisten maisteriohjelmien vetovoimaisuuden ja kannattavuuden parantamista emme ole käyneet syvällisempää keskustelua maisteriohjelmien rakentamisesta vahvemmin kaksoistutkintomallin pohjalle. UEFin fotoniikan maisteriohjelmalle on kertynyt jo hyvää kokemusta pietarilaisen ITMO-yliopiston kanssa harjoitetusta kaksoistutkintoyhteistyöstä. Hyviksi todetuista käytänteistä kannattaa ottaa oppia. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että kansainväliset maisteriohjelmat säilyttävät ja mieluiten parantavat vetovoimaansa, josta ei ole syytä tinkiä. Kaksoistutkinto-ohjelma voi parhaimmillaan edesauttaa osaamisemme tunnetuksi tekemistä ja näkyvyyttä maailmalla.

harri_siiskonenHarri Siiskonen
dekaani, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta