{"id":4391,"date":"2023-12-21T11:50:04","date_gmt":"2023-12-21T11:50:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/?p=4391"},"modified":"2025-07-10T08:45:59","modified_gmt":"2025-07-10T06:45:59","slug":"resilienssi-ja-tyoelaman-muutos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2023\/12\/21\/resilienssi-ja-tyoelaman-muutos\/","title":{"rendered":"Resilienssi ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos"},"content":{"rendered":"\n

Tekstiversio Muutosta ilmassa? Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resilienssi\u00e4 -podcast sarjasta jakso 1.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Muutoksen tuulet puhaltavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Joskus tuuli voi olla mietoa, joskus melko navakkaa. Ty\u00f6paikalla tapahtuu muutoksia ja uudistuksia. Kuinka johtaja ja esihenkil\u00f6 voivat tukea henkil\u00f6st\u00f6\u00e4\u00e4n n\u00e4iss\u00e4 muutoksissa? T\u00e4ss\u00e4 blogissa tutustumme resilienssiin ja siihen, kuinka siihen voi vaikuttaa. <\/p>\n\n\n\n

”You cannot stop the waves, but you can learn to surf”
\u2013 Jon Kabat-Zinn\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Aaltoja ei voi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta niiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi oppia surffaamaan. T\u00e4m\u00e4 ajatus liittyy vahvasti resilienssiin. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu takaiskuja, kohtaamme monttuja ja muutoksen aaltoja. Kuinka opimme rakentamaan tikapuita montuista poistuaksemme sek\u00e4 kuinka opimme surffaamaan? Toisin sanoen, kuinka hy\u00f6dynn\u00e4mme resilienssi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Resilienssi\u00e4 voidaan kuvata kykyn\u00e4 ponnahtaa takaisin vastoink\u00e4ymisen j\u00e4lkeen, mutta my\u00f6s kykyn\u00e4 ponnahtaa eteenp\u00e4in n\u00e4ist\u00e4 takaiskuista. Sit\u00e4 on kuvattu muutoskyvykkyyten\u00e4 ja muutosjoustavuutena. Virallinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s resilienssist\u00e4 lienee selviytymiskykyisyys. Suomalaiset selvi\u00e4v\u00e4t, ja muut ponnahtavat eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksissa Rachel Yehuda on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 resilienssi on tietoista ponnistelua menn\u00e4 eteenp\u00e4in oivaltavalla ja my\u00f6nteisell\u00e4 tavalla, joka perustuu haitallisesta asiasta opittuihin asioihin. Keskeist\u00e4 on siis oivaltaa my\u00f6nteisell\u00e4 tavalla haitallisesta kokemuksesta, eik\u00e4 vain selviyty\u00e4 vastoink\u00e4ymisist\u00e4. Toisin sanoen opimme jotain my\u00f6nteist\u00e4. Catherine Panter-Brick jatkaa, ett\u00e4 resilienssi on prosessi resurssien hy\u00f6dynt\u00e4miseksi hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Resilienssi ei siis ole yksitt\u00e4inen taito tai joukko taitoja, vaan enemm\u00e4nkin ajassa tapahtuva prosessi. Ann Masten jatkaa, ett\u00e4 resilienssi on dynaamisen systeemin kyky onnistuneesti sopeutua. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 sopeudumme muutoksiin, emme siis taistele niit\u00e4 vastaan. Meill\u00e4 on jonkinlaista joustavuutta omassa toiminnassa ja ajattelussa. George Bonannon mukaan resilienssi on terveen toiminnan vakaa kehityskaari hyvin haitallisen tapahtuman j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n

Krisse Lipponen viitaa Ed Dieneriin, joka on sanonut, ett\u00e4 teoria onnellisuudesta vaikuttaa kykyyn kest\u00e4\u00e4 vaikeuksia. Jos k\u00e4sitys onnellisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki asiat menev\u00e4t hyvin ja sujuvasti, niin vastoink\u00e4ymisten kohtaaminen voi olla vaikeaa. Jos ajattelemme el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4n vastoink\u00e4ymisi\u00e4, virheit\u00e4, ep\u00e4onnistumisia ja poikkeamia, niin niist\u00e4 huolimatta voimme todeta ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n olleen melko normaali ja kest\u00e4nemme vastoink\u00e4ymisi\u00e4 paremmin. <\/p>\n\n\n\n

Krisse Lipponen esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 resilienssi on paineensietokyky\u00e4. Alussa tilanne voi vaikuttaa mahdottomalta, mutta rohkeudella ja sitkeydell\u00e4 saamme hallinnantunteen tilanteeseen. Resilienssiin liittyy siis taito luopua jostain, mutta ei luovuttamista. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 luovumme jostain valitsemastamme suunnasta, mutta silti jatkamme ponnistelua eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n

Kuten Krisse Lipponen viittaa, niin Machteld Huber mukaan terveys on kyky\u00e4 kohdata vaikeuksia ja selvit\u00e4 niist\u00e4. Terveys ei ole siis vaikeuksien poissaoloa, vaan enemm\u00e4nkin taitoa ja kyky\u00e4 kohdata ne ja menn\u00e4 eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Emmy Wernerin pitkitt\u00e4istutkimus resilienssiin liittyen on tunnettu. H\u00e4n tutki useiden vuosikymmenten ajan huonoista oloista l\u00e4hteneit\u00e4 lapsia, joiden perheess\u00e4 oli ongelmia ja jotka ty\u00f6skenteliv\u00e4t todella heikoissa olosuhteissa. H\u00e4n huomasi, ett\u00e4 tietty osa tutkittavista sai ihan hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n heikoista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan huolimatta. Tutkimuksen mukaan heid\u00e4n p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseens\u00e4 vaikuttivat useat asiat: heill\u00e4 oli taitoa ratkaista kohtaamiaan ongelmia, he saivat emotionaalista tukea perheens\u00e4 ulkopuolelta, heill\u00e4 oli sosiaalisia taitoja sek\u00e4 heill\u00e4 oli uskomus, ett\u00e4 he voivat vaikuttaa tulevaisuuteensa. Toisin sanoen n\u00e4m\u00e4 lapset olivat aktiivisia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kohtaamiaan mahdollisuuksia. <\/p>\n\n\n\n

Mitk\u00e4 asiat vaikuttavat resilienssin muodostumiseen, ja voisimmeko me jollakin tavalla vahvistaa resilienssi\u00e4, vaikka oman ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten osalta? Valitettavasti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 resilienssi on kuin tuhannen palan palapeli. Siihen vaikuttaa useita tekij\u00f6it\u00e4 kuten George Bonanno asian esitt\u00e4\u00e4. On kuitenkin yksi asia, joka vaikuttaa resilienssiin merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 on lapsuuden turvallinen kiintymyssuhde, johon liittyy hyv\u00e4\u00e4 huolenpitoa. T\u00e4m\u00e4n ansiosta meille kehittyy tunnetaitoja, tietoisuutta omista vahvuuksista, kyky\u00e4 visualisoida my\u00f6nteist\u00e4 tulevaisuutta ja oppimismotivaatiota. N\u00e4in voimme oppia uusia asioita ja sopeutua ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin. Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n aikuisten osalta juna meni jo. Toisaalta voisimmeko ottaa t\u00e4st\u00e4 jotain oppia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n? T\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa, ett\u00e4 rakentaisimme turvallisia ihmissuhteita, kehitt\u00e4isimme tunnetaitojamme, tietoisuutta vahvuuksistamme ja hy\u00f6dynt\u00e4isimme palveluita, joiden avulla voisimme visualisoida my\u00f6nteist\u00e4 tulevaisuutta ja pyrkisimme vahvistamaan motivaatiota uuden oppimiseen. <\/p>\n\n\n\n

Muutokseen sopeutumista kuvataan usein u-k\u00e4yr\u00e4n\u00e4. Alussa saatamme kielt\u00e4\u00e4 muutoksen tai harmistua siit\u00e4. Sitten hyv\u00e4ksymme tilanteen ja muutoksen sek\u00e4 omaksumme sen. Muutos voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s yhteis\u00f6llisen\u00e4 kokemuksena ty\u00f6paikalla. Ensin odotellaan tai torjutaan. Sitten voi olla turhautumista, ja pohditaan, kuinka t\u00e4ss\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4. Sen j\u00e4lkeen tutkitaan tilannetta, ja asteittain l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n mukaan muutokseen jokainen omassa tahdissaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen palaa toiveikkuus, ja uusi alku l\u00e4htee liikkeelle. <\/p>\n\n\n\n

Resilienssi\u00e4 on my\u00f6s pohdittu ajattelutapojen n\u00e4k\u00f6kulmasta, kuten Krisse Lipponen tuo esille. Liselotte Baijaertin ehdottaa, ett\u00e4 on tiettyj\u00e4 ajatteluntapoja, joista voimme tunnistaa resilientin henkil\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki: kriisin keskell\u00e4 olen keskittynyt ja tartun toimeen, olen yleens\u00e4 optimistinen, kest\u00e4n ep\u00e4tietoisuutta ja ep\u00e4varmuutta, sopeudun muutoksiin, olen utelias ja kyselen, opin omista ja muiden kokemuksista, olen hyv\u00e4 ongelmanratkaisija, olen joustava, vaikeudet vahvistavat minua, l\u00f6yd\u00e4n vahvuuksia itsess\u00e4ni ja muissa, pyyd\u00e4n apua, olen joukkuepelaaja ja tartun toimeen sek\u00e4 uskallan kertoa n\u00e4kemyksist\u00e4ni. <\/p>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4isist\u00e4 tutkimuksista voimme havaita, ett\u00e4 resilientit henkil\u00f6it\u00e4 kokevat enemm\u00e4n my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita, heill\u00e4 on taitoa kohdata negatiivisia tunteita, he ovat my\u00f6t\u00e4tuntoisia sek\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ett\u00e4 muita kohtaan, heill\u00e4 on kyky\u00e4 vaihtaa n\u00e4k\u00f6kulmaa, he ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen, heill\u00e4 on uskoa omaan oppimiskykyyn, heill\u00e4 on taitoa ratkaista kohtaamiaan ongelmia, he havaitsevat vahvuuksia itsess\u00e4\u00e4n ja pyrkiv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 uusissa tilanteissa, he osaavat rakentaa vahvistavia narratiiveja aikaisemmista vastoink\u00e4ymisist\u00e4, ja heill\u00e4 on erityisen hyv\u00e4t ihmissuhteet. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 saamme vinkkilistaa, kuinka resilienssi\u00e4 voisi vahvistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Voisimme pyrki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n sellaisia asioita, joista syntyy my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita. Esimerkiksi voisimme huolehtia hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ilmapiirist\u00e4, huomata edistymist\u00e4 ja voimavaroja sek\u00e4 antaa vahvistavaa palautetta. Lis\u00e4ksi voisimme harjoitella tunnetaitoa negatiivisten tunteiden kohtaamiseen. Voisimme my\u00f6s harjoitella ja opetella (itse)my\u00f6t\u00e4tuntoa. Lis\u00e4ksi voisimme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia valmennuspalveluita tai valmentaa toinen toisiamme, jotta saisimme uusia n\u00e4k\u00f6kulmia tilanteisiin. Voisimme vahvistaa uskoa oppimiskykyymme ja palauttaa mieleen aikaisempia onnistuneita oppimistilanteita. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi voisimme tutustua ratkaisukeskeisyyteen ja harjoitella menetelmi\u00e4, jotta voisimme keskustella rakentavalla tavalla ongelmista. Voisimme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vahvuustestej\u00e4, jotta tulisimme viel\u00e4 paremmin tietoisiksi vahvuuksistamme ja voisimme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 uusissa tilanteissa. Lis\u00e4ksi voisimme tietoisesti rakentaa resilienssi\u00e4 vahvistavaa narratiivia.  <\/p>\n\n\n\n

Yksi keskeisist\u00e4 asioista lienee sosiaaliset suhteet. Esimerkiksi sosiaalinen tuki merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haitallista stressi\u00e4 ja sen kokemusta. Toisin sanoen meid\u00e4n kannattaisi huolehtia tukijoukoista, jos joudumme paineiseen tilanteeseen. <\/p>\n\n\n\n

Harvardissa aikoinaan aloitettiin pitkitt\u00e4istutkimus, jossa seurattiin 724 ihmist\u00e4 70 vuoden ajan. Yksi keskeinen tutkimustulos oli, ett\u00e4 my\u00f6nteiset ihmissuhteet pit\u00e4v\u00e4t meid\u00e4t onnellisempina, terveempin\u00e4 ja ennustavat pidemp\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4. Ihmissuhteiden laatu oli merkitt\u00e4v\u00e4 asia, ei niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Keskeist\u00e4 oli siis yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ihmissuhteita. <\/p>\n\n\n\n

Jos edell\u00e4 kuvattuja tutkimuksia pohditaan, voisiko yksi keskeinen keino ty\u00f6paikoilla resilienssin vahvistamiseksi olla huolehtiminen ihmissuhteista? <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on podcastin tekstiversio Muutosta ilmassa? Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n resilienssi\u00e4 -podcastsarjaan liittyen. Blogit ja podcastit on tehty Opetushallituksen rahoittamassa Hyvinvointia ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 koulutushankkeessa.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Arttu Puhakka<\/a> on innoittava ja energinen valmentaja, joka ottaa osallistujat mukaan yhteiseen keskusteluun. H\u00e4nen koulutukset perustuvat tutkittuun tietoon ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4ksi havaittuihin menetelmiin.\u202fArtun koulutuksissa on ollut yli 13000 osallistujaa, isoista p\u00f6rssiyrityksist\u00e4 kolmannen sektorin toimijoihin.<\/p>\n\n\n\n

\n