Tag Archives: hyvinvointi

Pylly ylös

Näin vuoden alussa monet aloittavat liikunnallisen ryhtiliikkeen, joka yleensä sammahtaa maaliskuun alkupuolella. Itse olen edustanut samaa yleistä kategoriaa – tahdon enemmän jämähtää pitäisi-, kuin teko-asteelle. Nyt kuitenkin onnistuin hankkimaan itselleni selkävaivan ihan maaseudun askareiden ansiosta ja – kiitos tämän konkreettisen muistutuksen – mieleeni putkahti ennen joulua meille paljon kokouksissa istuville tullut kehotus liittyä Pylly ylös –kampanjaan, jonka kampustemme Sykettä -toimijat ovat lanseeranneet.

Idea perustuu toiminnallisten kokousten haasteeseen. Toiminnallisen kokouksen alussa kerrotaan, että seisominen ja omatoiminen liikkuminen tai verryttely kokouksen aikana on sallittua. Kävelykokouksiakin on jossain päin Suomea harrastettu. Viime syksynä Pylly ylös –kampanja on jo tietääkseni otettu käyttöön Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla sekä Tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
Minusta idea on erinomainen.

Henkilökunnan osalta tuki- ja liikuntaelinvaivat yhdessä mielenterveyteen liittyvien ongelmien kanssa ovat ylivoimaisesti suurimmat syykategoriat työstä poissaoloihin. Suhteellisin pienin keinoin ja jo pienellä liikunnalla tai vaikkapa välillä seisomaan nousten voitaisiin moni näistä ongelmista välttää. Tästä hyötyy suoranaisesti yksilö itse, mutta samalla myös työnantaja. Syntyy siis harvinainen win-win –tilanne.

Asennetta ei voi muuttaa kukaan muu kuin henkilö itse, eikä tähän voi sinänsä ketään pakottaa. Omalta osaltani olen huomannut, että työasennoilla todella on merkitystä. Eiköhän oteta kaikki tänä vuonna Pylly ylös –asenne ja oikaistaan ruotomme!

Tuomo Meriläinen
Hallintojohtaja

Terveysteknologia nosteessa

Terveysteknologian alalta on kuulunut hyviä uutisia viime päivinä. Yle-uutisissa TEKESin digitaalialan johtaja Pekka Sivonen hehkuttaa terveysteknologiaa nousevana vientialana Suomessa. Vuoden 2015 terveysalan vienti lähenteli kahta miljardia ja rivakkaa kasvua ennustetaan.

ICT-jätti IBM on tekemässä isoa investointia Suomeen. Watson on tulossa terveystiedon louhintaan. Samoin toinen iso kansainvälinen toimija General Electric (GE) on laajentanut toimintaansa Suomessa.

Miksi näin on? Suomessa on korkeatasoinen ICT-osaaminen ja iso joukko asiantuntijoita, jotka etsivät uutta alkua. Startup- yritystoiminta ICT-alalla on vilkasta. Suomen korkealaatuinen koulutus luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle. Maassamme on hyvin toimiva, uskottava terveydenhuoltojärjestelmä, sotu ja rekisterit ja kasvava biopankkitoiminta. Ja myös vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Toisaalta meitä suomalaisia moititaan, ettemme osaa kääntää asiantuntemustamme tuotteiksi ja rahaksi.

Miten täällä Savossa? Myös Kuopion alueella Kauppakamari ja Kuopion Yrittäjät ovat visioineet keihäänkärjeksi terveysteknologiaa. Päämääränä on 200 000 asukkaan Kuopio vuonna 2040.

Savilahden pohjukassa on terveyslaakso ja terveyssuora alkaen Kuopion yliopistollisen sairaalaan isosta rakennuskompleksista, jatkuen Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampukselle Canthia, Mediteknia, Medistudia, Snellmania, Bioteknia ja edelleen Microteknia ja yritysfasiliteetit. Potilaiden korkeatasoinen diagnostiikka ja hoito, terveysalan yliopisto- ja AMK-tasoinen koulutus ja kansainvälisen tason tutkimus sekä terveysalan yritystoimintaa löytyy kilometrin säteellä.

Edellytykset ovat hyvät uusille innovaatioille ja kasvavalle terveysteknologian yritystoiminnalle. Tarvitaan asennemuutosta ja uusia toimintatapoja myös kaupallistamisen edistämiseksi terveysteknologiassa. Maailma muuttuu ja terveysalalla muutos tulee olemaan nopeaa. Digitalisaatio on tullut voimakkaana myös käytännön työhön terveydenhuollossa, mutta parempia, yhteensopivia ratkaisuja tarvitaan.

Hilkka Soininen (2)Hilkka Soininen
dekaani, terveystieteiden tiedekunta

Urheilua ja taas urheilua

Liikunnan ja urheilun merkitys terveyden edistäjänä on kiistaton. Liikunta on halpa ja hyvä keino vaikuttaa edullisesti mm. sokeriaineenvaihduntaan, sydämen ja verisuonien terveyteen, painonhallintaan, vahvistaa luustoa, parantaa stressinsietoa  ja unenlaatua sekä edistää henkistä hyvinvointia. Huippu-urheiluun liittyy tosin omat terveysriskinsä kuten urheiluvammat.

Kesä 2016 on tarjonnut kotisohvaurheilijoille paljon nähtävää. On ollut jalkapallon EM-kisat ja menossa ovat Rion olympialaiset, pienemmistä mittelöistä puhumattakaan. YLE tarjoaa olympialaisten kisalähetyksiä yötä päivää. Ylipäätään urheilun uutisointi on massiivista sekä sähköisissä medioissa ja lehdistössä.

Doping-skandaalit  ja korruptio ovat varjostaneet kilpaurheilua. Arsenaali suoritusten paranteluun on iso ja uusia aineita ja menetelmiä ilmaantuu käyttöön. Kiellettyjen aineiden listaukset ja testausmenetelmät näyttävät olevan jatkuvasti jäljessä kilpajuoksussa. Aikaisempien arvokisojen mitaleita on jaettu uudestaan doping-käryjen vuoksi. On todella sääli, että urheilun hyvä tarkoitus pilataan. Urheilijoiden huippusaavutusten takana on uskomaton määrä työtä, tavoitteellista harjoittelua  ja sitoutumista.

Suomalaiset ovat tämän vuoden olympialaisissa saaneet pääosin tyytyä vanhojen hyvien aikojen muisteluun.

Mutta missä ovat tieteen olympialaiset? Lukiolaisille tieteen olympialaisia järjestetään. Tieteen ammattilaiset kisailevat uusilla tuloksillaan kongresseissa ja ammattilehtien palstoilla. Satunnaisesti tieteen saavutuksia uutisoidaan valtamediassa. Mitäpä, jos ”urheiluruudun” tapaan joka päivä olisi ”tiederuutu”. Mahtaisiko kiinnostaa ketään?

Hilkka Soininen (2)Hilkka Soininen
dekaani, terveystieteiden tiedekunta