{"id":4439,"date":"2023-12-21T12:16:47","date_gmt":"2023-12-21T12:16:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/?p=4439"},"modified":"2025-07-10T08:34:22","modified_gmt":"2025-07-10T06:34:22","slug":"resilienssi-ja-tunteet-ii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2023\/12\/21\/resilienssi-ja-tunteet-ii\/","title":{"rendered":"Resilienssi ja tunteet II"},"content":{"rendered":"\n

Tekstiversio Muutosta ilmassa? Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resilienssi\u00e4 -podcast sarjasta jakso 5.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuinka my\u00f6nteiset tunteet liittyv\u00e4t resilienssiin? Tutkimusten mukaan my\u00f6nteiset tunteet avaavat ajattelua ja havaintokyky\u00e4. Barbara L. Fredricksonin Broaden-and-Build -teorian ja tutkimusten mukaan my\u00f6nteiset tunteet ovat olleet meille ihmisille t\u00e4rkeit\u00e4. Ne ovat mahdollistaneet sen, ett\u00e4 olemme l\u00e4hteneet tutustumaan uusiin asioihin. Esimerkiksi pienen vauvan tuntiessa turvallisuutta, vauva l\u00e4htee tutustumaan kasvuymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6nteisist\u00e4 tunteista on meille hy\u00f6ty\u00e4 monin eri tavoin. On esitetty, ett\u00e4 itse tuotetut my\u00f6nteiset tunteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6kohtaisia resursseja, parantavat mielenterveytt\u00e4, parantavat sykev\u00e4livaihtelua, laajentavat k\u00e4ytt\u00e4ytymisen repertuaaria, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t intuitiota ja luovuutta, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t immuunifunktiota, ennustavat kortisolin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja onnellisuutta sek\u00e4 ennustavat sitkeytt\u00e4 vaikeuksia kohdatessa. Toisin sanoen resilienssi vahvistuu my\u00f6nteisten tunteiden my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kuvitellaan tilanne, ett\u00e4 tipahdamme montun pohjalle. Siell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata k\u00e4sitell\u00e4 negatiivisia ja ajattelua kaventavia tunteita. Sen j\u00e4lkeen saattaa synty\u00e4 ajatus, ett\u00e4 ”olenkin aiemmin kohdannut t\u00e4m\u00e4n vastoink\u00e4ymisen”, ja sen my\u00f6t\u00e4 syntyy toiveikkuutta, my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. On paradoksaalista, ett\u00e4 montun pohjalla tarvitsemme n\u00e4it\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita, jotka auttavat havaitsemaan vaihtoehtoja montusta poisp\u00e4\u00e4semiseksi. Siksi on hyv\u00e4 osata k\u00e4sitell\u00e4 ensin negatiivisia tunteita ja sitten vahvistaa my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. <\/p>\n\n\n\n

Kuinka my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita voisi sitten vahvistaa? Mihaly Csikszentmihalyi on sanonut, ett\u00e4 mihin kiinnit\u00e4mme huomiomme ja kuinka sen teemme, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme sis\u00e4ll\u00f6n ja laadun. Sama koskee ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kuvitellaan, ett\u00e4 jaamme joukon ihmisi\u00e4 kahteen ryhm\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen ryhm\u00e4 saa teht\u00e4v\u00e4kseen p\u00e4ivitt\u00e4in laatia listan p\u00e4iv\u00e4n aikana tapahtuneista ik\u00e4vist\u00e4 asioista. Toinen ryhm\u00e4 saa teht\u00e4v\u00e4kseen p\u00e4ivitt\u00e4in laatia listan p\u00e4iv\u00e4n aikana tapahtuneista my\u00f6nteisist\u00e4 asioista. Kummalla ryhm\u00e4ll\u00e4 on enemm\u00e4n my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita? Yksi mahdollinen keino on siis suunnata huomio asioihin, joista voi synty\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. Toisaalta meill\u00e4 ihmisill\u00e4 saattaa olla negatiivisuusvinouma. T\u00e4m\u00e4n takia meid\u00e4n tulisi viel\u00e4 enemm\u00e4n harjoitella huomion suuntaamista asioihin, joista voi synty\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. <\/p>\n\n\n\n

Muutostilanteissa on yleens\u00e4 ep\u00e4varmuutta, sit\u00e4 negatiivista tunnetta. Tarvitsemme siis taitoa kohdata tuota tunnetta. Samaan aikaan tarvitsemme sit\u00e4 toiveikkuutta, my\u00f6nteist\u00e4 tunnetta. Tarvitsemme siis toimenpiteit\u00e4, jotka suuntaavat huomiomme etenemiseen ja onnistumiseen, mist\u00e4 kumpuaa my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. N\u00e4m\u00e4 my\u00f6nteiset tunteet voivat lis\u00e4t\u00e4 ajatuksia siit\u00e4, kuinka muutoksessa menn\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Er\u00e4s keino my\u00f6nteisten tunteiden vahvistamiseen on ns. 3+3. Aamulla kirjataan paperille kolme asiaa, jotka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat hyvin. Illalla samaiselle paperille kirjataan kolme asiaa, jotka sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meniv\u00e4t hyvin. Esimerkiksi t\u00e4m\u00e4 harjoitus suuntaa huomiotamme asioihin, joista voi synty\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. On esitetty, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 harjoitus nostaa ns. positiivisuusastetta. Toinen mahdollinen keino on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4listaa, todo-listaa. Kun saamme asian tehty\u00e4 ja ved\u00e4mme viivan asian yli, voimme kokea my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. Toisaalta meill\u00e4 voi olla sellaisia p\u00e4ivi\u00e4, jolloin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi huomaamme, ettemme ole voineet tehd\u00e4 aamulla suunnittelemiamme asioita. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa korostuu huomion suuntaamisen taito. Suuntaammeko huomiomme asioihin, joita emme tehneet, vai asioihin, mit\u00e4 saimme tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aikaiseksi? Totta on, ett\u00e4 emme voineet tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehd\u00e4 suunnittelemiamme asioita, mutta toisaalta teimme varmaan jotain hy\u00f6dyllist\u00e4 esimerkiksi muita auttaaksemme. N\u00e4in n\u00e4k\u00f6kulma muuttuu. <\/p>\n\n\n\n

Fredrickson on sanonut, ett\u00e4 kukoistavilla henkil\u00f6ill\u00e4 on my\u00f6nteist\u00e4 responssia toistuviin arkisiin rutiineihin. Esimerkiksi mit\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in ajattelemme avatessamme ty\u00f6paikan oven \u2013 onko toistuva ajatus ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 my\u00f6nteinen vai kielteinen? Ideana siis ei ole, ett\u00e4 lomien aikana lataamme ns. my\u00f6nteisten tunteiden pankin. Ideana on enemm\u00e4nkin, ett\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 suuntaamme huomiomme arkisiin asioihin ja voimme kokea niist\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. Keskeist\u00e4 on siis tapamme ajatella ja tulkita n\u00e4it\u00e4 arkisia tilanteita. Positiivisuusastetta voi siis l\u00e4hte\u00e4 nostamaan havaitsemalla my\u00f6nteisi\u00e4 merkityksi\u00e4 arkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Tarkoituksena ei ole kielt\u00e4\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 tilanteita ja tunteita, vaan tuoda ne rinnalle toisenlainen n\u00e4k\u00f6kulman. On totta, ett\u00e4 on toimimattomia asioita, ja on my\u00f6s totta, ett\u00e4 samaan aikaan on toimivia asioita. N\u00e4in kokonaiskuva voi olla realistisempi; huomiomme ei ole vain toisessa n\u00e4k\u00f6kulmassa. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa osallistujia pyydettiin vastaamaan kolmeen kysymykseen: oletko t\u00e4n\u00e4\u00e4n kokenut haitallista stressi\u00e4, oletko auttanut kollegoita tai saanut heilt\u00e4 apua, kuinka paljon olet t\u00e4n\u00e4\u00e4n kokenut my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. My\u00f6nteisi\u00e4 tunteita kokivat eniten ne, jotka olivat antaneet tai saaneet apua. Toisin sanoen yst\u00e4v\u00e4llisyyden osoittaminen tai sen huomaaminen vahvistaa my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. Voimme siis suunnata huomiomme omiin ja kollegoiden voimavaroihin, tietoihin ja taitoihin, ponnisteluun ja hyv\u00e4\u00e4n yritt\u00e4miseen, oppimiseen ja onnistumisiin sek\u00e4 antaa niist\u00e4 vahvistavaa palautetta.  <\/p>\n\n\n\n

Vahvistavan palautteen antaminen voi olla vaikeaa kiireen keskell\u00e4. N\u00e4in ollen joskus on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 ja havainnoida, mit\u00e4 olen tai mit\u00e4 olemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n saaneet aikaiseksi.  <\/p>\n\n\n\n

Huomion suuntaamiseen harjoittelemisen voisi aloittaa itsest\u00e4 ja harjoitella taputtelemaan omaan olkap\u00e4\u00e4h\u00e4n. Sen j\u00e4lkeen voi harjoitella vahvistavan palautteen antamista toisille. Vahvistavan palautteen yhteydess\u00e4 voi analysoida onnistumista kysym\u00e4ll\u00e4: ”Mit\u00e4 teit, miten teit tai mit\u00e4 olet oppinut, ett\u00e4 asia meni noin hienosti?” Aina ei kuitenkaan ole mahdollista huomata kollegoiden onnistumista, mink\u00e4 takia voi kysy\u00e4, mitk\u00e4 asiat ovat menneet hyvin kyseisell\u00e4 viikolla. Ja t\u00e4m\u00e4nkin yhteydess\u00e4 voi esitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tarkentavia kysymyksi\u00e4 onnistumisen analysoimiseen liittyen. <\/p>\n\n\n\n

Onnistumisia voi analysoida my\u00f6s ryhm\u00e4ss\u00e4. Er\u00e4\u00e4n kerran kirjoittaja oli kouluttamassa rakennusalan ammattilaisia. Koulutustilaa ei ollut l\u00e4mmitetty edellisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4, joten siell\u00e4 istuttiin toppatakit p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa tehtiin ns. onnistumisanalyysi. Ensin osallistujat miettiv\u00e4t pareittain, miss\u00e4 yritys oli onnistunut kuluneen vuoden aikana. Lopuksi parit kertoivat havaitsemiaan onnistumisia, jotka kirjattiin fl\u00e4ppitaululle. T\u00e4ll\u00f6in tunnelma ja l\u00e4mp\u00f6tila muuttuivat kummasti. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6nteisi\u00e4 tunteita, kuten toiveikkuutta, tarvitaan erityisesti silloin, kun kohtaamme vaikeuksia tai haasteita, kuten pudotessamme ”monttuun”. T\u00e4m\u00e4 auttaa avaamaan ajatteluamme ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mahdollisia keinoja eteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4semiseksi. N\u00e4in muutoshyvinvoinnin johtamisessa meid\u00e4n tulisi keskitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 huomaamme edistyksen merkit, onnistumiset, positiivisen yrityksen, vahvuudet ja voimavarat, ja tehd\u00e4 n\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyviksi. T\u00e4ll\u00e4 tavoin ilmaisisimme toisillemme arvostusta ja avaisimme my\u00f6nteisten tunteiden kautta ajatteluamme, mik\u00e4 mahdollistaisi uusien ideoiden syntymisen muutostilanteissa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogisarjassa on esitelty yksi n\u00e4k\u00f6kulma resilienssiin ja sen vahvistamiseen. On my\u00f6s muita keinoja vahvistaa resilienssi\u00e4, kuten liikunta, uni. My\u00f6s kasvunasenne on liitetty resilienssiin ja siit\u00e4 olemme aiemmin kirjoittaneet blogissamme. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on podcastin tekstiversio Muutosta ilmassa? Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resilienssi\u00e4 -podcastsarjaan liittyen. Blogit ja podcastit on tehty Opetushallituksen rahoittamassa Hyvinvointia ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 koulutushankkeessa.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Arttu Puhakka<\/a> on innoittava ja energinen valmentaja, joka ottaa osallistujat mukaan yhteiseen keskusteluun. H\u00e4nen koulutukset perustuvat tutkittuun tietoon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4ksi havaittuihin menetelmiin.\u202fArtun koulutuksissa on ollut yli 13000 osallistujaa, isoista p\u00f6rssiyrityksist\u00e4 kolmannen sektorin toimijoihin.<\/p>\n\n\n\n

\n