Laatua

Korkeakouluilla on tänä vuonna edessään suuri ponnistus laatuauditoinnin tiimoilta (ns. KARVI-auditointi). Meillä UEFissa tähän joulukuun 2016 tapahtumaan on valmistauduttu jo yli vuoden ajan laatupäällikön johdolla. Auditointiin valmistautuminen vaatii uskomattoman paljon taustatyötä, joka samalla sitoo suuren joukon ihmisiä. Tavoitteena on tietysti läpäistä auditointi liehuvin lipuin, mutta se ei suinkaan ole itsestäänselvyys. Tätä osoittaa se, että myös useita epäonnistumisia auditoinneissa on korkeakouluissa tänä vuonna tapahtunut. Meidät auditoiva ryhmä on kansainvälinen.

Auditoinnin kohteet ovat UEFin laatupolitiikka, laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen, laatujärjestelmän kehittäminen, perustehtävien laadunhallinta (tutkintotavoitteinen koulutus, tutkimus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö, sekä valinnainen osio), tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt, sekä laatujärjestelmän kokonaisuus. Koulutusohjelmanäyttöinä meillä ovat farmaseutti-proviisorikoulutus, metsät ja metsien bioresurssit tohtoriohjelma, sekä valinnaisena kohteena kv-opiskelijavaihto. Kaikkien auditointikohteiden ja alakohteiden kehitysvaihe arvioidaan erikseen ja läpäistäkseen auditoinnin yliopistolla ei saa olla yhtään ”puuttuvaa” ja kokonaisuuden on oltava vähintään tasolla ”kehittyvä” (asteikkona puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt).

Täytyy kuitenkin muistaa, minkä vuoksi laatutyötä tehdään. Se ei ole mikään muusta työelämästä irrallinen muutaman vuoden välein toistuva tapahtuma. Emme tee sitä auditoijille tai sertifikaatin vuoksi, vaan itsemme ja oman työmme kehittämisen vuoksi. Laatu syntyy erikseen ponnistelematta ja omaan työhömme suoraan liittyvänä. Päätavoitteena on oman toiminnan jatkuva systemaattinen kehittäminen ja strategian toteuttamisen tukeminen. Emme ehkä tule aina ajatelleeksi, miten tärkeää laatu on omalle ja työyhteisön viihtyvyydelle. Kun asiat sujuvat sovitusti, eikä korjausliikkeitä tarvitse jatkuvasti tehdä, muuttuu myös oma elämä huomattavasti helpommaksi. Laatuun kannattaa kaikkien satsata.

meriläinen tuomo-100x130Tuomo Meriläinen
hallintojohtaja

JUFO-luokitus tutkijan ja tutkimuksen arvioinnissa

Dekaanin roolissa tutustun vuosittain lukuisiin väitöskirjojen esitarkastus- ja vastaväittäjien lausuntoihin, sekä tehtävien täyttöjä käsitteleviin asiantuntijalausuntoihin. Professorin roolissa taas osallistun lausuntojen laadintaan muille yliopistoille. Viime vuosina perinteisen tutkimuksen sisältöön perustuvan laadun arvioinnin apuvälineeksi on hiipinyt JUFO-luokitus, johon lausunnoissa enenevässä määrin viitataan. Kysymys nousi esiin tutustuessani tiedekuntaneuvostomme seuraavan kokouksen asiakirjoihin.

Kovissa tieteissä JUFO-luokituksen ja julkaisun laadun välillä on varmaankin vahva yhteys ja näin on paljolti myös ihmistieteissä. Luonnontieteisiin nähden julkaisukanavien kirjo on kuitenkin ihmistieteissä huomattavasti laajempi ja korkealaatuisia tieteellisiä tuotoksia ilmestyy edelleen alhaisen JUFO-luokituksen omaavilla kanavilla. Asiantuntijan roolissa toimiessani joskus ihmetyttää, miksei tutkija ole tarjonnut erinomaista tutkimustaan jonkun korkean JUFO-luokituksen omaavalle kanavalle julkaistavaksi. Valinnan taustalla saattaa olla tutkijan näkemys eri julkaisukanavien vaikuttavuudesta juuri kyseisen tematiikan kohdalla. Peruslähtökohta tutkimuksen laadun arvioinnissa on, ettei julkaisukanava voi mitätöidä julkaisun tieteellisiä ansioita.

Merkille pantavaa viimeaikaisissa tutkijoiden arvioinneissa on ollut, että lausunnoissa viitataan enenevässä määrin JUFO-luokitukseen puntaroitaessa yksittäisen tutkijan tieteellisiä ansioita ja vertailtaessa tutkijoita keskenään. JUFO on saanut joissain lausunnoissa suhteettoman suuren roolin julkaisujen sisällön arviointiin nähden. Vaarana on, että JUFO-luokitus alkaa ohjata arviointia. Riski kasvaa erityisesti tehtävien täytöissä, joissa tehtäväala on määritelty laveaksi, hakijoita on paljon eikä asiantuntijalla voi olla syvällistä asiantuntemusta kaikkien hakijoiden tuotannosta. JUFO-luokituksen käyttäminen yksittäisen tutkijan arvioinnissa on vastoin Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) johdolla sovittuja yhteisiä periaatteita. JUFO-järjestelmä on yliopistojen rahoitusmallia varten rakennettu instrumentti, jolla pyritään oikeudenmukaisesti palkitsemaan yliopistoja julkaisutoiminnasta instituutiotasolla, ei arvioimaan yksittäisiä tutkijoita.

En ole ensimmäinen joka kiinnittää huomiota JUFO:n avoimeen käyttöön tutkijan arvioinnissa. Joissakin tiedekunnissa asiantuntijoita on jo ohjeistettu välttämään viittaamista JUFO-luokkiin lausunnoissaan. Asia olisi otettava esille UEFin tutkimuseettisessä toimikunnassa ja muistutettava tiedekuntia sovituista käytänteissä, ellei näin ole jo jossakin vaiheessa tehty. Riski niin JUFO:ssa kuin muissa arvioinnin ”teknisissä apuvälineissä” on—Turnit mukaan lukien, että häntä alkaa heiluttaa koiraa, ellemme ole tarkkaavaisia.

harri_siiskonenHarri Siiskonen
dekaani, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Yliopistot vaikuttavat

Yliopistot ovat tärkeä osa yhteiskuntaa ja lähes tuhatvuotisella historiallaan sen vanhimpia instituutioita, jotka vaikuttavat monin tavoin kansalliseen ja alueelliseen sivistykseen ja hyvinvointiin.

Yliopistojen vaikuttavuus toteutuu suorasti ja epäsuorasti monien kanavien kautta ja epäilemättä tutkimus ja koulutus ovat sen kannalta tärkeimpiä kokonaisuuksia. Yhteiskunnan nopeasti muuttuvissa haasteissa tämä ei näytä enää kuitenkaan riittävän ja vaatimukset siitä, että yliopistoilla olisi vahvempaa suoraa taloudellista vaikuttavuutta, voimistuvat. Tutkimuksen odotetaan tuottavan välitöntä hyötyä parempien kaupallisten ja julkisten tuotteiden ja palveluiden muodossa. Investoiduille veroeuroille odotetaan nopeaa vastetta.

Suomen menestys on aina pohjannut hyvää koulutukseen ja vahvaan osaamiseen. Vaikka Suomen osaaminen ja teknologia ovat edelleen korkealla tasolla, niiden muuttuminen tuottavaksi toiminnaksi on osoittautunut haastavaksi. Suomessa tehdään määrällisesti jopa eniten maailmassa yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä, mutta sen tulosten luotettava mittaaminen on erittäin vaikeaa. Asioiden lineaarista yhteyttä on nimittäin usein vaikea suoraan mitata ja osoittaa.

Taloudellisten vaikutusten ohella ei pidä unohtaa yliopistojen sivistystehtävää eikä vaikuttavuutta vaikkapa poliittiseen päätöksentekoon. Yliopistot tuottavat tietoa, jolla on suuri arvo näissä molemmissa tehtävissä, mutta tämän vaikuttavuuden mittaaminen on vielä taloudellista vaikuttavuuttakin vaikeampaa.

Yliopistojen vaikuttavuus ja yhteydet ympäristöön ovat siis nousseet taas vahvasti keskusteluun.  Itä-Suomen yliopisto haluaa olla mukana yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisessä yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Jukka_Monkkonen_100X130Jukka Mönkkönen
rehtori