{"id":4421,"date":"2023-12-21T12:05:12","date_gmt":"2023-12-21T12:05:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/?p=4421"},"modified":"2025-07-10T08:39:26","modified_gmt":"2025-07-10T06:39:26","slug":"resilienssi-ja-tunteet-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2023\/12\/21\/resilienssi-ja-tunteet-i\/","title":{"rendered":"Resilienssi ja tunteet I"},"content":{"rendered":"\n

Tekstiversio Muutosta ilmassa? Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resilienssi\u00e4 -podcast sarjasta jakso 3.<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 on ajatuksia siit\u00e4, kuinka resilienssi\u00e4 voidaan vahvistaa. Kun koemme vastoink\u00e4ymisi\u00e4 ja putoamme monttuun, emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunne olomme mukavaksi. Kohtaamme negatiivisia ja ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 tunteita. Siksi on hy\u00f6dyllist\u00e4 opetella keinoja n\u00e4iden tunteiden kohtaamiseen. <\/p>\n\n\n\n

Lisa Feldman Barrettin mukaan tunteet eiv\u00e4t ole sis\u00e4\u00e4nrakennettuja, vaan ne rakentuvat. Aivot vastaanottavat tietoa kehomme sis\u00e4lt\u00e4 ja ulkopuolelta aistikanavien kautta. T\u00e4m\u00e4n tiedon perusteella aivot tekev\u00e4t ennustuksen siit\u00e4, kuinka tilanne etenee. Aikaisempien oppimiskokemusten perusteella aivot luovat erilaisia skenaarioita siit\u00e4, kuinka tilanne voi edet\u00e4, ja valitsevat niist\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n prosessin tuloksena syntyy tunne, joka voi tuntua joko mukavalta tai ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Tunteet siis rakentuvat aikaisempien kokemustemme pohjalta, ja ne toimivat ennustuksina siit\u00e4, kuinka asiat voivat menn\u00e4. Barrett jatkaa, ett\u00e4 huolimatta t\u00e4st\u00e4 emme ole tunteidemme ohjaamia, vaan voimme jollain tavalla vaikuttaa niihin. T\u00e4m\u00e4 antaa meille toivoa resilienssin vahvistamiseen ja keinoja selviyty\u00e4ksemme montun pohjalla ja sielt\u00e4 eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n

Lauri Nummenmaa et al ovat laatineet tunnekartan, joka osoittaa, miss\u00e4 kehon osassa mik\u00e4kin tunne tuntuu. Voisiko t\u00e4m\u00e4 tieto auttaa meit\u00e4 tunnistamaan tunteitamme kehontuntemustemme avulla? On my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 tunteet ovat vain neuromodulaattoreita. Dopamiini liittyy iloon, noradrenaliini pelkoon ja vihaan, serotoniini rauhoittavaan tunteeseen.  <\/p>\n\n\n\n

Kuinka tunteet sitten vaikuttavat toimintaamme ja ajatteluumme? Jarkko Rantanen tarjoaa hyv\u00e4n vertauskuvan. Jos ty\u00f6nt\u00e4isimme aivomme ja tunteemme tehosekoittimeen ja painaisimme nappia, se olisi hyv\u00e4 vertauskuva sille, kuinka tunteet ja aivot liittyv\u00e4t toisiinsa. Emme voi erottaa niit\u00e4 toisistaan, kuten emme voi erottaa tunteita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4mme, oivalluksistamme ja ajatuksistamme \u2013 ne ovat l\u00e4sn\u00e4 koko ajan. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6nteiset tunteet rakentavat ja laajentavat ajatteluamme, kuten Barbara L. Fredrickson esitt\u00e4\u00e4 ”Broaden and Build” -teoriassaan. My\u00f6nteiset tunteet avaavat ja laajentavat ajatteluamme sek\u00e4 havaintokyky\u00e4mme. Esimerkiksi, jos olemme ideointikokouksessa hyv\u00e4ll\u00e4 tuulella hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa, voimme saada enemm\u00e4n ideoita. Toisaalta negatiiviset tunteet, ollessaan voimakkaita ja pitk\u00e4kestoisia, kaventavat ajatteluamme. <\/p>\n\n\n\n

Vastoink\u00e4ymisi\u00e4 kohdatessa montun pohjalla ei tunnu mukavalta. Paradoksaalista kuitenkin on, ett\u00e4 montun pohjalla tarvitsemme ajattelua laajentavia tunteita negatiivisten tunteiden sijaan. Ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ihmissuhteet ovat niin vahvasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 resilienssiin. Jos olemme syv\u00e4ss\u00e4 montussa, tarvitsemme muita sytytt\u00e4m\u00e4\u00e4n valot montun pohjalle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 muut muistuttavat meit\u00e4 voimavaroistamme, aikaisemmista onnistumisista, vahvuuksista ja tukiverkostoistamme. Toisin sanoen, muut tuovat toivoa montun pohjalle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen saatamme huomata portaat pois montusta. Sosiaalinen tuki onkin yksi keskeisist\u00e4 taidoista: pyyt\u00e4\u00e4 ja antaa apua. N\u00e4in voimme vahvistaa toistemme resilienssi\u00e4, tarjota tukea, luoda toiveikkuutta ja muita my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita, joiden avulla p\u00e4\u00e4semme montusta eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Frank Martela totesi aikoinaan: ”Suomi voitti MM-kultaa, koska nuoret miehet ovat oppineet puhumaan tunteistaan.” Jos aivot tulkitsevat tilanteen uhkaavaksi, verenkierto siirtyy niihin aivojen osiin, jotka liittyv\u00e4t tunteisiin. Saatamme olla tunteiden vallassa. Mutta jos joku auttaa meit\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n tunteen, verenkierto siirtyy etuotsalohkoon, jossa on ns. ”j\u00e4rjen \u00e4\u00e4ni”. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on siis puhua tunteista. <\/p>\n\n\n\n

Keskeinen asia kuitenkin on tunnistaa tunne, tulla tietoiseksi siit\u00e4. Jos aivot tulkitsevat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tilanteen haitalliseksi ja synnytt\u00e4v\u00e4t ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n tunteen, meid\u00e4n on ensin tultava tietoisiksi tunteesta. Muutoin olemme tunteen vallassa. Tunnistaessa tunteen voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ns. veto-oikeutta ja mietti\u00e4, mik\u00e4 olisi viisas, harkittu ja my\u00f6t\u00e4tuntoinen ratkaisu t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa. Toisin sanoen tunteen tunnistamisen j\u00e4lkeen meid\u00e4n tulisi ottaa tunne vastaan. Tutkimusten mukaan tunteiden tukahduttaminen ei ole toimiva keino (Gross 2002). Siksi tunteelle tulisi antaa tilaa, vaikka siihen ei tarvitsisikaan reagoida. Tunteet menev\u00e4t ohi, jos emme niihin reagoi. Emme siis tarvitse olla tunteiden viet\u00e4vin\u00e4, kuten Barrett totesi. Yksi toimiva vertauskuva on avata etuovi, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tunne sis\u00e4\u00e4n, tarjota sille kahvit ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 se takaovesta ulos. <\/p>\n\n\n\n

On hyv\u00e4 olla my\u00f6s ensiapukeinoja. Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 tietoista hengityksen s\u00e4\u00e4tely\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimme vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti tunteiden voimakkuuteen ja kestoon. Usein k\u00e4ytetty hengitystekniikka on sellainen, jossa sis\u00e4\u00e4nhengitys on hieman lyhyempi kuin uloshengitys. Sis\u00e4\u00e4nhengitys aktivoi sympaattista hermostoa, kun taas uloshengitys aktivoi rauhoittavaa parasympaattista hermostoa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi esimerkiksi kolmeen laskeminen sis\u00e4\u00e4nhengityksell\u00e4 ja kuuteen laskeminen uloshengityksell\u00e4 voi auttaa meit\u00e4 rauhoittumaan ja tekem\u00e4\u00e4n viisaita, harkittuja ja my\u00f6t\u00e4tuntoisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Andrew Huberman esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muita hengitystekniikoita, kuten \u201dfysiologista huokaus\u201d. T\u00e4m\u00e4 tekniikka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi nopeaa, lyhytt\u00e4 sis\u00e4\u00e4nhengityst\u00e4 ja yhden pidemm\u00e4n uloshengityksen. T\u00e4m\u00e4 tekniikka voi rauhoittaa meit\u00e4 viel\u00e4 nopeammin. Er\u00e4s menetelm\u00e4 on pys\u00e4hty\u00e4, hengitt\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4n, havainnoida ajatuksia ja aistimuksia ja todeta ”nyt on n\u00e4in” ja jatkaa.  <\/p>\n\n\n\n

Jos hengitystekniikat ovat vieraita tai ei pid\u00e4 tunteista puhumisesta, voi kokeilla kirjoittamista. Bennebaker ym. ovat tutkineet tunteista kirjoittamisen vaikutusta. He ovat havainneet, ett\u00e4 ik\u00e4vist\u00e4 tapahtumista ja niiden aiheuttamista tunteista kirjoittaminen helpottaa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kirjoitetaan 3-5 per\u00e4kk\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ik\u00e4v\u00e4st\u00e4 tapahtumasta ja siihen liittyvist\u00e4 tunteista 20 minuutin ajan kerrallaan. Tutkimusten mukaan t\u00e4m\u00e4 voi lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 vahvistaa negatiivisia tunteita, mutta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sill\u00e4 on paljon my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia. Esimerkiksi v\u00e4ltt\u00e4misk\u00e4ytt\u00e4ytyminen v\u00e4henee, eli uskallamme menn\u00e4 rohkeasti tilanteisiin, jotka aiemmin aiheuttivat huolta ja ahdistusta.  <\/p>\n\n\n\n

Yksi keino voi olla my\u00f6s koiran rapsuttelu. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 kun koiranomistaja ja koira katsovat toisiaan silmiin, molemmilla erittyy oksitosiinia, mik\u00e4 rauhoittaa (Miho Nagasawa et al). Toisenlainen keino voi olla tilanteen uudelleenm\u00e4\u00e4rittely (Gross 2002). Kun uudelleenm\u00e4\u00e4rittelemme tilanteen tai tarkastelemme sit\u00e4 uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, se aktivoi etuotsalohkoa ja verenkierto siirtyy pois aivojen osista, jotka liittyv\u00e4t tunteisiin. Esimerkkin\u00e4 voisi olla kuva kirkosta, jossa ihmiset itkev\u00e4t. Ensimm\u00e4inen tulkinta voisi olla hautajaiset, mutta toinen tulkinta voisi olla h\u00e4\u00e4t. Tunnetila voi olla erilainen tulkinnasta riippuen. <\/p>\n\n\n\n

Muita keinoja voi l\u00f6yty\u00e4 kirjoista, kuten Fowelin Peterin kirjasta ”Mindfulness luokkahuoneessa”. Stressip\u00e4iv\u00e4kirjaan merkit\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 synnytt\u00e4vi\u00e4 tilanteita sek\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 ajatuksia, tunteita, kehotuntemuksia. N\u00e4in stressip\u00e4iv\u00e4kirjan avulla voimme oppia asiota, jotka tuovat helpotusta montun pohjalle. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6t\u00e4tunto tarkoittaa, ett\u00e4 tunnistamme toisen kokevan tuskaa, hylk\u00e4\u00e4mme taipumuksemme vastustaa emotionaalista k\u00e4rsimyst\u00e4 ja lempeyden tunne virtaa l\u00e4vitsemme. Se on t\u00e4ytt\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4: hyv\u00e4ksymme toisen ihmisen, h\u00e4nen tuskansa ja reaktionsa. (Germer) Ent\u00e4 jos toimisimme samoin itse\u00e4mme kohtaan, kun seuraavan kerran tipumme montun pohjalle? Joskus saattaa k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 montun pohjalla arvostelemme itse\u00e4mme, koemme asian tapahtuvan vain meille ja uskomme tunteen kuvaavan itse\u00e4mme. Kirstin Neff tutki ensimm\u00e4isten joukossa itsemy\u00f6t\u00e4tuntoa. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 toisenlaisen tavan tilanteeseen. Ensinn\u00e4kin voisimme kohdistaa itseemme lempeytt\u00e4 samalla tavalla kuin kohdistamme my\u00f6t\u00e4tuntoa yst\u00e4viimme. Voisimme my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 emme ole ainoat, jotka ovat tipahtaneet monttuun tai tulevat sinne tipahtamaan. Samalla voimme harjoittaa hyv\u00e4ksyv\u00e4\u00e4 tietoista l\u00e4sn\u00e4oloa: tunnistaa tunne, ottaa se vastaan ja antaa tunteen menn\u00e4 ohi. <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 johtaja ja esihenkil\u00f6 voisivat tehd\u00e4 n\u00e4iden negatiivisten, ep\u00e4miellytt\u00e4vien tunteiden osalta tukeakseen omaa porukkaansa resilienssiss\u00e4? Emme Seppala ehdottaa, ett\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoisen organisaation vahvistamisessa voisi edet\u00e4 seuraavasti: teemme tilaa ilmaista kipua, olemme l\u00e4sn\u00e4 muiden takaiskujen ja niihin liittyvien negatiivisten tunteiden kanssa, aktiivisesti kuuntelemme ja etsimme vihjeit\u00e4 siit\u00e4, ovatko ik\u00e4v\u00e4t fiilikset ty\u00f6paikalla l\u00e4sn\u00e4, toimimme esimerkillisesti osoittamalla my\u00f6t\u00e4tuntoa, ja erityisesti vahvistamme korkealaatuisia ihmissuhteita sek\u00e4 l\u00e4hdemme vahvistamaan organisaatiokulttuuria viestinn\u00e4n keinoin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on podcastin tekstiversio Muutosta ilmassa? Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resilienssi\u00e4 -podcastsarjaan liittyen. Blogit ja podcastit on tehty Opetushallituksen rahoittamassa Hyvinvointia ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 koulutushankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Arttu Puhakka<\/a> on innoittava ja energinen valmentaja, joka ottaa osallistujat mukaan yhteiseen keskusteluun. H\u00e4nen koulutukset perustuvat tutkittuun tietoon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4ksi havaittuihin menetelmiin.\u202fArtun koulutuksissa on ollut yli 13000 osallistujaa, isoista p\u00f6rssiyrityksist\u00e4 kolmannen sektorin toimijoihin.<\/p>\n\n\n\n

\n