Tag Archives: alueellinen kehittäminen

Viisikko ratkaisee?

On jo muutama vuosi(kymmen) siitä, kun viimeksi luin Enid Blytonin Viisikko-sarjan romaaneja. Luulin tuon ajan jo jääneen elämässäni kauas taakse, mutta nyt se on palannut – tosin hieman toisessa mielessä kuin silloin ennen. Yliopistomaailmassa ”Viisikko” -termiä käytetään nyt viiden suomalaisen yliopiston muodostamasta strategisesta liittoumasta. Mukana ovat meidän lisäksemme Turun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän yliopistot. Tarkoituksena on löytää toimivia yhteistyön ja työnjaon muotoja tutkimuksessa, koulutuksessa ja hallintopalveluissa. Yhteistyö onkin tärkeää, jotta kukin voisi keskittyä ja keskittää resurssinsa aiempaa paremmin omiin erityisiin vahvuuksiinsa ja päästä niissä ylöspäin kohti maailman huippuja.

Viisikon syntymisen voi myös nähdä vastapainona niille pyrkimyksille, jotka tähtäävät huippututkimuksen ja –koulutuksen keskittämiseen muutamille harvoille eteläisen Suomen ja mieluiten Helsingin seudun korkeakouluille. UEF on lyhyen historiansa aikana jo pystynyt esittämään vakuuttavia näyttöjä kilpailukyvystään kansainvälisellä tasolla, mikä näkyy jatkuvina hyvinä sijoituksina maailman yliopistojen ranking-listoilla. On harmillista, että kansallisessa keskustelussa tätä ei ainakaan vielä ole huomattu. Viimeisin esimerkki on Bengt Holmströmin YLE:n uutisille (24.3.) antama haastattelu, jossa hän ehdotti toisenlaista viisikkoa tutkimusintensiivisten yliopistojen joukoksi kuin se, mistä yllä on kyse. Hänen tutkastaan näytti kokonaan kadonneen koko Helsinki-Jyväskylä-Oulu –linjan itäpuolella oleva Suomi. UEFin ja muiden Holmströmin listan ulkopuolelle jääneiden korkeakoulujen tehtäväksi jäisi hänen ehdotustaan seuraten kandidaattitason koulutus. Tässä toteutuisi ”Ameriikan malli”, jota Holmström suosittelee Suomeenkin: tutkimuksen tuki suunnattaisiin vain 5-6 yliopistolle, ja muut toimisivat alemman tason kouluttajina ja syöttäisivät parhaat opiskelijansa jatkamaan opintojaan noihin kärkiyliopistoihin.

Tämä meidän Viisikkomme tähtää toisenlaiseen päämäärään ja toivottavasti myös onnistuu ajan mittaan löytämään sellaisen yhteistyön hengen, jota tarvitaan kansainvälisen huipputason saavuttamiseksi kunkin ”osakkaan” strategisesti tärkeimmillä aloilla. Koulutuksessa yhteistyötä ja työnjakoa on jo alettu kehittää, ja työ jatkuu. Humanistis-yhteiskunnallisilla aloilla UNIFI:n käynnistämät rakenteellisen kehittämisen keskustelut ovat nyt saamassa jatkoa Viisikon puitteissa. Oman tiedekuntani aloista kieliaineet on Viisikon toimesta nimetty yhdeksi yhteistyön ja mahdollisen työnjaon kohteeksi. Tuloksia on syytä toivoa monestakin syystä, koska näiden aineiden koulutuksessa on ongelmia kaikissa yliopistoissa. Kieliaineiden tarve on kuitenkin vahvasti olemassa paitsi perinteisissä opetusalan tehtävissä eri tasoilla, myös elinkeinoelämän monenlaisissa kansainvälisen viestinnän tehtävissä, mikä tulee esille esim. Elinkeinoelämän äskettäin julkaisemassa selvityksessä yritysten kielitaidon tarpeista. Eikä tule unohtaa kielten ja erilaisten kulttuurien opiskelun ja opettamisen merkitystä monikulttuurisuuden edistämisessä ja kansallisen kielivarannon säilyttämisessä mahdollisimman monipuolisena.

filppulaMarkku Filppula
dekaani, filosofinen tiedekunta

 

 

Liikennepolitiikalla tiedepolitiikkaa

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Yhtymän välisen sopimuksen mukaan matkustajaliikenne Joensuusta junilla länteen ja pohjoiseen uhkaa lakata ensi vuoden maaliskuun lopussa, jos maan hallitus hyväksyy valmistellun sopimuksen. Maakunnan keskuskaupunki on jäämässä liikenteellisesti pussinperään. Junalla pääsisi ainoastaan etelän suuntaan. Vajaat kaksi viikkoa sitten julki tullut sopimus junavuorojen lakkautuksista on herättänyt laajaa ärtymystä Pohjois-Karjalassa ja vaatimukset sopimuksen kumoamiseksi ovat enemmän kuin aiheellisia.

Kun matkaa maan itäisestä kolkasta on joka suuntaan paljon, nousevat toimivat liikenneyhteydet arvoon arvaamattomaan. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle on junayhteyksien säilyttäminen erityisesti lännen suuntaan vetovoimaisuutemme kannalta elintärkeä kysymys. Kaupungin imago, asuntotilanne ja toimivat liikenneyhteydet ovat asioita, joita opiskelupaikan valintaa suunnittelevat nuoret pohtivat mielessään. Saavutettavuus on kysymys, joka askarruttaa myös meillä jo opiskelevia, jotka erinäisistä syistä reissaavat opiskelu- ja kotipaikkakuntansa väliä säännöllisesti. Saavutettavuus ei rajoitu ainoastaan opiskelijoihin. Yliopiston tutkimus-, opetus- ja hallintohenkilöstöstä merkittävä osa on junan tuomia ja monen työntekijän perhe asuu toisella paikkakunnalla. Parhaista tutkijoista käydään ankaraa kamppailua yliopistojen kesken enkä toivo, että rekrytointeja Joensuun kampukselle kariutuu huonoihin liikenneyhteyksiin.

Olen tässä raottanut junayhteyksien lakkauttamisen vaikutuksia yliopistolaisen näkökulmasta. Vastaavalla tavalla kärsijän rooliin ovat joutumassa muut Joensuussa ja Pielisen Karjalassa toimivat oppilaitokset, elinkeinoelämä, matkailu ja muut VR:n asiakkaat. Keski- ja Länsi-Suomessa opiskeleville pohjoiskarjalaisille on niin ikään mahdollistettava käynti kotiseudullaan kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.

Junavuorojen lakkauttamispäätös on pelottava esimerkki, mihin kapea-alainen sektorilähtöinen menoleikkausajattelu voi pahimmillaan johtaa. Päätöksen taloudelliset vaikutukset Pohjois-Karjalan aluetalouteen ovat moninkertaiset matkustajaliikenteen harjoittamisesta aiheutuvaan tappioon nähden. Eri hallinnonalojen välistä vuoropuhelua on syytä tehostaa, jottei yksittäisillä päätöksillä nakerreta pohjaa toisten toimintaedellytyksiltä. Liikenne- ja viestintäministeriö on liikennepoliittisilla ratkaisuillaan vaikuttamassa tiede- ja koulutuspolitiikkaan. Huolestuttavaa asiassa on, että junayhteyksien lakkauttamispäätös sotii räikeästi hallituksen omia arvovalintoja vastaan. Vaikka Pieksämäeltä ja Nurmeksesta körötellään Joensuuhun dieselvetureilla, on raideliikennettä markkinoitu parhaana joukkoliikenteen muotona matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

harri_siiskonenHarri Siiskonen
dekaani,  yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta