{"id":3653,"date":"2022-11-18T10:20:47","date_gmt":"2022-11-18T10:20:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/?p=3653"},"modified":"2025-07-09T14:11:48","modified_gmt":"2025-07-09T12:11:48","slug":"nain-ymmarrat-kalenteriasi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2022\/11\/18\/nain-ymmarrat-kalenteriasi\/","title":{"rendered":"N\u00e4in ymm\u00e4rr\u00e4t kalenteriasi"},"content":{"rendered":"\n

Kuulin kysymyksen: Onko ihminen kalenteria vai kalenteri ihmist\u00e4 varten?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 oli linkkin\u00e4 kolumniin siit\u00e4 kun oli ollut liikaa kokouksia; siit\u00e4 min\u00e4 en osaa sanoa mit\u00e4\u00e4n, mutta kalentereista kyll\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Kalenteri alkaa p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, joka on luonnonilmi\u00f6: aamusta aamuun on p\u00e4iv\u00e4, ja sen luet taivaalta, auringonnoususta.<\/p>\n\n\n\n

Sen j\u00e4lkeen alkavatkin ongelmat: seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on viikko, mutta miksi seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4? Sille ei ole mit\u00e4\u00e4n luonnollista syyt\u00e4. N\u00e4in on vain p\u00e4\u00e4tetty joskus kauan aikaa sitten: Gudea, Lagashin pappiskuningas muinaisessa Sumerin maassa, piti seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n jaksoa hyv\u00e4n\u00e4 jo nelj\u00e4tuhatta vuotta sitten, ja ajallaan se, kuten moni muukin sumerilainen idea, ui olemaan yleismaailmallista ihmisdesigni\u00e4. (Sumerilaisia saamme kiitt\u00e4\u00e4\/kirota my\u00f6s siit\u00e4 ett\u00e4 tunnissa on 60 minuuttia.)<\/p>\n\n\n\n

Seuraava osa kalenteriin l\u00f6ytyi taivaalta: siell\u00e4 oli kuu, joka s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kasvoi ja v\u00e4heni, ja t\u00e4m\u00e4n jakso on t\u00e4sm\u00e4lleen 29 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

No, 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

No, kun tuota oli mitattu yli useamman kuukauden ja jaettu sill\u00e4 montako kuukautta meni, niin noin 29.53 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Voi ei.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nykyastronomi sanoisi ett\u00e4 ”p\u00e4iv\u00e4” on sit\u00e4 kun Maa py\u00f6rii itsens\u00e4 ymp\u00e4ri ja t\u00e4m\u00e4n takia Aurinko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nousevan, laskevan ja nousevan takaisin alkupaikalleen. ”Kuukausi” on sit\u00e4 ett\u00e4 Kuu kiert\u00e4\u00e4 Maan ymp\u00e4ri, ja n\u00e4in heijastaa eri lailla Auringon valoa: kun se on Auringon ja Maan suhteen taas samassa asennossa se n\u00e4kyy samassa vaiheessa, ja kuukausi on kulunut.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4\u00e4n luonnonlaki ei sano ett\u00e4 n\u00e4iden pit\u00e4isi olla siististi suhteessa toisiinsa, yksi tasan nelj\u00e4 kertaa tai kolmekymment\u00e4 kertaa toinen; ja t\u00e4ll\u00e4 planeetalla ne eiv\u00e4t tosiaan ole.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n takia me olemme yhteiskunnallisesti luovuttaneet ihan t\u00e4ysin.<\/p>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n kalenterista l\u00f6ytyv\u00e4t kuukaudet eiv\u00e4t auta sen tiet\u00e4misess\u00e4 miss\u00e4 vaiheessa taivaalla n\u00e4kyv\u00e4 kuu on; me el\u00e4mme kalenterissa jossa on symbolisia kuukausia, emme oikeassa kuukalenterissa.<\/p>\n\n\n\n

Viimeinen osa kalenteria on vuoden kierto: muinaisessa Egyptiss\u00e4 Niilin tulvista Niilin tulviin, ja Suomessa kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 seuraavan vuoden samaan: vuodenaikojen setti seuraa toisiaan aina samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuosi on se kun Maa kiert\u00e4\u00e4 kerran Auringon ymp\u00e4ri: koska se on kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n kallellaan, niin talvisaikaan pohjoisen pallopuoliskon akseli osoittaa v\u00e4h\u00e4n Auringosta poisp\u00e4in, ja py\u00f6riess\u00e4mme sen ymp\u00e4ri k\u00e4ymme vain piipahtamassa p\u00e4iv\u00e4nvalossa; ja jos olemme napapiirin pohjoispuolella niin j\u00e4\u00e4mme p\u00e4iv\u00e4ksi tai pariksi kokonaan varjoon. Kes\u00e4ll\u00e4 akseli puolestaan osoittaa enemm\u00e4n Aurinkoon p\u00e4in, ja meille tulee kaamoksen sijasta \u00f6itt\u00f6mi\u00e4 \u00f6it\u00e4. (Ja t\u00e4m\u00e4n takia Australiassa joulu on kes\u00e4ll\u00e4.)<\/p>\n\n\n\n

Vuosikaan ei mene tasan muiden kanssa. P\u00e4iv\u00e4, kuukausi ja vuosi ovat luonnollisia kalenterin rakennusosia, mutta ne eiv\u00e4t sovi saumattomasti yhteen. Edes viikon seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sykli ei sovi yhteen n\u00e4ist\u00e4 yhdenk\u00e4\u00e4n kanssa. Olisi helpompaa jos vaikka jokainen vuosi ja kuukausi alkaisivat maanantailla; mutta nykykalenteri ei ole t\u00e4llainen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Voitaisiin sopia ett\u00e4 vuoden lopussa olisi viikonp\u00e4iv\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 karkausp\u00e4ivi\u00e4, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 lomap\u00e4ivi\u00e4, sen verran ett\u00e4 vuosi alkaisi aina maanantaista; mutta meist\u00e4 on OK vain se ett\u00e4 helmikuussa on joskus ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4; se ett\u00e4 kalenteriin tulisi lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 olisi liikaa.<\/p>\n\n\n\n

Ja kun mainitsin karkausp\u00e4iv\u00e4t: niit\u00e4 tarvitaan siksi ett\u00e4 vuosi ei ole tasan 365 tai 366 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vaan siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4. Kun on kulunut 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 (Maa on py\u00f6r\u00e4ht\u00e4nyt itsens\u00e4 ymp\u00e4ri 365 kertaa) niin ei olla ihan takaisin samassa paikassa kiertoradalla Auringon ymp\u00e4ri; kun on kulunut 366 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 niin mentiin jo kuudennen lis\u00e4tunnin aikana ohi. T\u00e4m\u00e4n saa suunnilleen korjattua jos joka nelj\u00e4s vuosi laitetaan kalenteriin yksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4, karkausp\u00e4iv\u00e4: silloin meill\u00e4 on kolme v\u00e4h\u00e4n liian lyhytt\u00e4 vuotta ja yksi liian pitk\u00e4, ja keskiarvo on suunnilleen tarkka. (Enemm\u00e4t desimaalit saa korjattua j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 karkausp\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4liin.)<\/p>\n\n\n\n

Jos n\u00e4in ei tee, on samassa pulassa kuin muinaiset roomalaiset 40-luvulla eaa.: heid\u00e4n kalenterinsa toimi periaatteella ”lis\u00e4t\u00e4\u00e4n karkausp\u00e4ivi\u00e4 sitten kun silt\u00e4 tuntuu”. Se jolle tuntui jos tuntui oli ylipappi pontifex maximus, ja sen hetken pontifexit, esimerkiksi joku Julius Caesar, olivat olleet vuosikymmeni\u00e4 miekka k\u00e4dess\u00e4 toteuttamassa muita mielihalujaan. N\u00e4in karkausp\u00e4iv\u00e4t olivat j\u00e4\u00e4neet lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4, vuodet olivat vaihtuneet uusiksi aina enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n liian aikaiseen, ja kev\u00e4\u00e4n tullessa kalenteri n\u00e4ytti jo kes\u00e4kuuta; kun Caesarin vastustajat uskoivat syysmyrskyjen j\u00e4tt\u00e4neen t\u00e4m\u00e4n jo rannalle, Caesar mietti mit\u00e4 ei ollut ehtinyt tehd\u00e4 ja seilasi ongelmitta Adrianmeren yli vihollisen kimppuun my\u00f6h\u00e4isen kes\u00e4n aalloilla.<\/p>\n\n\n\n

Kun oli selvinnyt sodista, Caesar korjasi kalenteriongelman julistamalla uuden juliaanisen ajanlaskun, jossa karkausp\u00e4iv\u00e4 tuli automaattisesti joka nelj\u00e4s vuosi, ja ei riippunut siit\u00e4 oliko ylipapilla aikaa. Ei suinkaan haitannut ett\u00e4 h\u00e4n sai j\u00e4rjestelm\u00e4nmuunnoksen aikana aikaiseksi 445-p\u00e4iv\u00e4isen vuoden 46 eaa., joksi vuodeksi h\u00e4net oli valittu olemaan Rooman mahtava konsuli. Se oli maailmanhistorian pisin vuosi, n\u00e4in ajanlaskun mukaan; Maan ja Auringon liike ei roomalaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n

Vuosista seuraa vuosikymmeni\u00e4, -satoja ja -tuhansia: ja n\u00e4m\u00e4 tulevat luonnosta vain sit\u00e4 kautta ett\u00e4 luonnonolento ihmisell\u00e4 on kymmenen sormea ja siksi h\u00e4nest\u00e4 kymmenen on hyv\u00e4 luku jonka mukaan kannattaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 miten lukuja lasketaan. Samoin voisi laskea mill\u00e4 tahansa muullakin kantaluvulla. (T\u00e4m\u00e4n takia kun j\u00e4nnityselokuvassa sanotaan avaruusolentojen hy\u00f6kk\u00e4yksen, piranhojen kutukauden tai jonkun muun uhan tulevan aina sadan vuoden v\u00e4lein, niin matemaatikko kohottaa kulmakarvaa: sattuipa aika n\u00e4tisti ihmisen n\u00e4k\u00f6inen tasaluku jollekin joka ei ole ihminen.)<\/p>\n\n\n\n

Kalenteri on ihmisen tekem\u00e4, tietyiss\u00e4 luonnon asettamissa rajoissa; sen rajank\u00e4ynti mik\u00e4 on luontoa ja mik\u00e4 sen p\u00e4\u00e4lle keksitty\u00e4 auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 paremmin, ja muuttamaan j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 paremmaksi.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa voi oppia palasia luonnosta ja sen l\u00f6yt\u00e4mismenetelmist\u00e4, vaikka t\u00e4llaisia:<\/strong><\/p>\n\n\n\n