Ortodoksinen kirkko sanoittaa pyh\u00e4\u00e4 ja kokemusta pyh\u00e4st\u00e4 tradition ja teologien kautta. Kuinka kirkkois\u00e4t sanoittivat yksityist\u00e4 ja yleist\u00e4 pyh\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 se on ja mihin ihmisen pit\u00e4isi pyh\u00e4n tavoittelussamme suunnata? N\u00e4ihin teemoihin p\u00e4\u00e4set syventym\u00e4\u00e4n Patristiikan <\/em>(3op) opintojaksolla. <\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4n kokemus ei kuitenkaan kuulu yksin kristityille, vaan on maailmanlaajuinen kokemus ja ilmi\u00f6. Mihin maailma uskoo ja mik\u00e4 voikaan olla pyh\u00e4\u00e4? Uskontotieteet on oppiala, joka tutkii ja avartaa ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4 ihminen voi kokea pyh\u00e4n\u00e4 ja auttaa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miksi se, ett\u00e4 joku toinen rikkoo sinulle pyhi\u00e4 asioita suututtaa tai raivostuttaa. N\u00e4ihin kysymyksiin etsit\u00e4\u00e4n vastausta Maailman uskonnot<\/em> (4op) -opintojaksolla. <\/p>\n\n\n\n Erilaiset maailmankatsomukset eiv\u00e4t ole yksin yksil\u00f6iden tai siviiliyhteis\u00f6jen v\u00e4lisi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4, vaan aiheuttavat laajoja ja vakavia konflikteja, kuten Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan sota osoittaa. Id\u00e4n ja l\u00e4nnen vastakkaisuus on valtapolitiikkaa, mutta sen jakolinjat n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s kirkoissa. Miksi Ven\u00e4j\u00e4n ortodoksinen kirkko siunaa sotaa ja miksi l\u00e4nsimaissa sek\u00e4 ortodoksiset ett\u00e4 muut kirkkokunnat sanoutuvat irti t\u00e4st\u00e4 siunauksesta? Onko siunaus sama Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Euroopassa? Kuinka ortodoksinen kirkko on rakentunut ja mitk\u00e4 ovat sen historialliset suhteet valtaan? <\/p>\n\n\n\n It\u00e4-Suomen yliopiston Teologisella osastolla it\u00e4 kohtaa l\u00e4nnen. Ortodoksista ja l\u00e4ntist\u00e4 teologiaa opiskelevat teologit opiskelevat samoissa tiloissa ja jossain m\u00e4\u00e4rin samoilla kursseillakin. Teologiaa tehd\u00e4\u00e4n rinnakkain sek\u00e4 it\u00e4isen ett\u00e4 l\u00e4ntisen tradition jatkumossa. Voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisiamme vain tiet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja tutustumalla traditioihin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Teologiassa it\u00e4 voi kohdata l\u00e4nnen – mutta mit\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 rajoilla tapahtuu, mist\u00e4 rajat muodostuvat ja kuinka ne voidaan ylitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 etsien? Id\u00e4n ja l\u00e4nnen rajalle voi sukeltaa muun muassa It\u00e4-Suomen yliopiston Teologisen osaston East meets West<\/a> -blogissa sek\u00e4 Ortodoksisuus Karjalassa ja Suomessa<\/em> (3op), Johdatus ortodoksisuuteen ja Ven\u00e4j\u00e4n kirkon historiaan<\/em> (4op) ja Ekumeniikka ja uskontodialogi <\/em>(2op) -opintojaksoilla.<\/p>\n\n\n\n Joissain maissa ja kulttuureissa valtaa, politiikkaa ja v\u00e4kivaltaa ajetaan uskonnon avulla, toisissa taas uskonnot pyrit\u00e4\u00e4n tukahduttamaan. Kristilliset yhteis\u00f6t eiv\u00e4t juurikaan loista vallan huipulla, vaan jostain syyst\u00e4 ne koetaan ennemminkin uhaksi kuin mahdollisuudeksi. Onkin varsin mielenkiintoista, ett\u00e4 Raamattu on maailman varastetuin, salakuljetetuin ja vainotuin kirja, eik\u00e4 maailman historiassa ole toista aikakautta, jolloin kristittyj\u00e4 olisi vainottu yht\u00e4 ankarasti ja kovin ottein kuin nyt. Vaan mik\u00e4 tekee Raamatusta niin vaarallisen kirjan, ett\u00e4 sen maahantuojia ja myyji\u00e4 on rangaistava, ja omistajia vainottava? <\/p>\n\n\n\n Raamattu on kristillisten kirkkojen yleisesti hyv\u00e4ksym\u00e4 uskonel\u00e4m\u00e4n ylin auktoriteetti. Kun kyse on kuitenkin samasta kirjasta, niin kuinka kirkkokuntia on niin monta ja miksi kirkkokunnat tulkitsevat samoja tekstej\u00e4 niin erilaisilla tavoilla ja onko jokin niist\u00e4 oikeassa? Voiko Raamatun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oikein?Tieteellinen raamatuntutkimus ei ota kantaa siihen, miten Raamattua maailmassa tulkitaan, vaan tutkii erilaisten metodien ja menetelmien avulla sit\u00e4, mist\u00e4 koko kirjassa oikeastaan on kyse. Jumalaa ei n\u00e4iss\u00e4k\u00e4\u00e4n tutkimuksissa tavoitella. Mik\u00e4 Raamattu siis oikeastaan on ja mit\u00e4 siin\u00e4 sanotaan? N\u00e4ihin kysymyksiin ja Raamatun saloihin on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4\u00e4n Uuden testamentin tutkimus<\/em> (5op) sek\u00e4 Vanhan testamentin tutkimus<\/em> (4op) -opintojaksoilla. Kaikupohjaa n\u00e4iden ilmi\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4miselle voi hakea my\u00f6s Teologisen etiikan <\/em>(2op) opintojaksolta, jossa pohditaan tarkemmin sit\u00e4 maailmankuvaa, mit\u00e4 kristillinen maailma pyrkii \u2013 ainakin teoriassa – noudattamaan. <\/p>\n\n\n\n Klassiset taiteet, kuten maalaus- ja musiikkitaiteet, kehittyiv\u00e4t ja kukoistivat nimenomaan kirkkojen siipien suojissa vastaten kirkon tarpeisiin, mutta my\u00f6s kristillisen el\u00e4m\u00e4n inspiroimina. Kristillinen maailmankuva ja v\u00e4risymboliikka leimaa muun muassa keskiajan taidetta niin voimallisesti, ettei kyseisen aikakauden maalaustaidetta voi tulkita tai ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilman teologian ja kirkollisen el\u00e4m\u00e4n syv\u00e4llist\u00e4 tuntemusta. T\u00e4m\u00e4 huomio nousi keskeiseksi 2000-luvun taitteessa ranskalaisissa yliopistoissa, kun taidehistorian yliopisto-opiskelijat eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet taidehistorian kurssin analysointiteht\u00e4v\u00e4n maalausten v\u00e4rimaailman, asemoinnin ja kuvattujen esineiden symbolitasoja. Perimm\u00e4iseksi syyksi osoitettiin sekularisoituneen politiikan p\u00e4\u00e4t\u00f6s poistaa uskonnon opetus peruskouluista 1900-luvun loppupuolella. Kuinka nykyinen sivistys-, koulutus- ja kulttuurimaailma on rakentunut? Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kirkot ovat edist\u00e4neet tai hidastaneet oppineisuuden levi\u00e4mist\u00e4? <\/p>\n\n\n\n It\u00e4isen kristikunnan kirkkotaide on tunnistettavaa ja l\u00e4nsimaisesta kulttuurista katsottuna varsin erilaista. Mit\u00e4 ikonit ovat ja miksi niit\u00e4 on olemassa? Miten ortodoksinen kirkkomusiikki on kehittynyt ja mist\u00e4 se ammentaa \u00e4\u00e4ni- ja tekstimateriaalinsa? Politiikasta, kulttuurista ja koulutuksesta opit lis\u00e4\u00e4 Ortodoksisen kirkkomusiikin opintojaksoilta Johdatus ortodoksiseen kirkkomusiikkiin<\/em> (2op), sukelluksen ikonien maailmaan tarjoaa Ikoniteologia<\/em> (2op), ja koulutuksen ja politiikan n\u00e4k\u00f6kulmiin p\u00e4\u00e4set tutustumaan Moderni uskonnollisuus<\/em> (3op) sek\u00e4 Euroopan uskonnollinen kentt\u00e4 <\/em>(3op) opintojaksoilla. <\/p>\n\n\n\n Kirkolla on ollut asemansa my\u00f6s sosiaalisten suhteiden normittajana aina s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnasta avioliiton sis\u00e4isiin asioihin. Mihin kaikkeen l\u00e4ntinen kirkko on pyrkinyt valtaansa ulottamaan? Mik\u00e4 kaikki nyky\u00e4\u00e4n yksityisyyden piiriin luettava on kuulunut aiemmin kirkoille? T\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 muun muassa opintojaksolla Kristikunnan historia my\u00f6h\u00e4iskeskiajalta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n <\/em>(4op). <\/p>\n\n\n\n T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkkojen asema normien m\u00e4\u00e4rittelij\u00e4n\u00e4 on l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa surkastunut. Kuitenkin meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i edelleen vahva kirkollinen vaikutus niin kalenterivuoden kuin popul\u00e4\u00e4rikulttuurinkin saroilla. Uskonnollisuus, uususkonnollisuus ja uskonnottomuus ovat yksil\u00f6iden henkil\u00f6kohtaisia valintoja, mutta esimerkiksi viikkorytmi, arkipyh\u00e4t ja monet uskontoon liittyv\u00e4 tavat ja perinteet pit\u00e4v\u00e4t pintansa \u2013 esimerkiksi suomalaiset saavat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jopa 10 lis\u00e4vapaap\u00e4iv\u00e4\u00e4 (tai pyh\u00e4korvauksilla maksettavaa ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4) arkipyhiksi nimettyin\u00e4 kirkkovuoden p\u00e4ivin\u00e4 uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Popul\u00e4\u00e4rikulttuuri puolestaan ammentaa uskonnollisesta aineksesta niin elokuva- kuin musiikkiteollosuudessakin. Kaiken t\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4 ihmiset kuitenkin edelleen etsiv\u00e4t kokemusta pyh\u00e4st\u00e4 ja merkityksellisest\u00e4 yhteydest\u00e4 johonkin itse\u00e4 suurempaan sek\u00e4 toisiin samoin kokevaan. N\u00e4ist\u00e4 teemoista saat tiet\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 Maailman uskonnot<\/em> (4op) sek\u00e4 Moderni uskonnollisuus <\/em>(3op) opintojaksoilla. <\/p>\n\n\n\n Teologia ei ole en\u00e4\u00e4 vain jumaluusoppia. Teologian tutkimuskentt\u00e4 on laaja ja ajankohtainen, ja teologisen tiedon avulla on mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4n fanaattisia ilmi\u00f6it\u00e4 kaikkialla maailmassa. Uskontoja ja hengellisyytt\u00e4 ei voida sulkea pois ihmisten kokemuskent\u00e4st\u00e4, vaan sit\u00e4 voi ja kannattaa tutkia ja tarkastella metodien ja validien aineistojen valossa. <\/p>\n\n\n\n Viisi syyt\u00e4 lukea teologiaa on vasta alku. 2. It\u00e4 kohtaa l\u00e4nnen ja ymm\u00e4rrys kasvaa\u00a0<\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2023\/03\/teologia-blogi01-1024x538.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n3. Valta, politiikka ja uskonto ovat kiinnostava yhdistelm\u00e4. \u00a0<\/h3>\n\n\n\n
4. Kulttuuri on kehittynyt sek\u00e4 l\u00e4nness\u00e4 ett\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 kirkkojen ansiosta ja my\u00f6t\u00e4vaikutuksella. \u00a0<\/h3>\n\n\n\n
5. Vahva kirkollinen vaikutus kulttuuriin niin kalenterivuoden kuin popul\u00e4\u00e4rikulttuurinkin saroilla.\u00a0<\/h3>\n\n\n\n
Tutustu oppiaineisiin ja sukella teologian maailmaan: Avoin yliopisto: Teologia ja filosofia | It\u00e4-Suomen yliopisto (uef.fi)<\/a> <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2023\/03\/Kaisa-Puustinen-ympyra.png\")
<\/figure>\n\n\n\n