Kaksoistutkinnoilla näkyvyyttä ja vetovoimaa

Suomalaisissa yliopistoissa odotetaan jännityksellä säilyttävätkö kansainväliset maisteriohjelmamme vetovoimaisuutensa, kun lukuvuosimaksuja ryhdytään keräämään EUn/ETAn ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta syksystä 2017 lukien. Paljon on jo tehty maksulliseen koulutukseen siirtymisen kynnyksen mataloittamiseksi. Stipendijärjestelmiin ja lukuvuosimaksun huojennuksiin perustuvien toimien rinnalla on edelleen syytä pohtia, olisiko tarjolla muita keinoja, jotka lisäisivät vetovoimaamme maailmalla opiskelupaikkaa etsivien opiskelijoiden keskuudessa.

Hyvin suunniteltu ja sisällöltään houkutteleva koulutus, jota yliopiston rankingeissa saavuttama maine ja koulutusten akkreditoinnit vahvistavat hakijoiden silmissä, ovat vetovoimaisuuden kulmakiviä. Mutta miten hyvin tieto koulutuksemme korkeasta laadusta saadaan viestittyä yksittäiselle koulutuspaikkaa etsivälle asiakkaalle, joiksi kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelevat opiskelijat viimeistään nyt muuttuvat? Tehtävä on haastava, mutta kohtaantoa on mahdollista parantaa yliopistojen välisen yhteistyön avulla. Osallistuin pari viikkoa sitten Shanghaissa double degree –työpajaan, jossa pohjoismaiset yliopistot vaihtoivat kokemuksia kaksoistutkinto-ohjelmistaan kiinalaisten yliopistojen ja erityisesti Fudanin yliopiston kanssa. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on tältä saralta kertynyt jonkin verran kokemusta. Esitellyissä ohjelmissa liikkuu vuosittain 5-15 opiskelijaa molempiin suuntiin suorittamassa toisen puolen maisteriopinnoistaan kumppaniyliopistossa.

Opiskelijan kannalta kaksoistutkinnon merkittävä etu on, että hän saa maisteriopinnoistaan kaksi eri tutkintoa. Pohjoismaisten kokemusten perusteella kaksoistutkinto edesauttoi sijoittumista molempien maiden työmarkkinoille ja kansainvälisiin tehtäviin. Yliopiston näkökulmasta kaksoistutkinto voi ensinnäkin näyttäytyä houkuttelevana mahdollisuutena tutkintojen määrän kasvattamiseksi. Niistä voi muodostua maisteriohjelmien markkinointiin sisällytettynä myös selkeä vetovoimatekijä molemmille ohjelmaan osallistuville yliopistolle, kun rakennetaan ohjelmia arvostettujen tasavertaisten kumppaneiden kanssa. Kaksoistutkinto-ohjelmien pystyttämiseen ei tule kuitenkaan suin päin rynnätä, vaan kumppaniyliopiston opetussuunnitelmiin on syytä tutustua huolellisesti ja lähteä ensivaiheessa liikkeelle pienemmistä opintokokonaisuuksista.

Mietittäessä UEFissa kansainvälisten maisteriohjelmien vetovoimaisuuden ja kannattavuuden parantamista emme ole käyneet syvällisempää keskustelua maisteriohjelmien rakentamisesta vahvemmin kaksoistutkintomallin pohjalle. UEFin fotoniikan maisteriohjelmalle on kertynyt jo hyvää kokemusta pietarilaisen ITMO-yliopiston kanssa harjoitetusta kaksoistutkintoyhteistyöstä. Hyviksi todetuista käytänteistä kannattaa ottaa oppia. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että kansainväliset maisteriohjelmat säilyttävät ja mieluiten parantavat vetovoimaansa, josta ei ole syytä tinkiä. Kaksoistutkinto-ohjelma voi parhaimmillaan edesauttaa osaamisemme tunnetuksi tekemistä ja näkyvyyttä maailmalla.

harri_siiskonenHarri Siiskonen
dekaani, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *