Tag Archives: intohimo

Yhteistyötä ja epäitsekkyyttä

Suomen talous on sukeltanut monen vuoden ajan. Kansantuote on kehittynyt negatiivisesti samaan aikaan kun palkat ja yleinen kustannustaso ovat nousseet merkittävästi. Tämä on johtanut mahdottomaan yhtälöön, jota on yritetty ratkaista valtion lainaa lisäämällä. Kehitys on luonut askelmerkit, joita yliopistot ovat myös väistämättä seuranneet. Raha, tai paremminkin sen puute, on ohjannut vahvasti toimintaamme. Hyvät kehitysajatukset ja -aloitteet on täytynyt tarkastella talouden raamissa, ja silloin toteutus on ollut usein mahdotonta. Sen sijaan on jouduttu tekemään kovia ratkaisuja, myös YT-prosessin muodossa. Valitettavasti talouden nousua ei ole juurikaan näkyvissä, olemme kuulleet koulutuksen ja yliopistojen rahoituksen supistuksista. Olemme toiminnan sopeutuksen edessä tulevina vuosina. Tästä haasteesta yliopiston johto on meitä jo valistanut ja toivoo rohkeaa ajattelua. UEF-strategia ohjaa meitä tulevaisuuteen.

Valtion ja yliopiston talouden tasapainolla on sama maalaisjärkeen käypä perusta: tulot ja menot pitää olla tasapainossa. Tuntuu, että valtiollisessa keskustelussa tämä yksinkertainen totuus unohtuu. Kun joltain ollaan ottamassa, mietitään mistä saadaan kompensaatio. Ymmärrys kokonaisuudesta ei silloin johda toimintaa. Sama vaara voi uhata myös yliopistojen kehittämistä. Yhden professorin, tutkimusryhmän tai laitoksen kehittäminen ja etu ei pelasta kokonaisuutta. Tiedekuntaa pitää katsoa kokonaisuutena, ja miettiä ratkaisuja, joilla yhteiset tavoitteet saavutetaan. Yhteistyön kehittäminen, ja yhteen hiileen puhaltaminen, on silloin avainasemassa. Haetaan sitä synergiaa, jolla tuloksemme edelleen paranee, oman edun tavoittelun sijasta. Kunnioitetaan toisiamme ja ollaan tarvittaessa epäitsekkäitä. Lohduttavaa on se, että hyvä koulutus ja hyvä tutkimus takaavat jatkossakin menestyksemme. Juuri niin meidän pitää yliopistossa tehdä. Periaatteellista ristiriitaa ei ole siinä, millä tavoitteisiin päästään.

Meidän on omattava valmius merkittäviin muutoksiin, joita nykyaika edellyttää.  Katse tulevaisuuteen.  Ajatus, että näin pitää tehdä kun aina on näin ollut, on todennäköisesti kestämätön. Ruohonjuuriperspektiivi, vaikkakin tärkeä, ei saa johtaa ratkaisujamme. Oikeiden vahvojen asioiden, ei sen minkä toivottaisiin olevan vahvaa, pitää ohjata toimintaamme. Meillä on upeat mahdollisuudet itse luoda tulevaisuuttamme, tartutaan niihin. Uskonkin, että olemme edellä useimpia muita yliopistoja.  Sillä pahinta olisi yliopisto, jossa on toivottomuuden ilmapiiri.  Kuten Anu Järvensivu kolumnissaan (HS, 13.9.2015) toteaa, ”etsisin ensimmäiseksi leikkauslistalle innostuksen tappajat”. Innostus, tai paremminkin intohimo, ohjatkoon tekemisiämme.

JurvelinJukkaJukka Jurvelin
dekaani, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta