Tag Archives: johtaminen

Joulu on jo ovella…

Joulu on tulossa ja vuosi lopuillaan. Vuosi 2015 muistetaan ainakin omassa mielessäni miltei dramaattisena ja etenkin vuoden lopussa tunnelma on taas kiristynyt, kiitos valtiovallan päätösten, joita on vaikea käsittää. Tai toisaalta se on helppoa, kun ymmärtää kuinka Suomen valtiota on poliittisesti johdettu viimeiset 10 vuotta. Se on ollut tietyillä talousindikaattoreilla huonointa koko Euroopassa. Virheitä toisensa perään, harmittaakin kun asioiden kulkua ajattelee. Tällaisille politiikan tekijöille Urho Kekkosella oli osuva nimitys: saa… tunarit! Yhteiskunnan muutokset jäivät tunnistamatta ja hyvät neuvot ovat nyt kalliita, mutta valitettavasti niitä tunnutaan hahmottavan heikosti.

Mutta synkistely päättyköön tähän. Monia signaaleja paremmasta huomisesta on myös nähtävissä. Objektiiviset indikaattorit kertovat, että entisenlaista tai jopa parempaa tulosta teemme selkeästi pienemmällä porukalla. Tulevia uhkakuvia ei kannata etukäteen liikaa surra. Joulun aikaan voi toivoa ja suunnitella uusia kujeita tulevalle vuodelle.

Opiskelijoiden ja työntekijöiden hyvinvointi on kaiken perusta. Hyvinvointikysely viittaa siihen, että tyytyväiset työntekijämme 2013 ovat entistäkin tyytyväisempiä 2015. Toisaalta entiseen menoon tyytymättömät lienevät entistäkin tyytymättömämpiä. Tällainen kehitys: mahdollinen polarisoituminen menestyjiin ja menestymättömiin, on huolestuttavaa. Strategiamme on lähtökohtaisesti ajateltu olevan mahdollistava ja onkin mietittävä, miten sen toteutumista tuetaan. Ei ”kaikki pelaa” -periaatteella, vaan pohtimalla, miten esimerkiksi tutkimusalueita vahvistetaan uusilla toimijoilla. Niillä, jotka aidosti voivat vahvistaa tuloksekkaampaa tekemistä. Avainasemassa ovat osaltaan tutkimusalueiden johtajat, joilta kaivataan avaraa näkemystä tutkimuksen johtamiseen. Paras kokonaistulos ei synny aina viemällä asioita sisäpiirissä eteenpäin tai pohtien miten oma tekeminen parhaiten edistyy. Katsotaan asioita epäitsekkäämmin, vähän laajemmin ja pitemmällä perspektiivillä. Se voi johtaa parempiin ratkaisuihin.

Jouluna voi toivoa hyviä asioita tapahtuvan tulevaisuudessa. Toivelistani ei ole pitkä. Toivon, että valtiovalta ymmärtää, että yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen rapauttamisen sijasta vaikeinakin aikoina pitää pystyä panostamaan uuden luomiseen ja tulevaisuuden avaintekemisiin. Yliopiston johdolta toivon viisautta vakavien uhkakuvien edessä. Millä toimenpiteillä kiitelty strategiamme toteutuu parhaiten? Toivon myös vahvan UEF-yhteishengen vahvistumista entisestään. Olemme samassa veneessä, mietitään asioita yhdessä ja ollaan valmiita uudistuksiin yhteisen hyvän nimissä.

Toivotaan, että joulupukki tuo UEFille hyviä asioita.
Hyvää Joulua!

JurvelinJukkaJukka Jurvelin
dekaani, luonnontieteiden ja metsätieteidn tiedekunta

”Rosessit”, roolit ja rekrytoinnit

Viime viikkoina on paheksuttu opetus- ja kulttuuriministerin yliopistoille lähettämää avointa kirjettä ja oltu huolissaan tutkijoiden muutosta ulkomaille Suomen huonojen näkymien vuoksi. Ilmassa on  huolestuttavaa yleisen luottamuksen horjumista suomalaisen tieteenteon ja korkeimman koulutuksen kykyihin ja mahdollisuuksiin.

Ajat ovat kiistatta vaikeat, mutta myös yleinen näköalattomuus on suurempaa kuin esimerkiksi 1990-luvun alun lamassa. Kohdennettujen panostusten sijaan leikataan kaikilta tutkimuksen ja koulutuksen sektoreilta ja odotetaan toimijoiden löytävän keinot sopeutua niihin.

Sopeutuminen ei onnistu pelkillä henkilöstövähennyksillä. Työ vain kasautuu pienemmän joukon tehtäväksi, ellei samalla muuteta rakenteita, toimintaa ja työkulttuuria.

Koulutus-, tieteenala- ja organisaatiosiiloista pitää pyrkiä kohti temaattisia kokonaisuuksia ja kokonaisvaltaisia toimintamalleja.  Vanhan viisauden mukaan tuulen noustessa ei kannata kaivautua poteroihin, vaan pystyttää tuulimyllyjä. Poteroista ei näe kovin kauas eikä siellä pysymällä turvata omaa tulevaisuutta. Tämä koskee niin tutkimusta ja opetusta kuin hallinto- ja tukipalveluitakin.

Tarvitaan myös aiempaa selvempää työnjakoa ja henkilöstöresurssien tehokkaampaa kohdistamista. Vanhan mallin mukaan kaikkien on esimerkiksi tutkittava ja opetettava saman verran. Se ei tämän päivän maailmassa johda enää muuhun kuin ahdistukseen ja turhautumiseen.

Työntekijöitä on roolitettava selkeämmin ja löydettävä eri tehtäviin niihin parhaiten soveltuvat ja osaavat tekijät ja annettava heille mahdollisuus keskittyä olennaiseen. Näin vapautamme voimavaroja uusien toimintamallien kehittämiseen, kunhan samalla muistamme purkaa alta vanhoja.

Rekrytoinnit vaikuttavat keskeisesti kykyymme uudistua, kehittyä ja pärjätä kiristyvässä kilpailussa. Tätä emme ole kaikilta osin vielä tajunneet. Henkilökunnan liikkuvuutta pidetään yhtenä uusiutumisen keskeisenä elementtinä, mutta esimerkiksi suomalaisiin yliopistoihin  viime vuosina rekrytoidut professorit ovat useimmiten tulleet omasta väestä, ei muista yliopistoista. Myös kansainvälistymisen vauhti on edelleen aika verkkainen. Tarvitaan rohkeutta rekrytointeihin kaikilla tehtävätasoilla ja henkilöstöryhmissä.

Näissä toimissa tarvitaan hyvää johtamista, mutta myös kykyä muuttaa työtapojamme ja omaksua uusia työn sisältöjä.  Pystymme varmasti vastaamaan ajan haasteisiin, kunhan emme keskity vain vanhan säilyttämiseen.

Jukka_Monkkonen_100X130Jukka Mönkkönen
rehtori