Ulkomaille!

Uran tässä vaiheessa mieleen nousee joskus, mitä opiskelu- ja työuraani liittyviä henkilökohtaisia valintoja olisin voinut tehdä eri tavalla. Selkeäksi ykköseksi nousevat pidemmät vierailut ulkomailla. Opiskeluvaiheessa olin kyllä kesätienesteissä Saksassa, mutta opiskelijavaihdon mahdollisuudesta en kuullut edes puhuttavan. Myöskään tutkijauralla kukaan opettajistani ei kannustanut ulkomaan vierailuihin.

Sukupolveni loi omat kansainväliset kontaktinsa itse. Minulle löytyi muutama hengenheimolainen muualta Suomesta. Heidän kanssaan omaksi kansainvälistymiskoulukseni muodostui pohjoismainen vertaisyhteisö – på ”skandinaviska”. Siitä verkostoni levisivät samanmielisiin tutkijayhteisöihin sekä saksan- että englanninkielisillä alueilla, mutta ilman kouluruotsia oma tieni olisi ollut tukossa heti alkuunsa.  Nykynuorilla on helpompaa, kun kouluenglanti aukoo ovet melkein mihin tahansa.

Tunne jostain uudesta siivitti kuitenkin eteenpäin.  Näiden verkostojen kautta oppiaineeseeni saatiin heti ensiaallossa toimivat vaihtosuhteet sekä pohjoismaisissa että eurooppalaisissa vaihto-ohjelmissa. Myös joitain omia oppilaitani pystyin rohkaisemaan ja auttamaan tutkijavaihtoon jo jatko-opintojen alkuvaiheessa.

Itä-Suomen yliopiston rehtorina en voi olla enää yhtä tyytyväinen opiskelija- ja tutkijavaihdon kehitykseen. Helppo tapa olisi syyllistää ministeriön rahoitusmallia, joka kannustaa vahvasti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja tutkijaopettajien rekrytointeihin, mutta ei liikkuvuuteen Suomesta ulospäin. Viisaan johtajan pitäisi kuitenkin arvioida strategisia ratkaisujaan mallinkin ohi.

Siksi yksi viimeisistä viesteistäni rehtorina kuuluu: luodaan ulkomaille lähtöä kannustava ilmapiiri, käytetään hyväksi olemassa olevat rahoitusinstrumentit ja puretaan opinto-ohjelmissa ja henkilöstöpolitiikassa olevat liikkuvuuden esteet.

PerttuVartiainen3_100x130pxPerttu Vartiainen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *