OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ MARSISTA KOTISOHVALLE

Mikrobiologian peruskurssilla, jota opetin entisessä työelämässä, käydään läpi muun muassa mikrobien metabolista diversiteettiä. Mukana tulee väistämättä aika paljon uudenlaisia termejä ja määrittelyjä.  Assistenttini Johanna tuskastui harjoitustunneilla, kun teekkarit eivät jaksaneet kiinnostua kemolitoautotrofioista. Kavereidensa kanssa – omasta aloitteesta ja rohkeasti – hän rakensi verkkoon pelin. Siinä opeteltiin vaihtoehtokysymyksillä alan perusteita ja tulos kirjautui vastausten ja vastaamiseen käytetyn ajan perusteella. Opiskelijat pelailivat iltaisin tuntikausia. Heti ensimmäisellä kerralla kurssin läpäisy ja arvosanat paranivat merkittävästi. Kiitän Johannaa herätyksestä nähdä uudenlaisten apuvälineiden mahdollisuudet oppimisen kehittämisessä. Tämä tapahtui aikana, jolloin työpuhelimessa ei ollut hipaisunäyttöä.

Mediteknian isoon saliin kokoontui viime viikolla puolitoista sataa UEFin innostunutta opettajaa, opetuksen ja oppimisen kehittäjää jakamaan kokemuksiaan ja näkemyksiään oppimisympäristöjen kehittämisestä. Tilaisuudessa työskenneltiin myös työpajoissa, esiteltiin kehittämiskohteita, uusia ideoita ja yhteistyön avauksia sekä kampuskävely tutustutti uusiin oppimisympäristöratkaisuihin.

Fyysisten, teknisten, sosiaalisten ja paikallisten oppimisympäristöjen osalta edetään aimo harppauksin ja taustalla on didaktinen ja pedagoginen kehittyminen. Kuten yliopiston tyyliin kuuluu, muutosten vaikutuksia oppimiseen tarkastellaan tutkijoiden toimesta ja tehdään tarvittaessa korjausliikkeitä. Opiskelijamme ratkovat Marsin asuttamisen haasteita yhteistyössä Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinnon kanssa, keskustelevat avaruusasemalla toimivan astronautin kanssa ja tutustuvat Miamissa NASAn toimintaan. Mukaansatempaavia haasteita löytyy myös lähempää ja kaikilta opintoaloiltamme. Käänteinen oppiminen tulee vauhdilla ja niin, että vuoden loppuun mennessä sen piirissä on yli 40 opettajaa, 25 toimintayksikköä ja 4000 opiskelijaa. Monenlaisia digitaalisia ratkaisuja käytetään opetuksessa ja ohjauksessa vain muutamia esimerkkejä ottaakseni.

Muutosvauhti on suuri ja opettajat innoissaan. Puheissa korostuu oppimisen merkityksellisyyden tavoite, ei trendikkyyden haku. Opiskelijalle tulokset sitten näkyvät luonnostaan laadukkaampana oppimisena, vähempänä odotteluna tai juoksuna salista toiseen, kun opintoja voi edistää myös itse valittavana ajankohtana vaikka omalta sohvalta käsin. Oppiminen on joustavampaa, monet rutiinit helpottuvat, mutta samalla oma-aloitteisuuden vaatimus kasvaa. Tämä tapahtuu Sanni G.-L:n ollessa opetus- ja kulttuuriministerinä ja puolitoista vuotta sen jälkeen kun UEFin strategiaan oli kirjattu tavoite olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä.

Muutosta ei ole tarpeen pelätä. UEFin opettajien asiantuntevuus tunnetaan ja siihen kaikki perustetaan. Oppimisympäristöpioneerit raivaavat tietä ja oppimisen kehittämiseen ehtivät kaikki mukaan. Jatkossa oppimisen kehittämisen avainsanoja ovat laaja avoimuus ja yhteisen tekemisen lisääminen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Laaja avoimuus merkitsee siirtymistä intranetista aineistojen väliseen suurempaan avoimuuteen myös muiden oppilaitosten kanssa. Parhaita paloja kannattaa tuoda myös sosiaaliseen mediaan; eiväthän tulevat opiskelijat tiedä kiinnostua, elleivät näe. Vuorovaikutusalustoja kehitetään julkisten toimijoiden ja yritysten sekä meidän opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden yhteiseen oppimiseen vastuullisuuden ja vaikuttavuuden hengessä.

Jaakko_Puhakka_TTY_100x130_3Jaakko Puhakka
akateeminen rehtori

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *