{"id":2423,"date":"2019-12-10T08:19:04","date_gmt":"2019-12-10T08:19:04","guid":{"rendered":"https:\/\/weaducate.wordpress.com\/?p=2423"},"modified":"2025-07-09T09:40:18","modified_gmt":"2025-07-09T07:40:18","slug":"monisarmaista-muutosjohtamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2019\/12\/10\/monisarmaista-muutosjohtamista\/","title":{"rendered":"Monis\u00e4rm\u00e4ist\u00e4 muutosjohtamista"},"content":{"rendered":"\n

Osallistuin marraskuussa henkil\u00f6st\u00f6alan tapahtumaan<\/a>, jossa jokaisen puhujan esityksess\u00e4 toistui yhteinen teema: organisaatioiden monisyinen muutos. Puhujien erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja kertomuksia kuunnellessani j\u00e4in kuitenkin pohtimaan, mist\u00e4 puhumme kun puhumme muutoksesta. Oivalsin ett\u00e4 paljon riippuu yksil\u00f6iden muutokseen liitt\u00e4mist\u00e4 merkityksist\u00e4, ymm\u00e4rryksest\u00e4 ja muutoksen kielest\u00e4, tavoista joilla muutoksesta puhutaan.<\/p>\n\n\n\n

Muutos on tapahtumista. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Organisaatiot ovat jatkuvassa liikkeess\u00e4, tulossa jostakin ja siirtym\u00e4ss\u00e4 johonkin. Nopeiden muutosten keskell\u00e4 on luonnollista kaivata pys\u00e4htymist\u00e4, tasapainoa ja eheytt\u00e4. Usein muutokseen liittyy kuitenkin kuormittumisen kokemus. Muutosrytmi heng\u00e4stytt\u00e4\u00e4\u00e4 ja siihen tarvittava happi loppuu toisiaan seuraavien muutosten py\u00f6rteiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa aktiiviseen tai passiiviseen vastustukseen, esimerkiksi Peter Fleming<\/strong> ja Graham Sewell<\/strong> Kunnon sotamies Svejkin mukaan svejkismiksi<\/a> m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n vastarintaan.<\/p>\n\n\n\n

Muutosprosessi voidaan nimet\u00e4 ja sanoittaa monella eri tavoin, siksi se on my\u00f6s kielellisesti tuotettua. Organisaatiomuutokseen voidaan liitt\u00e4\u00e4 monenlaisia merkityksi\u00e4 ja metaforia: korjaaminen, kehitt\u00e4minen, kehkeytyminen, siirtym\u00e4, murros tai muodonmuutos eli transformaatio. Muutoksen nime\u00e4minen vaikuttaa suoraan my\u00f6s siihen, miten se yhteisesti ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja miten siihen tapahtumisena suhtaudutaan. Muutos voidaan mielt\u00e4\u00e4 hallittavana tai hallitsemattomana. Jos muutos tulkitaan luonnonvoiman kaltaisena, silloin saattaa seurata passiivinen sopeutuminen, lamaantuminen tai uhriutuminen. Jos taas muutos ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n uusiutumisena tai kasvamiseen liittyv\u00e4n\u00e4 muodonmuutoksena, se on yhteisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4 ja siirtyy my\u00f6s toiminnaksi.<\/p>\n\n\n\n

Transformaatio jatkuvana muodonmuutoksena.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jatkuva hallittu muuntuminen kohti uutta on nimetty transformaatioksi, siirtymiseksi olotilasta toiseen siten kuin esimerkiksi perhosen toukka koteloituu ja kotelosta kuoriutuessaan levitt\u00e4\u00e4 siipens\u00e4 ja l\u00e4htee lentoon. Organisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4llainen muodonmuutos liittyy usein koko toimialan muutokseen. N\u00e4iden viritt\u00e4jiksi on nimetty mm. digitalisaatio, talouden tai politiikan muutokset. Esimerkiksi \u00e4skett\u00e4inen postilakko sys\u00e4si sadat yritykset siirtym\u00e4\u00e4n verkkolaskuihin poliittisista seurauksista puhumattakaan. T\u00e4m\u00e4 merkitsee sellaista siirtym\u00e4\u00e4, josta ei en\u00e4\u00e4 ole paluuta entiseen.<\/p>\n\n\n\n

Muutoksen hallinta on hankalaa monien ennakoimattomien tekij\u00f6iden ja \u00e4killisten ulkoisten olosuhdemuutosten vuoksi.  Parhainkaan suunnittelu, osallistaminen ja sitoutuminen eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 takaa tavoiteltujen uudistusten onnistumista, jos tavoitellun uudistumisen suunnasta tai toteuttamisen tavoista uupuu riitt\u00e4v\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys. Joskus kehitt\u00e4misen yhteydess\u00e4 saatetaan tuottaa tahattomia uudistuksia ja innovaatioita, esimerkiksi monet t\u00e4rke\u00e4t keksinn\u00f6t ovat syntyneet vahingossa, kuten superliima, teflon tai post-it-laput<\/a> osoittavat.<\/p>\n\n\n\n

Kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa organisaation uudistumiseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 monis\u00e4rm\u00e4isi\u00e4 systeemej\u00e4 ja uusiutumisen kriittisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tein kerran pienen kokeilun ty\u00f6paikkani henkil\u00f6st\u00f6tilaisuudessa, johon minulta oli pyydetty puheenvuoroa ajan hahmottamisesta ja kalenterin hallinnasta. Pyysin osallistujia sulkemaan silm\u00e4ns\u00e4 ja arvioimaan yhden minuutin mittaista aikaa ja sen j\u00e4lkeen nostamaan k\u00e4tens\u00e4 yl\u00f6s. Tilaisuudessa oli noin viisikymment\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4sent\u00e4, joten saattoi olettaa ett\u00e4 minuutin arvioimiseen syntyi hajontaa. Ensimm\u00e4inen nosti k\u00e4tens\u00e4 reilun puolen minuutin kuluttua, viimeinen kun l\u00e4hes kaksi minuuttia oli vier\u00e4ht\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n\n

Jos minuutin mittaisen ajan arvioiminen on t\u00e4llaista, miten voimme p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteisymm\u00e4rrykseen monimutkaisten muutosten l\u00e4piviemisest\u00e4? Yksi avain on hyv\u00e4ksy\u00e4 eri havainnot ja pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n havaintoa ohjaavia yksil\u00f6llisi\u00e4 tai yhteis\u00f6llisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa moni\u00e4\u00e4nist\u00e4 muutosdialogia kunkin yksil\u00f6n havaintoja ja n\u00e4kemyksi\u00e4 kunnioittavan ymm\u00e4rt\u00e4misen pohjalta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa ja nimet\u00e4 erilaisia totuuden tasoja, joita voidaan erottaa ainakin nelj\u00e4 erilaista:<\/p>\n\n\n\n