Tag Archives: brexit

Tiede ja Brexit

Myös tiedemaailma odottaa jännityksellä Britannian eroanomusta EU:sta. Mitä sitten tapahtuu, kun vahva toimija siirtyy eri leiriin? Jo nyt ennen virallista eroa uusien hankkeiden käynnistäminen siten, että brittiläisiä tutkijoita on mukana, on tyssännyt.  Samoin lukuisat muualta Euroopasta tulevat ja Britanniassa työskentelevät tutkijat odottavat päätöstä peläten joutuvansa lähtemään ja osa on jo lähtenytkin. Myös Britanniassa opiskelevien ulkomaalaisten keskuudessa tilanne aiheuttaa hämmennystä.

Joukko maailman arvostetuimpia yliopistoja sijaitsee Britanniassa. Britit ovat olleet aktiivisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita EU-hankkeissa ja useiden hankkeiden koordinaattoreita. Terveydentutkimuksen alalla Britanniassa on myös erinomainen tutkimusta tukeva infrastruktuuri ja osaaminen esim bioinformatiikan alalla. Tutkimusrahoitukseen myös panostetaan merkittävästi kansallisella tasolla.  Tästä on esimerkkinä Medical Research Council ja vahvat säätiöt kuten Welcome Trust, jotka tukevat tutkimusta pitkäjänteisesti. Samoin terveysalan isojen yritysten konttoreita sijaitsee Britanniassa ja tämä omalta osaltaan edistää tutkimusyhteistyötä.

Britannia on saanut toimimaan asioita, joissa Suomessa ollaan vasta hyvässä alussa. Esimerkkinä tästä on UK Biobank, joka muodostuu yhdeksästä alueellisesta biopankista ja keskuspankista. Biopankkiin on kerätty 500 000 henkilön terveystietoaineisto, joka on avoinna tutkimusryhmille. Tosin tiedonjakamiseen ja yhteiskäyttöön liittyy omat haasteensa.  Britannian avoimen tieteen malli sopii hyvin meille ja Suomen mallia voidaan kehittää vielä paremmaksi.

Mahdolliseen Brexitin jälkeiseen aikaan pitää varautua. Terveydentutkimuksen alla Skandinavian maat, Hollanti ja Britannia edustavat samantyyppistä toimintakulttuuria ja sopivat hyvin yhteen. Jos Britannia tippuu pois EU-rahoituksen piiristä, on kuskin paikka vapaana ja se pitää ottaa.

Hilkka Soininen
Dekaani
Terveystieteiden tiedekunta

 

 

Populismi ja tiede

Populismi pyrkii ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia yksinkertaisilla vastauksilla. Usein se myös turvautuu puolitotuuksiin tai jopa suoranaisiin valheisiin. Piirteitä tämän tyyppisistä suuntauksista on meidän kotimaisessakin politiikassa vaikka räikeimmät esimerkit siitä on vielä toistaiseksi nähty muualla, Trump-ilmiö ja brexit päällimmäisinä.

Populismilla voi pahimmillaan olla nopeitakin negatiivisia vaikutuksia tieteeseen ja koulutukseen. Esim. brexit johtaa siihen, että brittiläiset tutkijat eivät enää sen jälkeen voi olla mukana EU-rahoitteisissa tutkimushankkeissa ja -ohjelmissa, eivät ainakaan samassa laajuudessa kuin nyt. Tämä on haitallista paitsi brittitutkijoille itselleen, myös koko Euroopan tieteelle. Britanniassa on maanosamme johtavat yliopistot ja monella alalla britit edustavat tutkimuksen kansainvälistä kärkeä. Heidän poisjäämisensä yhteishankkeista haittaa vakavasti tutkimuksen tekoa muissakin maissa, myös meillä Suomessa.

Donald Trumpin mahdollinen valinta USA:n seuraavaksi presidentiksi olisi puolestaan vakava isku koko maailman tieteelle. Jos maailman johtavaa tiedevaltiota luotsaa mies, joka ylpeilee lukemattomuudellaan, se ei voi olla vaikuttamatta tieteen ja koulutuksen asemaan ja arvostukseen USA:ssa ja sitä kautta kaikkialla muuallakin. Kaikkien muiden hyvien syiden lisäksi myös tieteen ja koulutuksen puolesta on syytä toivoa, ettei Trump tule valituksi.

Tieteen edistäminen ja tietoon perustuvan koulutuksen kehittäminen ovat kiistatta hyvinvoinnin ja demokratian edellytyksiä. Valmiiden helppojen vastausten tilalta avoimiin kysymyksiin pohjaava tiede tarjoaa tutkimuksella perusteltuja totuuksia, joita se myös itse korjaa uusien tutkimustulosten myötä.

Hyvin koulutetut ja kriittiseen ajatteluun kykenevät kansalaiset ovat vastustuskykyisempiä populismille. Sen vuoksi tieteen ja koulutuksen uuttera puolustaminen on tämän päivän maailmassa jopa aiempaakin tärkeämpää.

Jukka_Monkkonen_100X130Jukka Mönkkönen
rehtori