Opetushenkil\u00f6st\u00f6lle tarkoitettuun positiivisen psykologian kokeiluohjelmaan on ollut tunkua. Sen takia jaamme parhaita paloja niille, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Tarkoituksena oli, ett\u00e4 osallistujat kokeilivat positiivisen psykologian menetelmi\u00e4 lasten ja nuorten kanssa. Kokeiluja tekiv\u00e4t toimivat erityisopettajina, aineenopettajina, luokanopettajana tai koulunk\u00e4ynnin avustajina. Kokeiluja toteutettiin 35 kappaletta, joista 12 kohdistui erityist\u00e4 tukea tarvitseviin lapsiin ja nuoriin. Suurin osa kokeiluista tehtiin alakoulussa; vain nelj\u00e4 yl\u00e4kouluik\u00e4isten kanssa. Kokeilut kohdistuivat yleens\u00e4 opetettavaan ryhm\u00e4\u00e4n\/luokkaan. Kokeilluista 23 liittyi tietoisuustaitoihin, nelj\u00e4 vahvuuksien tuntemiseen ja tunnistamiseen, kolme huomion suuntaamiseen my\u00f6nteisiin asioihin (kuten onnistumiset), kaksi mindset -ajatteluun, yksi kiitollisuuteen ja yksi empatiaan.<\/p>\n\n\n\n
Kokeiluja tehneet opettajat kertoivat, ett\u00e4 harjoitukset eiv\u00e4t vieneet paljoa aikaa oppitunnista. Parhaimmin menetelm\u00e4t n\u00e4yttiv\u00e4t toimineen, kun ne sis\u00e4llytettiin arkeen esimerkiksi tunnin alkuun tai loppuun. Esimerkiksi tietoisuustaitoharjoitus saattoi kerrallaan kest\u00e4\u00e4 2-4 minuuttia, jolloin j\u00e4i riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa oppitunnin varsinaiselle sis\u00e4ll\u00f6lle. Kokeilut kestiv\u00e4t yhdest\u00e4 kerrasta useaan viikkoon. Keskim\u00e4\u00e4rin kokeilu kesti reilut kaksi viikkoa. Toisin sanoen yht\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 kokeiltiin noin kahden viikon ajan.<\/p>\n\n\n\n
Tietoisuustaitoja kokeilleista kymmenen opettajaa raportoi ryhm\u00e4n\/luokan rauhallisuuden vahvistuneen ja ty\u00f6skentelyn rauhoittuneen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi mm. keskittymisen\u00e4 teht\u00e4viin. Yleisin harjoitus (17\/23) oli hengityksen tarkkaileminen. Tietoisuustaitoihin liittyvien kokeilujen kommentointiin my\u00f6s vahvistaneen oppilaiden taitoa kuunnella ohjeita ja keskitty\u00e4 teht\u00e4viin, rauhoittaneen siirtym\u00e4vaihteita (esim. siirtyminen ruokailuun), vahvistaneen oppilaiden tietoisuustaitoja (harjoitukset sujuivat harjoittelun my\u00f6t\u00e4 sujuvammin). Tietoisuustaitojen mainittiin my\u00f6s antaneen oppilaille v\u00e4lineen rauhoittumiseen. Nelj\u00e4ss\u00e4 kokeilussa ei havaittu vaikutuksia. N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa kokeilujen pituudet olivat yksi kerta, nelj\u00e4 kertaa, nelj\u00e4 kertaa ja useita kertoja. Tietoisuustaitojen voidaan todeta suurimmassa osassa tapauksissa tuottavan hyvinvointia luokkaan.<\/p>\n\n\n\n
Vahvuuksiin liittyvien kokeilujen my\u00f6t\u00e4 oppilaat tulivat tietoiseksi vahvuuksista (ett\u00e4 niit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on) ja oppivat my\u00f6s tunnistamaan ja sanoittamaan niit\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ja muissa oppilaissa. Kokeiluissa (3 kpl), joiden tarkoituksena oli suunnata oppilaiden huomiota my\u00f6nteisiin asioihin (mm. p\u00e4ivitt\u00e4iset onnistumiset), kahdessa havaittiin my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4. Oppilaiden n\u00e4htiin oppivan havaitsemaan ja sanoittamaan omia ja toisten onnistumisia. Carol S. Dweckin lanseeraamaa Growth mindset -ajattelua sovellettiin kahdessa tapauksessa. Molemmissa kokeiluissa n\u00e4htiin pient\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 muutosta uskoon omasta oppimiskyvyst\u00e4. Kokeiluja tehneet kokivat, ett\u00e4 alakouluik\u00e4iset lapset kokivat aiheen aika vaikeaksi, mik\u00e4 selitt\u00e4nee pient\u00e4 muutosta asiassa.<\/p>\n\n\n\n
Kokeiluja tehneit\u00e4 henkil\u00f6ilt\u00e4 pyydettiin my\u00f6s jakamaan hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, joita he voisivat suositella muille. Suurin osa hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 kohdistui tietoisuustaitoihin. Kokeiluja tehneiden henkil\u00f6iden mukaan harjoituksien tekemist\u00e4 auttaa, jos opettaja itse on \u201dvihkiytynyt\u201d asiaan, harjoituksia toistetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti esimerkiksi p\u00e4ivitt\u00e4in, harjoitukset liitet\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4tilanteisiin eli esimerkiksi siirtyminen ruokailuun tai tunnin alkuun ja harjoitukset ovat lyhyit\u00e4, esimerkiksi kaksi minuuttia kest\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Koulutukseen osallistujat my\u00f6s oppivat soveltamaan harjoituksia. Er\u00e4s opettaja kertoi, ett\u00e4 luokan oppilailla oli vaikeuksia tehd\u00e4 harjoitusta, jossa seurataan hengityst\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in opettaja keksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppilaille videota aalloista, jotka paiskautuvat rantaan. Opettaja ohjeisti oppilaitaan valitsemaan yhden aallon ja seuraamaan sit\u00e4 rantaan saakka. Oppilaiden oli helpompi seurata liikkuvaa aaltoa kuin hengityst\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 harjoitus opettajan mukaan vahvisti rauhallisuutta ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tietoisuustaitoharjoituksista toimivimmiksi mainittiin hengityksen tarkkaileminen tavalla, jossa huomio suunnataan siihen kohtaan kehoa, jossa hengitys tuntuu voimakkaimmin. Kukan ter\u00e4lehti -harjoitus my\u00f6s mainittiin toimivaksi. Siin\u00e4 hengityst\u00e4 seurataan samalla sulkemalla ja avaamalla k\u00e4si\u00e4 hengityksen tahdissa (aivan kuin kukan ter\u00e4lehdet aukenevat ja sulkeutuvat). Hengityst\u00e4 voi my\u00f6s tarkkailla asettamalla hernepussin rintakeh\u00e4n p\u00e4\u00e4lle ja seuraamalla hernepussin liikett\u00e4. Muutaman kokeilija raportoi, ett\u00e4 oppilaat pitiv\u00e4t t\u00e4st\u00e4 harjoitukset enemm\u00e4n, kun hernepussi sijoitettiin otsalle, ei rintakeh\u00e4n p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n
Tietoisuustaidot olivat suosituin kokeiluun valittu menetelm\u00e4. Koulutukseen osallistujien kertomuksista on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 tietoisuustaitoja kannattaa kokeilla useamman viikon ajan. Yksitt\u00e4iset tai muutaman p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4v\u00e4t kokeilut eiv\u00e4t tuottaneet muutoksia luokan hyvinvointiin. Mit\u00e4 yksinkertaisempi harjoitus, sit\u00e4 parempi. Vilkkaammilla lapsilla liikkeen yhdist\u00e4minen harjoitukseen n\u00e4ytt\u00e4isi toimivan.<\/p>\n\n\n\n
Positiivisen psykologian kokeiluohjelma toteutettiin Opetushallituksen rahoittamassa Lasten ja nuorten voimavarojen, tunnetaitojen ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen -koulutushankkeessa, joka on osa opetustoimen t\u00e4ydennyskoulutusta.<\/em><\/p>\n\n\n\n Arttu<\/a> ja Sanna arttu.puhakka@uef.fi<\/a>, sanna.soppela@uef.fi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Opetushenkil\u00f6st\u00f6lle tarkoitettuun positiivisen psykologian kokeiluohjelmaan on ollut tunkua. Sen takia jaamme parhaita paloja niille, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet mukaan. Tarkoituksena oli, ett\u00e4 osallistujat kokeilivat positiivisen psykologian menetelmi\u00e4 lasten ja nuorten kanssa. Kokeiluja tekiv\u00e4t toimivat erityisopettajina, aineenopettajina, luokanopettajana tai koulunk\u00e4ynnin avustajina. Kokeiluja toteutettiin 35 kappaletta, joista 12 kohdistui erityist\u00e4 tukea tarvitseviin lapsiin ja nuoriin. Suurin osa kokeiluista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-2269","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-muut-kirjoitukset"],"acf":[],"yoast_head":"\n
Kirjoittavat ty\u00f6skentelev\u00e4t It\u00e4-Suomen yliopiston koulutus- ja kehitt\u00e4mispalvelu Aducatessa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n