Lukuvuosimaksut tulevat – olemmeko valmiit?

Vaikka yliopistoissa on jo pitkään ollut joukko varsin hyvin toimivia kansainvälisiä maisteriohjelmia, suomalaisen koulutusjärjestelmän tehtävänä on tähän saakka ollut lähinnä suomalaisten kouluttaminen. Koulutusviennin ja lisääntyvän maahanmuuton seurauksena myös koulutuskenttä muuttuu kuitenkin nopeasti entistä kansainvälisemmäksi. Tämä asettaa uusia haasteita yliopistoille ja myös yhteiskunnallemme.

Tämän syksyn valinnoissa UEFin kansainvälisiin maisteriohjelmiin valittiin noin 350 opiskelijaa, joista alle viidennes oli joko Suomesta tai muista EU-maista.  Eli siis reilusti yli 10 % aloittavista tutkinto-opiskelijoistamme on muita kuin suomalaisia ja he tulevat valtaosin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Tavoitteena olisi säilyttää vähintäänkin tämä taso myös jatkossa, vaikka EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille asetetaan lukuvuosimaksut ensi vuodesta alkaen.

Ensinnäkin meidän on pystyttävä markkinoimaan koulutustamme aiempaa paljon tehokkaammin. Ja nimenomaan niiden kanavien kautta, joka tavoittaa potentiaalit opiskelijat. Tänä päivänä se tarkoittaa sosiaalista mediaa ja muita mobiililaitteilla käytettäviä markkinakanavia. Markkinoinnin muotoja kehitetään yhdessä muiden Finland University -kumppaneidemme kanssa koulutusvientiyhtiömme toimesta, mutta sisällöt markkinointiin tarvitaan kuitenkin edelleen maisteriohjelmia toteuttavilta laitoksilta. Ja tietenkin myös laitoksilla olemassa olevat yhteistyö- ja muut verkostot täytyy jatkossakin hyödyntää opiskelijoiden rekrytoinneissa.

Opintoihin ja opintojen sujuvuuteen liittyvät palvelut tulee olla kunnossa, koska koulutussisältöjen ohella niillä on ratkaiseva merkitys vetovoiman kannalta. Vaikka koulutusohjelmat olisivat kuinka laadukkaita tahansa, ei opiskelijat tule yliopistoon, jossa ei koe itseään tervetulleeksi ja jossa palvelut eivät pelaa. Tässä tarvitaan saumatonta yhteistyötä opintopalveluiden, kansainvälisiä asioita hoitavien ja tiedekuntien toimijoiden kesken.

Meidän on myös tiivistettävä yhteistyötä kampuskaupunkien ja alueen yritysten kanssa palveluiden, asuntotarjonnan ja opiskelijoiden työelämäyhteyksien parantamiseksi. Niin yliopiston omien kuin alueen palveluiden laadun ja saatavuuden parantuminen koituvat kaikkien opiskelijoidemme hyödyksi.

Suomalainen lainsäädäntökään ei vaikuta olevan aivan valmis laajentuvaan kansainväliseen koulutukseen ja koulutusvientiin. Esim. oleskeluluvan saamiseksi maahanmuuttovirasto vaatii, että opiskelijalla on oltava elinkustannukset ja lukuvuosimaksun kattava noin 20 000 euroa tilillään opiskelemaan tullessaan.  Aika harvalla suomalaisellakaan tähän olisi mahdollisuus.

Yllä vain pari esimerkkiä niistä suurista haasteista, jotka vaativat joustavuutta ja uutta ajattelua meiltä kaikilta. Tämä syksy on kiireistä aikaa, koska ensimmäiset valinnat maksullisiin ohjelmiin tehdään jo ensi vuoden alkupuolella. Ja vaikka kaikki ei ihan valmista silloin vielä olisi, ja vaikka hakijamäärissä tapahtuisi laskua, ei pidä vaipua epäuskoon. Toimiva kansainvälinen koulutus ja koulutusvienti ovat pitkäjänteistä puuhaa ja tarjoaa mielenkiintoista työtä vielä tulevinakin vuosina.

Jukka Mönkkönen
rehtori

Jukka_Monkkonen_100X130

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *