{"id":3291,"date":"2022-06-30T08:25:31","date_gmt":"2022-06-30T08:25:31","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/?p=3291"},"modified":"2025-07-09T12:53:32","modified_gmt":"2025-07-09T10:53:32","slug":"aurinko-paistaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2022\/06\/30\/aurinko-paistaa\/","title":{"rendered":"Aurinko paistaa"},"content":{"rendered":"\n

Ulkona on kaunis kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4 (toivotaan ainakin), ja aurinko paistaa. Aurinko on paistanut ihmisten niskaan tuhansien vuosien ajan, mutta vasta sadan vuoden ajan ihmiset ovat tiet\u00e4neet miksi.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 auringon paiste on? Valoahan se, mutta mist\u00e4 se tulee? Mik\u00e4 on tuo siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kirkas t\u00e4pl\u00e4 joka kulkee taivaan halki?<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen arvio oli ett\u00e4 se oli selv\u00e4stikin vaikka talon tai ison kiven kokoinen olio, joka liikkui omalla voimallaan paikallaan pysyv\u00e4n l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n yli. Jonkinlainen taivaanvaunu kenties; muinaiset egyptil\u00e4iset pitiv\u00e4t selv\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 se oli tavallista isomman skarab-kuoriaisen ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4 liekehtiv\u00e4 lantapallo, joka illalla tippui maan alle l\u00e4ntiseen manalaan jonka l\u00e4pi ty\u00f6teli\u00e4s kuoriainen sai sen y\u00f6n aikana rullattua it\u00e4iseen auringonnousun maahan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 oli aikansa teoria; mutta ajallaan l\u00f6ytyi lis\u00e4\u00e4 havaintoja, ja niiden pohjalta jouduttiin muuttamaan teorioita.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi: naapurin muinainen kreikkalainen, muuan Erastotenes, k\u00e4veli Egyptin halki, mitaten matkan Aleksandriasta Syenen pikkukaupunkiin, ja sitten n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 auringon paistavan suoraan alasp\u00e4in syenel\u00e4iseen kaivoon julisti ett\u00e4 jollain geometria-nimisell\u00e4 taikuudella h\u00e4n olisi t\u00e4st\u00e4 todistanut ett\u00e4 maailma on pallo ja sen pallon ymp\u00e4rysmitta on poskettomat 252 000 stadiaa (noin 40 000 kilometri\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

Erastoteneen mittauksessa oli virhett\u00e4 yksi prosentti verrattuna nykyp\u00e4iv\u00e4isiin; ja t\u00e4m\u00e4 mittaus tarkoitti ett\u00e4 teoria lantapalloauringon tippumisesta illalla maailman laidan yli manalaan oli kriisiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Paljon pitemp\u00e4\u00e4n eli teoria siit\u00e4 ett\u00e4 Aurinko oli Maan ymp\u00e4ri kiert\u00e4v\u00e4 pienempi pallo, eik\u00e4 toisinp\u00e4in; olihan tuo ilmiselv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 ei se maankamara mill\u00e4 me k\u00e4velemme liiku minnek\u00e4\u00e4n. Jos liikkuisi niin siit\u00e4 tulisi jatkuvaa yhdensuuntaista tuulta, ja kun sit\u00e4 ei tunnu niin liikett\u00e4 ei ole.<\/p>\n\n\n\n

Samanlaisella logiikalla, junat eiv\u00e4t voi liikkua minnek\u00e4\u00e4n kun junan sis\u00e4ss\u00e4 ei tuule.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aikanaan, hyvien syiden l\u00f6ytyess\u00e4, p\u00e4\u00e4dyttiin siihen ett\u00e4 se olikin Maa joka oli pienempi, ja joka liikkui Auringon ymp\u00e4ri. Aurinko oli hirve\u00e4n iso, ja hohti hirveit\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 valoa ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 kaikkialle ymp\u00e4rilleen kokonaan skarab-kuoriaisista tai niiden jalansijoista vapaaseen avaruuteen.<\/p>\n\n\n\n

Mutta mist\u00e4 tuo hohto tuli?<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 oli keksitty yliopistoja ja tieteellinen menetelm\u00e4: ei keino kenenk\u00e4\u00e4n yhden olla absoluuttisen oikeassa, vaan keino p\u00e4\u00e4ss\u00e4 yhdess\u00e4 eroon virheist\u00e4. Suomalaisetkin k\u00e4viv\u00e4t kaukana yliopistoissa kunnes Turkuun saatiin oma; olipa pari suomalaista v\u00e4h\u00e4n aikaa keskiajan lopulla Pariisin yliopiston rehtorinakin. Yliopistolaiset olivat armottomia etsiess\u00e4\u00e4n totuutta, ja t\u00e4m\u00e4n takia yliopistosta saatu opetus oli arvokasta: ei t\u00e4ydellist\u00e4, mutta *ylint\u00e4*. Kesti vain jonkin aikaa ennen kuin se oli kaikkien saatavilla.<\/p>\n\n\n\n

Mutta miksi aurinko paistoi?<\/h2>\n\n\n\n

Kyll\u00e4h\u00e4n vaikka kuuma rauta hohti valoa ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Ehk\u00e4 Aurinko oli massiivinen kimpale jotain, ehk\u00e4 rautaa, joka oli joskus aikojen alussa ollut hirve\u00e4n kuuma, ja nyt vain j\u00e4\u00e4htyi.<\/p>\n\n\n\n

Ongelma oli ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Erastoteneen geometria ja muut matematiikan alat olivat p\u00e4\u00e4sseet sille tasolle ett\u00e4 laskelmat n\u00e4yttiv\u00e4t ettei t\u00e4llaisessa ollut tarpeeksi energiaa. Rauta j\u00e4\u00e4htyy; rauta-Aurinko olisi my\u00f6s j\u00e4\u00e4htynyt jo aikaa sitten. (Ja jos ei olisi viel\u00e4, niin kuka nyt tahtoisi uskoa tulevaisuuteen jossa taivaan yli kulkee kylm\u00e4 ja valoton rautam\u00f6ykky?)<\/p>\n\n\n\n

Oli my\u00f6s muita ideoita.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 Aurinko oli tulessa. Se oli turvetta, hiilt\u00e4, \u00f6ljy\u00e4 tai muuta ainetta. (Mutta, naapurin tiedehenkil\u00f6 kysyisi, mist\u00e4 sin\u00e4 saat fossiilisia polttoaineita ilman *fossiileja*?)<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 Aurinkoon sy\u00f6ksyi jatkuvasti meteoriitteja, pikkuplaneettoja, aurinkokunnan muuta s\u00e4l\u00e4\u00e4; t\u00f6rm\u00e4yksist\u00e4 syntyi energiaa, ja energia oli valoa.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 \u2014 ja t\u00e4m\u00e4 oli 1900-luvun alun kuumin, uusin, j\u00e4nnitt\u00e4vin ja uskottavin teoria \u2014 ehk\u00e4 Aurinko oli t\u00e4ynn\u00e4 radioaktiivisia aineita. Aurinko oli silkkaa uraania, plutoniumia ja muita (1900-luvun alussa) j\u00e4nniksi ja vaarattomiksi tunnettuja uusia aineita.<\/p>\n\n\n\n

Ongelmana oli vain saada havainnot vastaamaan teoriaa. Ja kun ne eiv\u00e4t vastanneet, niin teoria toisensa j\u00e4lkeen lensi romukoppaan ja tehtiin uusi. Vasta 1920-luvulla keksittiin miten skarabiton, raudaton, hiilet\u00f6n, meteoriitit\u00f6n, uraaniton Aurinko oli hohtanut vuosimiljoonien ajan, ja hohtaisi viel\u00e4 hamaan tulevaisuuteen. Nykyist\u00e4 teoriaa vastaan ei ole viel\u00e4 l\u00f6ytynyt havaintoja; ehk\u00e4 se on totta.<\/p>\n\n\n\n

Olkoonkin ett\u00e4 sen tulevaisuudessa odottaa isompi Aurinko ja taivaan yli lent\u00e4v\u00e4\u00e4 rautaa ja muita raskaampia aineita; mutta kaiken kertomiseen t\u00e4ss\u00e4 ei ole tilaa. Sit\u00e4 varten voi lukea luonnontieteit\u00e4: fysiikkaa, matematiikkaa, kemiaa, niit\u00e4 palasia jotka ihmiset ovat l\u00f6yt\u00e4neet yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa aina skarab-teoriasta ja Erastoteneen ajoista alkaen.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa kuka tahansa voi oppia palasia tuosta tiedosta ja sen l\u00f6yt\u00e4mismenetelmist\u00e4, vaikka t\u00e4llaisia:<\/h2>\n\n\n\n