Tag Archives: innovaatioekosysteemi

Innovaatioekosysteemi, siis mikä?

”Globaalin toimintaympäristön muutokset korostavat systeemisen lähestymistavan, yhteistyön ja avoimuuden merkitystä innovaatioiden syntyprosessissa. Tämä toteutuu parhaiten yritysten, tutkimuslaitosten, julkisen sektorin, kuluttajien ja muiden toimijoiden tiiviissä vuorovaikutuksessa eli innovaatioekosysteemeissä” (Policy Brief 15/2016).  Tulikohan selväksi?

UEFin päivitettyyn strategiaan sisältyy vahva pyrkimys yliopiston vaikuttavuuden parantamisesta. Tavoite perustuu vahvasti ”avoin innovaatioekosysteemi”-konseptiin. Sen mukaan toimimme tiiviimmin yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Luomme toimintaympäristön, jossa vuorovaikutus on spontaania ja jaamme osaamisemme toisillemme. Näin siis tekevät myös yritykset, avoimen tieteen hengessä. Luomme uutta yhdessä tutkimuksen alkumetreistä alkaen. Ei niin kuin aikaisemmin, jolloin yritys tai muu yhteistyökumppani haettiin mukaan vasta kun tutkimussuunnitelma oli valmis.

Miksi olisimme mukana tällaisessa tekemisessä, eihän siitä meille mitään makseta, vai? Ei kannatane olla näin pessimisti. Uskon, että avoin yhteistyö ja tiedon jakaminen mahdollistavat aktivoituvan hanketoiminnan ja rahoituksen, ehkä yrityksistäkin. Saamme toisiltamme tutkimusideoita, joita yksin emme olisi keksineet. Niitä sitten yhdistyvien osaamisten avulla ratkomme. Yhdessä ponnistellen synnytämme uutta ja vahvistamme alueellista elinvoimaa.  Se vuorostaan parantaa UEFin toimintaedellytyksiä. Uskon myös tieteen tason paranemiseen, kun mukana ovat kansainväliset huippuosaajat.

Kaikki tuo vaatii avoimempaa ajattelua: muut voivat auttaa ideoinnissa ja tuoda sellaista osaamista mitä itsellä ei ole. Minunkin pitää vain jakaa omaa osaamistani, ja ehkä myös ainutlaatuista dataani. Kyse on osaamisen siirrosta, ei perinteisestä teknologian siirrosta. Aikaisemmin tällaista toimintaa kutsuttiin yliopiston kolmanneksi tehtäväksi, nyt se toivottavasti integroituu saumattomasti meidän tutkimus- ja koulutustoimintaan. Molempia päätehtäviä on tarkoitus edistää kuvatulla innovaatioekosysteemitoiminnalla. Avoimia innovaatioekosysteemejä kehitetään Kuopiossa terveyden, ja Joensuussa biotalouden ja koulutuksen/opetuksen aloille.

Jukka Jurvelin, dekaani
Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

Puolivälin pöhinää

Viime viikolla myös korkeakoulusektori odotti jännityksellä tietoja Suomen hallituksen puoliväliriihestä. Tiedotteessaan valtioneuvosto lupaa muutamia uudistuksia ja vähän lisää rahaakin TKI-toimintaan ja tutkimukseen. Hallitus kertoo panostavansa huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen.

Tekesille ja Suomen Akatemialle kaavaillaan lisärahoitusta, jotta voidaan vauhdittaa osaamiseen perustuvaa kasvua.  Erityisesti korostetaan public-private-partnership, PPP-kumppanuutta ja rahoituksella käynnistetään uudet kasvumoottorit (Tekes) ja huippututkimuksen lippulaivat (Suomen Akatemia). Mitä nämä konkreettisesti sisältävät ja merkitsevät, jää nähtäväksi. Tekes ja Finpro aiotaan yhdistää Business Finland organisaatioksi.

Agendalla ovat myös tekoälyohjelma tavoitteena tehdä Suomesta tekoälyn kärkimaa. Tekoälyn ja robotiikan toimenpideohjelmalla pyritään nostamaan tekoäly ja robotiikka suomalaisyritysten menestystekijäksi.

Talent Boost ‐ohjelmalla haetaan kasvua ja kansainvälisiä osaajia ja siten myös verkostoja ja investointeja erityisesti yrityspuolella. Vastaavaa toimintaa tarvittaisiin myös korkeakoulusektorilla.

Tulevaisuus siis tuo tullessaan osaamiskeskittymiä ja tiiviimpää yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä tutkimuksessa ja TKI-toiminnassa. Uutta ajattelua ja tekemisen tapaa todella tarvitaan. Yhteiset innovaatioekosysteemit, joita UEF korostaa myös strategiansa  päivityksessä, sopivat hyvin tähän päivään. Biopankkitoiminta, genomikeskus  ja syöpäkeskus ovat pyörähtäneet käyntiin ja lääkekeskus ja neurokeskus ovat kaavailuissa.

Terveysalan kasvustrategia päivitettiin 2016. Onnistumisia on jo nyt tullut, terveysteknologian vienti on kasvussa, samoin  teollisuuden investoinnit Suomeen ovat lisääntyneet  ja myös kliinisten lääketutkimusten määrä on saatu nousuun.  Selvästi positiivista virettä on ilmassa.

Hilkka Soininen
dekaani, terveystieteiden tiedekunta

Tervettä kasvua

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi toukokuun lopussa Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian. Siinä todetaan, että Suomessa on terveysalalla vahvaa osaamista, jota voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä tehokkaammin kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Alan yksityinen tutkimustoiminta olisi kasvatettavissa 2,5-kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä tiivistämällä yhteistyötä ja luomalla yhteinen toimintaohjelma.

Merkittävää strategiassa on se, että allekirjoittajina on neljä ministeriä kolmesta ministeriöstä, TEM:stä, STM:stä ja OKM:stä. Poliittinen sitoutuminen asiaan on siis laajaa.

Strategiassa on esitetty tiekartta eli keskeiset toimenpiteet terveysalan innovaatioekosysteemin kehittämiseksi. Ensimmäisenä toimenpiteenä esitetään, että yliopistot ja yliopistosairaalakaupungit laativat toimintasuunnitelmat tutkimus- ja innovaatioekosysteemien sekä siihen liittyvän yritysyhteistyön kehittämiseksi. Myös yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden profiileja ja tutkimuksen painopisteitä pitää vahvistaa ja rakentaa maahan kansallisesti kattavat ja toisiaan täydentävät osaamisverkostot. Tavoitteena on mm. alan ulkomaisten investointien houkutteleminen (Team Finland Health) ja se ei onnistu keskinäisen nurkkakuntaisen kilpailun kautta, vaan verkottamalla valtakunnan paras osaaminen.

Itä-Suomen yliopiston, KYSin ja Kuopion alueen on myös otettava asiasta koppi, tunnistettava omat vahvuutensa ja sitouduttava tutkimus- ja kehitysympäristöjen sekä innovaatioekosysteemien yhteiseen kehittämiseen. Meillä on kaikki mahdollisuudet ottaa vahvuusaloillamme valtakunnassa johtava rooli. Ja se kannattaa tehdä, koska terveys laajassa merkityksessä on alueen ehdotonta osaamishuippua.

Jukka_Monkkonen_100X130Jukka Mönkkönen