Raskas päätös

Yliopiston hallitus teki viikko sitten  historiamme vaikeimman päätöksen päättäessään Savonlinnan kampuksen toimintojen keskittämisestä Joensuun kampukselle. Käytännössä se merkitsee sitä, että Itä-Suomen yliopiston toiminta Savonlinnassa päättyy parin vuoden sisällä.

Päätös oli erittäin raskas ja vaikea. Sitä edelsi  perusteellinen valmistelu, jossa analysoitiin eri kampusvaihtoehtojen vaikutukset opettajankoulutuksemme vetovoimaan ja tutkimukseen tasoon sekä vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset  yliopistolle. Niiden pohjalta meille syntyi yksimielinen näkemys, että opettajankoulutus yhdellä kampuksella kiinteässä yhteydessä laajempaan tiedeyhteisöön takaa parhaat mahdollisuudet opettajankoulutuksen ja alan tutkimuksen kehittymiseen  ja jatkumiseen Itä-Suomessa myös tulevina vuosikymmeninä.

Niin yliopiston johto kuin hallituksemmekin tiedosti selkeästi ne raskaat alueelliset vaikutukset, joita lähtö Savonlinnasta tulee väistämättä aiheuttamaan kaupungille ja Etelä-Savon maakunnalle. Yliopistot kilpailevat kuitenkin nykypäivänä ensisijaisesti kansainvälisessä  koulutus- ja tutkimusmaailmassa.  Siinä on menestyttävä, jotta  yliopisto voi olla vahva kansallinen ja  alueellinen toimija. Siinä pohja päätökselle, jonka tavoitteena on taata vahva yliopisto Itä-Suomessa myös tulevaisuudessa.

Päätöksen jälkeen virisi kiivas keskustelu siitä, oliko meillä päätöstä tehtäessä tiedossa mahdollisuus saada entisen suuruinen erityistuki Savonlinnan toiminnoille myös  seuraavan neljän vuoden tuloskaudelle. Me  emme sellaista  tukea esittäneet  eikä sellaista meille suullisesti eikä kirjallisesti miltään taholta selkeästi tarjottu. Tottakai eri tahojen kanssa eri yhteyksissä siitä keskusteltiin, olihan se tähän saakka ollut tapa pitää Savonlinnan toimintoja yllä. Käydyissä keskusteluissa totesin toistuvasti, että kysymystä ei voida enää tarkastella neljän vuoden periodeilla, vaan on löydettävä pysyvä ratkaisu. Jatkaminen entisellä, jatkuvaa epävarmuutta ylläpitävällä mallilla ei olisi ollut kenenkään kannalta kestävä ratkaisu, kun kaiken päälle huomioidaan vielä Savonlinnan kampuksen tilojen akuutit ongelmat. Tämän myös kaikki kanssani asiasta keskustelleet myönsivät.

Temme  analyysimme rakenteellisesta kehittämisen kokonaisuudesta nimenomaan akateemisen kilpailukykymme näkökulmasta. Nyt päätökset on tehty ja haemme  OKM:ltä strategista tukea niiden toteuttamiseen. Tästä kokonaisuudesta Savonlinnan kampuksen tulevaisuutta  ei voitu toiminnallisesti eikä taloudellisesti erottaa omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen.

Päätöksemme jälkeen monet tahot vaativat, että maan hallitus puuttuisi asiaan ja pakottaisi meidät pyörtämään tehdyt päätökset. Vaatimus on kovin erikoinen ja toteutuessaan veisi pohjan pois niiltä rakenteellisen kehittämisen toimilta, joita hallitusohjelma ja OKM:n linjaukset korkeakouluilta selkeästi edellyttävät. Se vaikuttaisi laajakantoisesti myös yliopistojen autonomiseen päätöksen tekoon ja sitä kautta koko korkeakoululaitoksen kehittämistoimiin.

Opetus- ja tutkimusresurssien on toistuvasti todettu hajautuneen maassamme liian moniin, pieniin yksiköihin ja yliopistoilta on vaadittu niiden kokoamista ja vahvuuksiinsa keskittymistä, jotta emme putoaisi kokonaan kansainvälisestä kehityksestä. Nyt tehty päätös on Itä-Suomen yliopiston osalta osa tätä prosessia. Siitä on turha syyttää ketään tai mitään yliopiston ulkopuolista tahoa, vaan yliopisto kantaa  vastuun tästä vaikeasta ja monitahoisia vaikutuksia omaavasta päätöksestä, joka oli kuitenkin pakko tehdä.

Jukka_Monkkonen_100X130Jukka Mönkkönen
rehtori

 

 

 

 

18 thoughts on “Raskas päätös”

  1. Tämä päätöshän on täysin väärä ja käsittämätön. Tällä ei Itä-Suomen yliopiston laatu parane millään tavalla. Opiskelijat eivät valmistu sen nopeammin, koska suuressa massa ei saa niin hyvin henkilökohtaista ohjausta. Eikä suuren kampuksen yhteishenki ole koskaan samaa kuin pienemmällä. Eli lyhykäisyydessään yliopisto on tehnyt suuren virheen, joka paljastuu ajan saatossa. Silloin muistakaamme, ketkä olivat tämän takana: Rehtori Mönkkönen, Dekaani Filppula ja hallituksen puheenjohtaja Ryynänen-Karjalainen.

  2. hyvin surullinen ja yksipuolisen rajoittunut päätös. Pieni on kaunista ja tehokasta, myös nokkelaa ja notkeaa. Miksi pitää lopettaa tehokas ja toimiva kampus, kun samalla niittaa hienot yhteistyöverkostot ja erinomaisen toimintahengen, joka alkaa jo ala-asteelta ja taidelukiosta jatkuen läpi yliopiston ja aina työelämään saakka? Kysyikö kukaan asianomaisilta itseltään siirron mielekkyyttä? Mieletön päätös joka pitää ehdottomasti perua.

  3. Koko juttu Savonlinnan ympärillä vaikuttaa hölmöläistarinalta. raskas isku Savonlinnalle. Mönkköselle ei heru ymmärrystä. Jos olette lukeneet asiat oikein, olette ymmärtäneet, että tukea kampuksen säilyttämiseksi oli hallitusta myöten. Myös rahallista.

  4. Vuosia sitten, kun KVL siirrettiin Joensuuhun, vietiin jo puolet Savonlinnan kampuksesta. Jo silloin oli selvää, että on vain ajan kysymys milloin toinenkin puoli viedään. Itse olin niin onnekas, että sain valmistua Savonlinnan KVL:stä, mutta monet opiskelijatoverini joutuivat pakkomuuttamaan Joensuuhun. Joensuun kampuksella ei kääntäjäopiskelijoilla ollutkaan niin kivaa ja helppoa opiskella kuin Savonlinnassa. Professorit olivat kiireisempia, ryhmät isompia, ainejärjestö hajallaan, kaupungissa ei ollut asuntoja tai kesätyöpaikkoja. Olisi kiva nähdä jokin tutkimus siitä, miten paljon säästöjä KVL:n siirto loppujen lopuksi toi, ja miten se on vaikuttanut kääntäjäkoulutukseen ja käännöstieteen tutkimukseen Itäsuomen yliopistossa.

  5. Kansainvälinen kilpailu. Vai tingitään sitä oman maan kehityksestä jotta yliopiston johto voi pönkittää ansioluetteloaan. Eikö nimenomaan opetuksen laadussa Suomi ole toistaiseksi pärjännyt? Noh, kunhan Nykyinen johto saa päätöksillään hieman lisää tukirahaa. Tulevien sukupolvien opetuksen laadusta se on hyvä hieman tinkiä. Haluaisin tietää mihin mielestänne on kannattavampaa sijoittaa tukirahoja kuin opetuksen laadun varmistamiseen? Onneksi tuleva sukupolvi ymmärtää enemmän.

  6. Päätös ei tarkoita vielä sitä, että opiskelupaikat siirtyvät Joensuuhun. Siihen on monta syytä: Savonlinnan paikoista on muitakin kiinnostuneita, toisaalta taas Savonlinnan opiskelijat eivät halua Joensuuhun. Kolmanneksi maan hallitus on se, joka kantaa vastuun -yliopistojen autonomiasta huolimatta-osaamisen ja pätevien opettajien riittävyydestä joka puolella maata. Sillä on mahdollisuus näyttää toiveensa ja halunsa, kun tutkinnonanto-oikeuksista ja tulosohjauksesta toukokuussa päätetään. Vasta silloin päätetään, kuka ja missä Savonlinnan nykyiset ja tulevat opiskelijat kouluttaa.

  7. Kyllä nyt voidaan sanoa, että on tapahtunut vääryys tätä päätöstä tehdessä, ja millaisin perustein! Savonlinna on aina houkutellut opiskelijoita, ja suurin syy tähän on juurikin se, että kampus on pieni. Pienuudessa on monia etuja suhteessa etuun, merkittävimpänä tiivis yhteisö. Eniten kuitenkin perustelu opettajankoulutuksen jatkumisesta on suorastaan naurettava. Opettajankoulutus lakkautetaan, jotta opettajankoulutus voi jatkua? Ymmärrättekö, miten ristiriidassa teot ja tarkoitukset ovat?
    Ja millaisia akuutteja ongelmia Savonlinnan kampuksella on, jos saan kysyä? Kolme vuotta kampuksella viettäneenä en ole nimittäin ongelmiin törmännyt. Tilat ovat hyvät ja viihtyisät, ja teknologia ajantasaista. Opetusvälineitä ja -materiaaleja löytyy hyvin opiskelijoille ja opettajille.
    Mikäli Itä-Suomen yliopiston hallitus haluaa vielä säilyttää maineensa ja pysäyttää tämän suuren virheen mikä on parin vuoden päästä käymässä toteen, se peruu päätöksensä. Epäilen tässä taustalla olevan puhtaasti itsekkäät syyt ”yhteisten etujen” sijaan. Keskittäminen ei ole ratkaisu läheskään kaikkeen, vaan tappaa elinvoimaisia pieniä yhteisöjä. Joensuu kukoistaa ja kasvaa siinä missä Savonlinna kuihtuu.
    Olen ylpeä siitä, että olen saanut opiskella Savonlinnassa itselleni hyvän ammatin, ja saan vieläpä valmistua täältä. Parempaa opiskelupaikkaa en olisi voinut toivoa.

  8. Valmistuin KVL.stä vuonna 2003. Laitoksen alasajo aloitettiin jo 90-luvun loppupuolella toimintojen supistuksilla. Meidän venäjän osastolta aloitettiin; kursseja alettiin järjestää vain kahden vuoden välein, eläköityneiden lehtoreiden tilalle ei palkattu uusia. Sitten muutettiin myös graduvaatimuksia, sitä ei enää tarvinnut tehdä pääaineen kielellä. Itse tein aikanaan venäjäksi. Lopulta myös sisäänpääsykriteeejä muutettiin ja venäjän osastolla alettiin vaatia venäjän kielen aiempaa osaamista. Itse aloitin vuonna 1995 opiskelun opettelemalla venäjän aakkoset. Tämä on suoraa jatkumoa strategialle, jolla Savonlinnan kampus ajetaan kokonaan alas. Tilaratkaisuihin olisi varmasti saatu ratkaisu aikana, mutta se olisi vaatinut yliopistolta sitoutumista Savonlinnan kampuksen kehittämiseen. Tätä halua ei ole vuosikausiin ollut (jos joskus onkin). Jo edellinen rehtori oli erittäin Savonlinna-vastainen, ja tämä jatkaa samalla linjalla. Päätös perustuu siihen oletukseen, että Savonlinnan kampuksen paikat siirtyvät Joensuuhun. Onko tästä varmuutta, sitä en tiedä. Lehtitietojen mukaan Mönnkönen on sanonut, että niiden luvataan siirtyvän Joensuuhun. Tulosneuvottelut päärahoittajan eli valtion kanssa ovat kuitenkin vasta edessä. Aika varmoja tunnutaan olevan siitä, että valtio haluaa sijoittaa lisää rahaa yliopiston Joensuuhun tarvittaviin lisäinvestointeihin ja samalla ottaa takkiin Savonlinnan alasajosta.

  9. Raskas päätös.

    Haluaisin aloittaa antamalla ilmaisen neuvon: Lienee tapaus Axl Smith osoittanut, että uhriutuminen on melko vaarallista, mikäli haluaa pitää massat puolellaan. Siksi olisinkin varovainen sanoissani, puhuessani raskaasta päätöksestä tai kertoessani tietäväni, mitä Savonlinnassa nyt käydään läpi. Rohkenen epäillä.

    Savonlinnassa asuntojen sekä kiinteistöjen arvo kääntyy väistämättä laskuun, onko näin myös Joensuussa? Savonlinnassa pohditaan onko ylipäätään mahdollisuutta muuttaa Joensuuhun, pitäisikö yrittää selvitä muuttuvasta tilanteesta nykyisellä paikkakunnalla vai suunnata suoraan jonnekin muualle, jossa tulevaisuuden näkymät ovat oikeasti pitkäkestoisemmat.

    Tuntuu myös hurjalta, että nykypäivänä päätöstä, jolla on näin suuret vaikutukset voidaan perustella luvuilla ja laskelmilla, joita ei kuitenkaan tarvitse antaa nähtäville. Lisäksi perustelut siirrolle tuntuvat muuttuvan sen mukaan kuka on kohderyhmässä. Välillä ne ovat tilat, välillä raha, välillä tutkimuksen laatu. Ja vielä hurjempaa on se, että valtamedioissa tapauksesta voi lukea hyvin vähän.

    Asiaa vähänkään seuranneelle ei varmastikaan tule yllätyksenä, että siirto on tarkkaan laskelmoitu. Sitä on yritetty lyödä läpi jo kauan. Siksi olisikin varmasti kohtuullista kuvitella, että näitä tarkkoja laskelmia ja perusteita todellakin on ja että ne ovat johdonmukaisia ja kestävät tarkastelun myös päivänvalossa.

    Lisäksi mietityttää UEF:n johdon itse tahraamansa imago. Edustaako UEF niitä arvoja, joita nykyiset tai tulevat opiskelijat tai työntekijät maailmassaan arvostavat, voivatko he opiskella tai kenties työskennellä organisaatiossa, joka toimii tällä tavoin? Haluavatko he itseensä UEF:n liatun leiman?

    Raskas päätös todella, mutta vähiten UEF:n johdolle.

  10. Aika kauhea visio, kun jo KVL:n pakkomuutettujen opiskelijoiden tilanne on edellä mainittu: ei löydy asuntoja, kesätyöpaikkoja, liian suuret ryhmän jne. Kaikkea tätä olisi hyvin tarjolla Savonlinnassa. Opiskelijoiden kärsimyksen lisäksi päätös iskee katastrofin tavoin Savonlinnan kaupunkiin ja koko maakuntaan. Onko hyödyt missään mittakaavassa haittojen kanssa?? Toivottavasti tämä katastrofi-päätös voidaan jotenkin perua!

  11. Lakkaustuspäätöksessä Itä-Suomen yliopisto sivuuttaa törkeästi yhteiskuntavastuunsa. “Perusteellinen valmistelu” ei millään tavalla näkynyt opiskelijoille järjestetyssä infotilaisuudessa.

  12. Erittäin valitetta ja surullinen ratkaisu. Perustelut vaikuttavat kovin köykäisiltä. Keskittäminen ei laadullista hyötyä kenellekään. Nykydigiaikana tiedot siirtyvät vaivattomasti sähköisesti kullekin tarvitsijalle silmänräpäyksessä, tieteen laadun parantaminen ei ole siitä kiinni missä tutkimustyötä tehdään. Menetystä ja alueellista epäoikeudenmukaisuutta ihan kaikkia toimijoita kohtaan tulee enenevässä määrin lisääntymään tämän päätöksen johdosta. Jos viisaus asuu yhdessä paikassa eikö olisi syytä lakkauttaa sitten ihan koko Itä-Suomen yliopistokin ja keskittyä vaikka Helsingin yliopiston kehittämiseen? Jos asia ei olisi näin surullinen niin naurattaisi myös perustelu siitä että opiskelijoiden etu toteutuu kun on enemmän kursseja valikoitavana. Jokainen Savonlinnaan hakeutunut opiskelija on tietoisesti valinnut juuri tämän koulun, jos heitä olisi houkuttanut laajemmat kurssivalikoimat, he olisivat hakeutuneet muualle. Savonlinnasta haetaan sen omaleimaisuutta ja nimenomaan yhteisöllistä ympäristöä. Lakkautuspäätös tulisi ehdottomasti perua ja miettiä asia uudelleen oikeudenmukaisesti ja alueellisesti järkevästi päätettäväksi.

  13. Tässä kahden kohdan helppo ohje vastaavien tapausten varalle:

    1. Jos päätös on huono, perukaa se.
    2. Jos ette peru huonoa päätöstä, älkää ruvetko avautumaan tunteistanne tai uhriutumaan julkisesti. Meitä kiinnostavat päätökset, ei päättäjien tunne-elämä. Jälkimmäsellä ei ole mitään merkitystä kuulijalle.

  14. Savonlinnan kampuksen opiskelijana voin todeta että massamuutto pois UEF:stä on jo alkanut. Emme me halua Joensuuhun jossa meitä odottaa korkeat vuokrat ja huono työllisyys (ja näin aivoton johto). Jos korkeita vuokria haluamme maksaa muutamme mielummin muihin kaupunkeihin kuin Joensuuhun (joissa on sentään töitä tarjolla). Hävetkää! Perustelunne ovat huonoja ja epäselviä ja kaikkea muuta kuin opiskelijoiden etuja ajavia. Millä tavalla tämä parantaa opintojen laatua? Suuremmat ryhmät, kilpailu töistä, korkeammat asumiskustannukset, opeart- romuttaminen… Kaikki nämä hidastuttavat opintoja ja vievät opiskelijan keskittymisen muihin asioihin. Minua ei Joensuussa nähdä. Menen muualle ja niin tulee tekemään kovin moni muukin.

  15. “(…) yliopisto kantaa vastuun tästä vaikeasta ja monitahoisia vaikutuksia omaavasta päätöksestä, joka oli kuitenkin pakko tehdä.”

    Järkyttävää vastuunpakoilua. “Yliopisto” ei tietenkään kanna mitään vastuuta mistään päätöksenteosta. Vastuun kantavat ne ihmiset, jotka näitä päätöksiä tekevät. He kantavat vastuun mm. siitä, että perheemme voi jatkossa valita kumpi vanhemmista jää työttömäksi ja kumpi on töissä, kun molemmille ei näiltä paikkakunnilta työtä löydy – tai hajotetaanko ehkä perheemme eri paikkakunnille asumaan. Sellainen valinta on nyt tarjolla meidän perheen vanhemmille, ja sellainen linjanveto tiedossa lapsillemme.

    Lisäksi on aivan turha tulla esittämään mitään tunteisiin vetoavaa surkuttelua. Päätös ei todellakaan tuntunut olevan kovin vaikea, kun haastattelujen mukaan se on ollut teillä tiedossa jo joulukuussa. Johtoasemassa työskentelevien ihmisten kannattaisi myös tiedostaa, että tämänkaltainen puhe pääasiassa herättää vastarintaa. Juuri nyt ei ole tarjolla myötätuntopisteitä sinne johdon suuntaan, kun ne tiukat tunnelmat pääasiassa eletään muualla. Ei vaadi syvää johtamisteorioiden tuntemusta tai edes poikkeuksellista maalaisjärjen käyttöä ymmärtää, että johdon tehtävä yt-tilanteissa on myötäelää (tai tässä tapauksessa esittää myötäelävänsä) ja kantaa omalla nimellään julkisesti asiasta vastuuta. Tähän voin vain todeta, että tosi ikävää, kun koko kampuksen työntekijöiden ja opiskelijoiden vastentahtoinen siirtäminen Joensuuhun ei ollutkaan teistä kaikilta osin kivaa, ja tuhansia ihmisiä koskevassa päähänpotkimisessa joutuikin välillä myös keskelle ikäviä tunteita ja kritiikkiä. Jaksuhali teille!

    P.S. Oletteko ottaneet muuten säästölaskelmissanne huomioon koko henkilökunnan tekeillä olevien väitöskirjojen sekä kaikkien opiskelijoiden tutkintojen pysymisen Itä-Suomen yliopistossa, vai oletteko huomioineet sitä pienenpientä mahdollisuutta, että tutkinnon tekijät punnitsevatkin vielä loppumetreillä uudestaan sitä, minkä yliopiston alaisuudessa haluavat valmistua? Ihan uteliaisuuttani mietin.

  16. 1. Mitkä ovat perusteet sille, että Savonlinnan kampuksen siirto Joensuuhun lisäisi UEF:n kilpailukykyä?
    2. Savonlinnan kampus on jo vuosikymmeniä vanha. Miksi yliopiston hallitus kokee, että määräaikaiset rahoitusmallit ovat huono toimintatapa?
    3. Jos tiedossa on ollut Savonlinnan kampuksen rakennusten huono kunto (?), niin miksi yliopiston hallitus ei käynnistänyt neuvotteluja asiasta Savonlinnan kaupungin kanssa ajoissa?
    4. Mikä on yliopiston hallituksen näkemys yliopistolain (558/2009) toteutumisesta kampuksen lopettamispäätöksen kohdalla? Miten yliopisto toimi vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa tehdessään päätöstä (2§)? Edistikö hallitus yliopiston etua huolellisesti tehdessään päätöstä (20§)? Huomioiko hallitus opetuksen laajuuden ja vaikuttavuuden, koska Savonlinnan kampus tarjoaa ainoana opettajankoulutusta laajalla alueella (49§)? Yliopistolain mukaan harjoittelukoulun toiminnan voi lopettaa, mikäli tarve vähenee tai lakkaa (88§). Huomioiko yliopiston hallitus, että tämä ei pitänyt paikkaansa Savonlinnassa?

  17. Hyvä rehtori Mönkkönen. Sanotte kantavanne vastuun tekemästänne tylystä Joensuukeskeisestä päätöksestä. Otatte siis päätöksen seurauksista syyn niskoillenne. Teidän on siis hyvä tietää, mihin kaikkeen olette syyllisiä. Me Savonlinnassa kannamme nimittäin arjessamme päätöksenne seuraukset. Me tunnemme niskoissamme päätöksenne vaikutukset. Tulemme tuntemaan ne ihan jokapäiväisessä elämässämme. Itse olen Savonlinnan OKL:n harjoittelukoulun Savonlinnan Normaalikoulun ekaluokkalaisen vanhempi. Lapsen, joka aloitti koulutiensä Savonlinnan Normaalikoulussa viime vuoden elokuussa. Koulutaival on alkanut erinomaisen hyvin. Ja se ei ole mikään itsestään selvä asia. Lapsi on iloksemme saanut tuekseen aivan loistavan opettajan tai oikeastaan opettajajoukkueen. Luokassa on hyvä henki ja lapsi käy mielellään koulua. Hän on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, laskemaan ja vähän enkkuakin. Hän käyttää koulutyössään aapisen sijaan sujuvasti tablet-tietokonetta ja osaa tehdä animaatioita ja digitaalisia kirjoja itse. Hänellä on koulussa ystäviä. Savonlinnan Norssi pihapiireineen on hänelle tuttu ja turvallinen, kodikas paikka, hänen koulunsa. Nyt hänen koulutaipaleensa yllä leijuvat mustat uhkaavat pilvet, kiitos teidän päätöksenne, Itä-Suomen yliopiston hallituksen päätöksen. Savonlinnan OKL:n harjoittelukoulun Savonlinnan Normaalikoulun oppilaat ja heidän vanhempansa eivät siirry Joensuuhun. Me jäämme Savonlinnaan ja lapsistamme tulee päätöksenne ansiosta heittopusseja. Nämä lapset tulevat menettämään monella tavalla erinomaisen koulunsa, opettajansa ja kenties luokkakaverinsa eri kouluihin sijoittelun vuoksi kesken peruskoulun. Savonlinnasta poistuu yksi koulu, koulu, jota tarvitaan. Missä koulussa tulisi syksyllä 2016 ja 2017 koulunsa aloittavien lasten aloittaa koulutiensä, heidän, joiden ensisijainen sijoituspaikka olisi Normaalikoulu? Normaalikoulullako, joka tekemänne päätöksen vuoksi lakkautetaan Savonlinnasta kahden vuoden päästä? Tämän kysymyksen äärellä nyt moni vanhempi Savonlinnassa on. Savonlinnan Normaalikoulu henkilökuntineen on tehnyt pitkäjänteistä työtä oppilaiden ja vanhempien kanssa mm. kehittäen uudenlaisia opetusmetodeja, tehden digiloikan ja yhteistyötä paikallisten tahojen kanssa ja te kuvittelette, että kaiken sen voisi tuosta noin vain siirtää Joensuuhun? Savonlinnan OKL:n ja Savonlinnan Normaalikoulun lakkautus tarkoittaa, että monivuotisella pitkäjänteisellä kehitystyöllä pyyhitään pöytää – täällä tehty työ ei siirry. Päätöksenne perustuu ideologiseen valintaan. Sanotaan se selvällä suomella: te haluatte vahvistaa Joensuuta Savonlinnan kustannuksella. Vetoatte siihen, että usealta taholta vaaditaan yliopistoja keskittymään suurempiin yksiköihin, mutta koko Itä-Suomen yliopisto ja erityisesti entinen Joensuun yliopisto on alueellistamisen ja alueellisen kehittämisen hedelmiä. Provinssiyliopisto. Joensuun yliopisto, kuten muutkin maakuntayliopistot, on synnytetty siksi, että Suomessa olisi alueellista koulutuksellista tasa-arvoa ja jottei kaikki väki valuisi Helsinkiin. Keskittämällä te unohdatte oman historianne ja viette itse perusteet Itä-Suomen yliopiston olemassaololle. Savonlinnan OKL:n lakkauttaminen ja siirtäminen Joensuuhun ei tee Itä-Suomen yliopistosta kansainvälistä huippua, se vie uskottavuuden Itä-Suomen yliopistolta ja tappaa kaiken sen hienon, mitä tuloksellisessa Savonlinnan OKL:ssä on vuosikymmenien aikana saatu aikaan.

  18. Kyllä on jäänyt yliopiston johdolta historian opetukset tunnistamatta. Jo aikanaan Mannerheim totesi: ”Se opetus minkä ennen kaikkea haluaisin painaa tulevan sukupolven tietoisuuteen, on tämä: Eripuraisuus omissa riveissä iskee tuhoisammin kuin vihamiehen miekka”. Eli jatkolla Joensuussa ei ole mitään tulevaisuutta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *