Alenevan koulutustason tiellä?

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan suomalaisten koulutustaso on jäämässä kehittyneiden maiden keskikastiin. Dramaattisin muutos on tapahtunut korkeakoulutettujen suhteellisessa osuudessa. Takana taitavat olla ajat, jolloin Suomesta puhuttiin maailmalla korkeakoulutuksen kärkimaana.

Laskennallisesti meillä on tarjota korkeakoulututkinto kahdelle kolmesta suomalaisnuoresta. Monilla suomalaisnuorilla on kuitenkin useita aloituspaikkoja, ja vain osa aloittajista päätyy tutkintoon. Siksi korkeasti koulutettujen osuus esimerkiksi 30-34 -vuotiaiden ikäluokassa on tosiasiassa ”vain” 45 %.

Myös väite koulutustasomme nousun pysähtymisestä on osittain liioittelua. Kun yhä suurempi osa korkea-asteen tutkinnon suorittajista suorittaa nykyisin ylemmän korkeakoulututkinnon, niin vielä 1990-luvulla heihin kuului paljon opistoasteen suorittaneita.

Suomalaista keskustelua on leimannut koulutuksen tarjoajien välinen kamppailu omista asemistaan. Kun ammattikorkeakoulut ovat ottaneet etäisyyttä opistoihin, niin lyhyet korkea-asteen tutkinnot ovat hävinneet meiltä lähes tykkänään. Puhdasoppinen duaalimalli taas on ollut esteenä järkeville koulutusjatkumoille ammattikorkeakoulututkinnoista maisteriopintoihin.

Olisi erikoista, jos Suomi valitsisi kilpailukykystrategiakseen alenevan koulutustason. Nykyisetkin voimavarat voisi käyttää järkevämmin. Nyt käytämme voimavarojamme keskenjääneisiin ja moninkertaisiin opintoihin. Kansakunta hyötyisi instituutioiden rajat joustavasti ylittävistä koulutuspoluista, joissa askel kerrallaan voitaisiin suorittaa aina uusi, aiempaa tutkintoa joko syvyys- tai leveyssuunnassa täydentävä tutkinto. Aivan ilmeisesti nykyistä suurempi osa suomalaisista kirjautuisi jossain vaiheessa myös korkeasti koulutetuiksi.

PerttuVartiainen3_100x130px Perttu Vartiainen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *