Datatiede, tilastotiede, rekisteritutkimus, big data…

Avoin tiede on ajan hermolla. EU-tasoinen iso tavoite, jota yliopistomme johto on myös ansiokkaasti promovoinut. Tavoitteet on asetettu korkealle tieteellisen tiedon tuottamisen, avoimen jakamisen ja hyödyntämisen suhteen.

Avoimuus edellyttää uutta rohkeaa ajattelua ja vanhojen henkisten ajattelumallien muutosta. Kun joku saa jatkossa hyödyntää dataasi toisin, ja jopa paremmin kuin itse olet edes osannut ajatella, sinun kuuluu meritoitua alkuperäisen tiedon tuottajana. Kyse on myös uudenlaisesta osaamisesta ja sen kehittämisestä. Tarvitaan datatieteen osaajia, ammattilaisia jotka osaavat jalostaa dataa niin, että ”metsä hahmottuu puilta”. Datatiedettä kehitetään toivoakseni tieteellisiä vahvuuksiamme hyödyntäen myös Itä-Suomen yliopistossa.

Data-alan ammattilaisia tarvitaan UEFissa lisää, mutta big datan parissa työskentelee jo nyt merkittävä joukko osaajia. Luulenpa, että heitä on enemmän kuin mitä ehkä yleisesti ajatellaan. Heitä on tullut osaajiksi eri tutkimusalueille ja lisää tulee, jos yliopiston strategia etenee suunnitellusti. Tapahtuukohan alan kehittyminen ja hyödyntäminen kuitenkaan optimaalisesti, jos osaajat ovat erillään yliopistossa kahdella kampuksella, eri yksiköissä ja toistaan miltei tietämättöminä? Uhkakuva on, että porukkaa on lukumääräisesti riittävästi, mutta yhteistyön puutteen takia kriittistä massaa ei synny.

Pohtikaamme avoimen tieteen tavoitteiden saavuttamiseksi datatieteen alan uudenlaista koordinointia. Synnytetään verkosto, jossa ammattilaiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Yhteisin ajatuksin ja opein eri tieteenaloilta he pystyvät ratkomaan meille tärkeitä ongelmia ja kehittämään omaa tieteenalaansa. Jokaisella tutkimusalueella, ja jopa tutkimusryhmällä, on omat intressinsä oikeutetusti, mutta meidän tulee nähdä akuuttien tarpeiden taakse. Pitemmällä aikajänteellä parempi hyöty saadaan miettimällä yhteisesti koko alueen kehittämistä, huomioiden niin data- kuin tilastotieteenkin mahdollisuudet. Molempien kehittyminen ja optimaalinen soveltaminen tukee tutkimusta laajasti ja luo osaltaan edellytyksiä avoimen tieteen etenemiselle.

Jukka Jurvelin
dekaani, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *