{"id":4430,"date":"2023-12-21T12:11:57","date_gmt":"2023-12-21T12:11:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/?p=4430"},"modified":"2025-07-10T08:37:03","modified_gmt":"2025-07-10T06:37:03","slug":"resilienssi-ja-vahvuudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2023\/12\/21\/resilienssi-ja-vahvuudet\/","title":{"rendered":"Resilienssi ja vahvuudet"},"content":{"rendered":"\n

Tekstiversio Muutosta ilmassa? Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resilienssi\u00e4 -podcast sarjasta jakso 4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuinka voisimme johtaa muutoksia resilienssi\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4en? T\u00e4ss\u00e4 blogissa esitell\u00e4\u00e4n ajatuksia vahvuuksien johtamisesta. Autenttisia vahvuuksiaan tunnistavilla ja hy\u00f6dynt\u00e4vill\u00e4 ihmisill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan vahvempi resilienssi. Vahvuuksia kannattaa siis johtaa t\u00e4m\u00e4nkin takia. <\/p>\n\n\n\n

Vahvuusperustaisessa ajattelussa ja toiminnassa keskitymme vahvuuksiin, emme heikkouksiin. Aikoinaan Gallup toteutti kyselyn vahvuuksiin liittyen. Osallistujat pohtivat, kumpi on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4: keskitty\u00e4 omien heikkouksien kehitt\u00e4miseen vai omien vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Suurin osa vastaajista ajatteli, ett\u00e4 heikkouksien kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Vahvuuksien johtamisessa ajatellaan toisin. Keskeist\u00e4 on tunnistaa vahvuudet ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille tilanteita ja teht\u00e4vi\u00e4, joissa he voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vahvuuksiaan. <\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sitten kiinnostaa heikkouksissa? Linley ym. ehdottavat, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 negatiivisuusvinouma. Ihmisten huomio suuntautuu helpommin asioihin, jotka koetaan uhkaaviksi. Esimerkiksi koronapandemian alussa ihmiset ostivat paljon vessapaperia, koska pelk\u00e4siv\u00e4t sen loppuvan. Uhkaavat asiat kaappaavat siis huomiomme. Jos ajattelemme heikkouksien olevan meille uhka, niin huomiomme on heikkouksissa.  <\/p>\n\n\n\n

Negatiivisuusvinoumassa huomiomme suuntautuu siis uhkaaviin asioihin. T\u00e4t\u00e4 on pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. seuraavalla tarinalla. Kuvitellaan esi-is\u00e4mme olevan mets\u00e4stysreissulla noin 8000 vuotta sitten. H\u00e4n kohtaa tilanteen, jossa pusikon takana on beigen v\u00e4rinen hahmo. Hahmosta ei ota selv\u00e4\u00e4, onko se leijona vai hiekkakivi. Esi-is\u00e4mme tekee virheen numero yksi: kiert\u00e4\u00e4 pusikon kaukaa vain havaitakseen, ett\u00e4 siell\u00e4 on hiekkakivi ja ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytti energiaansa turhaan. Toinen esi-is\u00e4mme tekee virheen numero kaksi: menee suoraan pusikon l\u00e4pi, kohtaa leijonan ja tulee sy\u00f6dyksi. Olemme siis niiden ihmisten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, jotka ovat aina ajatelleet jokaisen pusikon takana olevan uhka. Olemme siis biologisesti virittyneet huomaamaan uhkaa ja sen takia joudumme tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 suunnataksemme huomiota esimerkiksi heikkouksista vahvuuksiin. <\/p>\n\n\n\n

Vahvuuksia on tutkittu paljon. Vahvuuksiaan hy\u00f6dynt\u00e4vill\u00e4 ihmisill\u00e4 on korkeampi itsetunto, ovat terveempi\u00e4 ja onnellisempia, heill\u00e4 on enemm\u00e4n energiaa, he kokevat v\u00e4hemm\u00e4n stressi\u00e4 ja heill\u00e4 on vahvempi resilienssi. Heill\u00e4 on suurempi todenn\u00e4k\u00f6isyys saavuttaa tavoitteensa, ovat sitoutuneempia ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja he ovat tehokkaampia itsens\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4. Vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen ty\u00f6ss\u00e4 liittyy my\u00f6s korkeampaan asiakasuskollisuuteen ja tuottavuuteen. Vahvuuksia on tutkittu my\u00f6s koronapandemian aikana, ja on havaittu, ett\u00e4 ne liittyv\u00e4t resilienssiin. Voimme siis todeta, ett\u00e4 vahvuudet ja resilienssi liittyv\u00e4t toisiinsa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yksi keino muutosjohtamisen vahvistamiseksi voisi siis olla vahvuuksien johtaminen. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 vahvuudet ja osaaminen ovat eri asioita. Osaaminen on tietoa, taitoa, asennetta ja kokemusta. Vahvuus taas on jotain erilaista; se on henkil\u00f6lle ominainen tapa ajatella, toimia ja k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. Osaaminen on opittavissa olevaa, mutta vahvuudet muodostuvat varhaisnuoruuteen menness\u00e4 ja ovat sen j\u00e4lkeen melko pysyvi\u00e4. On esitetty, ett\u00e4 vahvuuksien muodostumiseen liittyv\u00e4t perint\u00f6tekij\u00e4t, vuorovaikutusymp\u00e4rist\u00f6t ja puhdas sattuma. Niiden yhteisvaikutuksista syntyy joukko vahvuuksia. Vahvuuksien ja osaamisen erottaminen toisistaan auttaa johtamista. Voimme siis johtaa osaamista ja\/tai vahvuuksia. <\/p>\n\n\n\n

Jos tahdomme johtaa vahvuuksia, on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vahvuudet ovat. Linley ym. mukaan vahvuudet ovat tyypillist\u00e4 tapaa ajatella, toimia ja tuntea, ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen energisoi ja mahdollistaa optimaalisen toimintakyvyn. Vahvuudet ovat tietyll\u00e4 tapaa sosiaalisesti rakennettuja. Esimerkiksi blogin kirjoittaja oli yli 30-vuotias ennen kuin kuuli h\u00e4nell\u00e4 olevan vahvuuksia. Toki h\u00e4n oli p\u00e4rj\u00e4nnyt siihen asti ehk\u00e4 tiedostamattaan vahvuuksiaan hy\u00f6dynt\u00e4en. Vahvuustestin j\u00e4lkeen h\u00e4n kuuli vahvuuksistaan, mill\u00e4 oli energisoiva vaikutus.  <\/p>\n\n\n\n

Osaamiskeskeisesti saatetaan ajatella, ett\u00e4 ensin asetetaan tavoite ja sitten mietit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 osaamista tulisi kehitt\u00e4\u00e4 tavoitteen saavuttamiseksi. Vahvuusperustaisessa ajattelussa logiikka on kuitenkin erilainen. Ensin tunnistetaan vahvuudet, sitten asetetaan suuntima ja edet\u00e4\u00e4n. Toisin sanoen ensin vahvuudet ja sitten tavoitteet. Toki osaamisen ja vahvuuksien johtaminen eiv\u00e4t sulje toisiaan pois. Ensin voitaisiin tunnistaa vahvuudet, asettaa suuntima ja sitten hankkia tavoitteen saavuttamista tukevaa osaamista. N\u00e4in vahvuudet ja osaaminen tukevat toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. <\/p>\n\n\n\n

Jos ajattelemme vahvuuksien olevan melko pysyvi\u00e4, niin samalla tunnustamme my\u00f6s heikkouksiemme olevan melko pysyvi\u00e4. Jos vahvuuksissa on taustalla perint\u00f6tekij\u00e4t, kasvu- ja vuorovaikutusymp\u00e4rist\u00f6t sek\u00e4 sattumat, niin heikkouksien osalta niit\u00e4 ei ole.  <\/p>\n\n\n\n

Vahvuuden voi tunnistaa siit\u00e4, ett\u00e4 tekee jotain usein, pit\u00e4\u00e4 siit\u00e4 ja tuo tekeminen antaa energiaa. Toisin sanoen vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen energisoi. Vahvuuksia voi pyrki\u00e4 tunnistamaan itse itsess\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi melko hyvin onnistuvan. Toisaalta voidaan tehd\u00e4 vahvuushaastattelu, jossa valmentava johtaja auttaa oivaltavin kysymyksin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tunnistamaan vahvuuksiaan. Olemme kokeilleet t\u00e4t\u00e4 haastattelua useissa tilanteissa. Se n\u00e4ytt\u00e4isi toimivan, vaikka se viekin jonkin verran aikaa. Kolmas keino voisi olla tehd\u00e4 vahvuustesti, kuten CAPP tai VIA. N\u00e4ist\u00e4 VIA-vahvuustesti on hyvin tutkittu, ja siihen liittyv\u00e4 testi on paljon k\u00e4ytetty. <\/p>\n\n\n\n

VIA-vahvuuksia on 24 kappaletta, ja ne perustuvat arvoihin (Values In Action). VIA antaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme vahvuussanaston, joka auttaa tunnistamaan vahvuuksia. Toisaalta VIA-vahvuuksiin kannattaa liitt\u00e4\u00e4 valmennuskeskustelu, jossa mm. seuraavia kysymyksi\u00e4: Mitk\u00e4 ovat VIA-testin mukaan vahvimmat vahvuutesi? Milloin ja miss\u00e4 tilanteessa niit\u00e4 viimeksi k\u00e4ytit? Jos olet joskus ollut montun pohjalla, niin mit\u00e4 vahvuuksia k\u00e4ytit noustessasi montusta yl\u00f6s? <\/p>\n\n\n\n

Vahvuustestiin liittyv\u00e4\u00e4 valmennuskeskustelua voi tehd\u00e4 yksil\u00f6ille ja ryhmille. Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 ty\u00f6n tuunaaminen vahvuuksien mukaisesti tuottaa ty\u00f6tyytyv\u00e4isyytt\u00e4, ty\u00f6hyvinvointia ja tuottavuutta. N\u00e4in ollen resilienssin vahvistamisen yksi keino on auttaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 tunnistamaan autenttisia vahvuuksiaan ja mahdollistaa ty\u00f6n tuunaaminen kohti vahvuuksien viel\u00e4 suurempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vahvuuksiin voisi suhtautua liukus\u00e4\u00e4timen\u00e4 \u2013 mik\u00e4 on oikea s\u00e4\u00e4t\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa? Esimerkiksi sitkeys voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 heikkoudeksi, jos aina, joka tilanteessa ja kaikissa asioissa toimii sitke\u00e4sti ja sinnikk\u00e4\u00e4sti asian loppuun saakka vieden. T\u00e4m\u00e4 voi joissain tilanteissa johtaa uupumukseen vahvuuksien energisoivasta luonteesta huolimatta. Vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 on hyv\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 vahvuutta ja kuinka paljon sit\u00e4 kannattaa kussakin tilanteessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Jossain tilanteessa vahvuudet saattavat t\u00f6rm\u00e4t\u00e4. Esimerkiksi ty\u00f6parista ensimm\u00e4inen on tuottelias ja innokas, ja toinen ty\u00f6parista on harkitsevainen. Ensimm\u00e4inen vain ideoi ja toinen vain harkitsee. Joissain tilanteissa t\u00e4m\u00e4 voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4 tai ainakin ihmetyst\u00e4, jos vahvuuksista ei puhuta. Jos ty\u00f6pari tunnistaa ja tiet\u00e4\u00e4 toistensa vahvuudet, niin silloin idearikkaus ja harkitsevuus tukevat toisiaan. Toisin sanoen meid\u00e4n kannattaisi rakentaa ty\u00f6pareja ja tiimej\u00e4, joissa vahvuudet tukevat toisiaan ja hyv\u00e4ksymme toistemme vahvuudet. <\/p>\n\n\n\n

Vahvuuksia voidaan johtaa esimerkiksi tavoitekeskustelun kautta. Ensin palautetaan mieleen tunnistetut vahvuudet ja kuinka ne n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t toiminnassa. Sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n keskustelemaan tulevan kauden tavoitteista ja siit\u00e4, kuinka vahvuuksia voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niiden saavuttamisessa. Tavoite keskustelun voi toteuttaa yksil\u00f6- tai ryhm\u00e4keskusteluna. <\/p>\n\n\n\n

Resilienssin teema voidaan integroida n\u00e4ihin yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4tilanteisiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 palautetaan mieleen aiempi haaste, vastoink\u00e4yminen tai vaikea ajanjakso, joka alussa tuntui vaikealta ja haastavalta, mutta josta kuitenkin selvittiin ja eteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4stiin. T\u00e4t\u00e4 tilannetta tai ajanjaksoa voi tarkastella vahvuuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta ja pohtia, mitk\u00e4 vahvuudet mahdollistivat eteenp\u00e4in menemisen t\u00e4ss\u00e4 vaativassa tilanteessa. Haastattelun tarkoituksena on tunnistaa vahvuudet ja tilanteet, joissa vahvuuksia on hy\u00f6dynnetty eteenp\u00e4in menemisess\u00e4. N\u00e4in voisi synty\u00e4 muistij\u00e4lki siit\u00e4, kuinka vahvuudet auttoivat vastoink\u00e4ymisiss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 muistij\u00e4lke\u00e4 voi sitten hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 seuraavassa vastoink\u00e4ymisess\u00e4 ja muutoshyvinvoinnin vahvistamisessa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on podcastin tekstiversio Muutosta ilmassa? Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resilienssi\u00e4 -podcastsarjaan liittyen. Blogit ja podcastit on tehty Opetushallituksen rahoittamassa Hyvinvointia ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 koulutushankkeessa.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Arttu Puhakka<\/a> on innoittava ja energinen valmentaja, joka ottaa osallistujat mukaan yhteiseen keskusteluun. H\u00e4nen koulutukset perustuvat tutkittuun tietoon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4ksi havaittuihin menetelmiin.\u202fArtun koulutuksissa on ollut yli 13000 osallistujaa, isoista p\u00f6rssiyrityksist\u00e4 kolmannen sektorin toimijoihin.<\/p>\n\n\n\n

\n