Yo-tutkinnon uusi kunnia?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on voimallisesti ajanut korkeakoulujen pääsykoekäytäntöihin muutoksia. Viimeisin ulostulo viime viikolla painotti ylioppilaskokeiden merkitystä suorana kanavana opintoihin entisiin pääsykokeisiin painottuvan järjestelmän vaihtoehtona. Tähän reagoi välittömästi mm. Lakimiesliitto, jonka mukaan ylioppilastutkintotodistuksella ja menestyksellä opinnoissa ei ollut positiivista korrelaatiota. Varmasti myös muilla aloilla tulee olemaan kaavailtuun muutokseen huomattavaakin vastustusta.

Eräs pääsykokeiden sivuilmiö ovat olleet valmennuskurssit varsinkin suosituille aloille, kuten lääketieteeseen, oikeustieteelliseen, kauppatieteelliseen jne. Siellä liikkuvat myös suuret rahat, sillä valmennuskurssit ovat yleensä tuhansien eurojen hintaisia. Muutos veisi tietysti terää pois tältä liiketoiminnalta. Toisaalta jo heti viime viikonloppuna näkyi näiden toimijoiden julkisia kannanottoja, jossa bisnestä vain siirrettäisiin jo aikaisempaan vaiheeseen eli lukioaikaan. Kultamunia munivaa hanhea ei haluta tappaa.

Parasta aikaa ovat UEFin aulatilat ABI-päivänä täynnä toiveikkaita opiskelijanalkuja. Uskoisin, että valtaosa abiturienteista voisi olla valmis olotilaan, jossa sisäänpääsyn määrittäisi todistus. Tulevaisuudessa löytynee sopiva mikseri, jossa yo-todistuksilla on entistä suurempi painoarvo, mutta annettaisiin mahdollisuus myös ”perinteiseen” sisäänpääsyyn. On kuitenkin muistettava, että lukio ja yo-tutkinto mittaavat tietyllä tavalla vain hetkittäistä ajanjaksoa ja osaamista. Olisi kohtuutonta sulkea portit opiskeluun niiltä, jotka jostain syystä ovat kokeissa epäonnistuneet tai jotka löytävät motivaationsa ja alansa vasta myöhemmin. Antaa kaikkien kukkien kukkia, mutta painotuksia voidaan aina muuttaa.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen
hallintojohtaja

One thought on “Yo-tutkinnon uusi kunnia?”

  1. Olen 2016 fuksi Kuopion kampuksella, ja lukion sijaan opiskelin aikoinani graafista suunnittelua amiksessa. En mennyt amikseen siksi, että olisin ollut huono koulussa, vaan siksi että sillä hetkellä luova ala tuntui enemmän omalta jutulta. Tiesin kuitenkin jo ennen kuin sain graafikon paperit käteen, että haluan sittenkin tehdä jotain muuta. Ja tässä vaiheessa oli vielä onneksi pääsykokeet, joilla kuka tahansa pystyy hakemaan yliopistoon taustoista huolimatta. Jouduin ehkä opiskelemaan pääsykokeisiin enemmän kuin lukion käynyt, mutta tein paljon töitä haluamani eteen ja pääsin heittämällä sisään melkein täysillä pisteillä, kun taas jotkut lukiotaustaiset ylittivät pisterajan juuri ja juuri.

    Suurimmalla yliopistoon hakevista on lukiotausta, mutta ei kaikilla. Kaikkialla hekumoidaan lukion ja yliopiston paremmuutta, vaikka päätös opiskelupaikasta ei välttämättä kerro mitään henkilön älykkyydestä. Yläasteella en olisi osannut kuvitella että akateeminen elämä sopii minulle näin hyvin, mutta tässä sitä ollaan, tuoreena biolääketieteen opiskelijana ja ylpeänä amistaustastaan.

    Kaikille hakijoille täytyy olla samat mahdollisuudet.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *