Category Archives: Tuomo Meriläinen

Yliopiston tehtävä

Julkisuudessa on käyty keskustelua näin yliopistojen tilinpäätösten julkistamisen aikaan siitä, mikä oikein on yliopiston perustehtävä. On esitetty väite, että on keskitytty vain hyvän taloudellisen tuloksen saavuttamiseen tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen tehtävän kustannuksella. Onko asia todella näin?

Näitä kahta näkökulmaa ei voi erottaa toisistaan, vaan taloutta ja yliopistolaissakin määriteltyä yliopiston perustehtävää on tarkasteltava samanaikaisesti. Juna yliopistomaailmassa on kulkenut todella lujaa viimeiset vuodet. Tässä mielessä menneen ajan tuttuun ja turvalliseen tieteen vapauden kylkeen on tullut uusi aspekti ja se on tehokkuus. Tästä emme mihinkään pääse. Toimintaamme ja tuloksia yliopistoissa mitataan ja suhteutetaan muihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tämä vaikuttaa suoraan myös yliopistojen taloudelliseen perusrahoitukseen mm. OKM:n käyttämän rahoitusmallin sekä neljän vuoden välein tehtävien tulossopimusten kautta.

Kääntäisin tämän perustehtävän keskustelun lähtökohdat heti lähtökohtaisesti oikeille urilleen. Vain tekemällä parhaansa tutkimuksen ja opetuksen saralla ja menestymällä tässä kilpailussa voidaan yliopistoille taata pitkän tähtäimen toimintaedellytykset myös taloudellisesti kestävällä pohjalla. Yliopiston perustehtävä ei tässä mielessä ole kadonnut yhtään minnekään, vaan päinvastoin, laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen merkitys korostuu jatkossa aina vain enemmän. Mukana on vain uusi ulottuvuus, tasapainoinen talous, joka luo toiminnan yhden perusedellytyksen. Taloudesta huolehtiminen ei millään tavalla ole pois yliopistojen perustehtävästä, vaan parhaimmillaan kyse on kauniista symbioosista.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen

Pitkä kaari

Useinkaan ei tulla ajatelleeksi sitä, kuinka paljon panostusta tarvitaan peruskoulunsa aloittavasta koululaisesta aina yliopisto-opintoja suorittamaan kykeneväksi opiskelijaksi saakka. Siksi yliopistolle ei ole yhdentekevää, kuinka peruskoulu ja lukio suoriutuvat omasta tehtävästään. Siellä pitäisi luoda pohja menestyksekkäille akateemisille opinnoille. Yliopistossa tämä on jo myöhäistä.

PISA-tulokset ovat olleet viime vuosien uutisten kestopuheenaihe peruskoulutuksen saralla. Niillä on ollut ilmiselvästi myös käytännön vaikutusta. Suomen sijoituksen putoaminen nosti esiin keskustelun, olemmeko pysyvästi menossa huonompaan suuntaan ja onko koululaitoksessamme nykyään jotain vikaa. Ruotsi säikähti sijoitustensa heikkoutta siinä määrin, että se aikoo sijoittaa 260 miljoonaa euroa luokkakokojensa pienentämiseen keskimäärin neljästä viiteen oppilaan verran jo vuonna 2015 (HS 12.3.2014).

Kyse on tietenkin lähtökohtaisesti koko julkisen sektorin kantokyvystä, koska sieltä koko koulutusjärjestelmämme pääosin rahoitetaan. Aikaisemmassa 1990-luvun lamassa yhdeksi ulospääsytieksi ahdingosta nähtiin nimenomaan koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen ja se todistetusti myös kannatti. Toivottavasti myös nykyisessä tilanteessa riittää malttia osoittaa riittävästi resursseja koulutuksen koko kaarelle lapsista aikuisopiskelijoihin saakka.

Järjestelmän rapauttaminen tapahtuu kyllä nopeasti, mutta ongelmiin vajonneen järjestelmän uudelleen nostaminen onkin jo kokonaan toinen juttu. Satsaus koulutuksen koko pitkään kaareen taatusti kannattaa.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen