Category Archives: Jussi Pihlajamäki

Monitieteisen tutkimuksen lupaus

Eri tieteenalojen voimavarojen yhdistämistä kannattavat kaikki, mutta millä tasolla sitä pitäisi tehdä. Mikä on monitieteisyyden, poikkitieteisyyden ja tieteidenvälisen tutkimuksen ero?

Monitieteisyys (multidisciplinarity) pyrkii selittämään useamman eri tieteenalan alueelle ulottuvaa ilmiötä pitäytyen kuitenkin kunkin yksittäisen tieteenalan omassa näkökulmassa. Erillisten tieteiden rajallisuus tunnustetaan, mutta sitä ei varsinaisesti ratkaista. Onko tavoitteemme kuitenkin tieteidenvälinen tutkimus (interdisciplinarity), jolla tarkoitetaan ongelman ratkaisemista tieteiden välisen vuoropuhelun perustalta. Lähestyminen on perinteisen tieteenalan määritelmää monipuolisempi, mutta säilyttää vielä perinteiset tieteenalat. Lopulta voimme tähdätä todelliseen poikkitieteelliseen (transdisciplinary) ongelmanratkaisuun, jossa tieteenalojen metodeja yhdistämällä voidaan luoda kokonaan uusia tieteenaloja, joista aiempina esimerkkeinä bioteknologia ja geofysiikka.

Kaikki kolme tasoa ovat nykyaikaisen yliopiston strategiassa tärkeitä. Monitieteisyys koskee nykyaikana kaikkia; tieteidenvälisyys on tärkeää globaalien haasteiden ratkaisemisessa, ja lopulta tarvitaan poikkitieteellisiä uusia ratkaisumalleja. Laajan koulutusalavalikoimansa vuoksi Itä-Suomen yliopisto on rakenteeltaan monitieteinen, nykyinen strategiamme jo korostaa tieteidenvälistä yhteistyötä, ja parhaimmillaan olemme vähintäänkin luomassa poikkitieteellisiä tutkimusavauksia.

Kovin tutkimuksemme kärki perustuu useimmiten kuitenkin perinteisten tieteenalojen korkeatasoiseen osaamisen. Monitieteisyydestä puhuttaessa pitää siis muistaa, että yhteistyön parhaana lähtökohtana on uutta luova oman alansa huipputiede. Ilolla pitääkin todeta, että uusien nuoremman polven EU-hankkeidemme menestystekijänä on ollut oman alan huippuosaamisen yhdistäminen tieteidenväliseen yhteistyöhön. Monitieteisyyden lupaus onkin nimenomaan mahdollisuus nostaa oman alansa huippututkimus uudelle tieteidenväliselle ja poikkitieteelliselle huippututkimuksen tasolle, missä ratkotaan nykyistä paremmin globaaleja haasteita.

Jussi Pihlajamäki

Dekaani

Terveystieteiden tiedekunta

Yliopistot osana maakuntauudistusta

Syksyllä selviää miten käy maakunta- ja SOTE-uudistuksen. Miksi meidän yliopistolta pitäisi olla mukana muutoksessa, vaikka emme ole hallinnollisesti osa muutosta?

Yliopistoilla on iso rooli osaavan työvoiman turvaamiseksi maakunnissa. Tarvitaan yhteistyötä työnantajien, maakunnan ja kaupunkien kanssa sen varmistamiseksi, että koulutus vastaa alueiden tarpeisiin.

Toisaalta monen yliopiston oppialan koulutus on osana maakunnan rakenteita. Pohjois-Savossa tämä koskee esim. lääketieteen aloja, sosiaalitieteitä, ravitsemustieteitä, farmasiaa ja hoitotieteitä. Koska monen vastuutoimijan, kuten yliopistosairaala ja opetusterveyskeskukset, rooli on muuttumassa, korkeatasoisen koulutuksen turvaaminen Pohjois-Savossa vaatii tiivistä maakunnallista yhteistyötä.

Yliopistoilta halutaan kolmannen tehtävän mukaista vaikuttavuutta. Maakunnissa tämä liittyy suoraan yliopistojen rooliin maakuntien toiminnassa ja kehittämisessä. Tämä voi parhaimmillaan olla Pohjois-Savossakin merkittävä maakunnan kilpailuetu.

Innovaatioiden ja tekoälyn toivotaan tuovan kasvua, erityisesti myös terveysalalla. Kansainvälisen kilpailukyvyn tueksi tähän täytyy kytkeä yliopistojen osaamisen ja SOTEn rakenteet yhdistävät suomalaiset ainutlaatuisuudet. Näitä ovat esim. sosiaali- ja terveysdatan yhdistävä tutkimus, menestyksekäs näyttö terveyden edistämisestä väestötasolla, ainutlaatuinen geenitutkimus (mm. Finngen-projekti) ja kehittyvä kansallinen biopankkiverkosto ja osaamiskeskusverkosto (mm. kansallinen neurokeskus ja syöpäkeskus).

Kunhan lomat ovat ohi palataan luomaan tulevaisuuden maakuntia. Lähdetäänpä yliopistolta siihen työhön mukaan!

Jussi Pihlajamäki
dekaani, terveystieteiden tiedekunta