{"id":1548,"date":"2016-08-11T10:17:13","date_gmt":"2016-08-11T10:17:13","guid":{"rendered":"https:\/\/weaducate.wordpress.com\/?p=1548"},"modified":"2025-07-08T14:44:13","modified_gmt":"2025-07-08T12:44:13","slug":"gerontologian-blogi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2016\/08\/11\/gerontologian-blogi\/","title":{"rendered":"Pidempi elinik\u00e4 on hieno saavutus"},"content":{"rendered":"\n
Kaikki me vanhenemme joka p\u00e4iv\u00e4. Vanhenemista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule aktiivisesti ajateltua, ennen kuin itsekin havahtuu siihen, ett\u00e4 jostain tapahtumista on kulunut jo kolmekymment\u00e4 vuotta tai kenties enemm\u00e4n. Mihin n\u00e4m\u00e4 vuodet meniv\u00e4t ja mit\u00e4 kaikkea el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on enn\u00e4tt\u00e4nyt tapahtua. Tuleeko itseasiassa edes mietitty\u00e4 kuinka monimuotoinen ja moniulotteinen asia vanheneminen on? Monella meist\u00e4 on varmastikin olemassa ajatuksia ja mielikuvia siit\u00e4, miten ja millaisena min\u00e4 haluan vanheta, millainen min\u00e4 olen sitten vanhana tai miten haluan itse\u00e4ni kohdeltavan sitten kun olen vanha. Toteutuvatko minun mielikuvani omasta vanhenemisestani, onkin varmasti riippuvainen monien tekij\u00f6iden summasta. Ehk\u00e4 joitakin huolia voi k\u00e4yd\u00e4 mieless\u00e4ni siit\u00e4, pysynk\u00f6 my\u00f6s sitten vanhana riitt\u00e4v\u00e4n toimintakykyisen\u00e4 ja virke\u00e4n\u00e4, jotta saan s\u00e4ilytetty\u00e4 itsen\u00e4isyyteni ja arvokkuuteni ihmisen\u00e4. Nuo huolet ovat sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 toimintakyvylt\u00e4\u00e4n heikentyneet ik\u00e4ihmiset tulevat helposti kohdelluiksi \u201dp\u00e4\u00e4toimisina vanhuksina\u201d, jolloin ihmisen persoona ja \u201doma tarina\u201d voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 helposti erilaisten hoitotoimenpiteiden varjoon, toteaa psykologian dosentti Merja Korhonen.<\/p>\n\n\n\n
Huomionarvoista on pohtia, tunnistavatko p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivat asiantuntijat niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joiden avulla toimintakykyist\u00e4 ja onnistunutta vanhenemista voidaan tukea. Erottavatko esimerkiksi terveydenhuollon ty\u00f6ntekij\u00e4t tavanomaiset vanhenemismuutokset sairauksista, tunnistavatko he ik\u00e4\u00e4ntyneiden sairastamiseen liittyvi\u00e4 erityispiirteit\u00e4 vaikkapa p\u00e4ivystysvastaanotolla? Sosiaali- ja terveydenhuollossa ja l\u00e4\u00e4kehoidon parissa ty\u00f6skentelevill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla laaja tietopohja niin tavanomaisista vanhenemismuutoksista kuin vanhuuden yleisimmist\u00e4 sairauksista. Ilman laaja-alaista tietopohjaa on mahdotonta ottaa kantaa vaikkapa i\u00e4kk\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kehoitoon toteaa geriatrian professori Eija L\u00f6nnroos. Toisaalta, jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ll\u00e4 ravitsemuksella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n laaja-alaisia yhteiskunnallisia kytk\u00f6ksi\u00e4 paremman toimintakyvyn kautta aina sairauksista toipumiseen ja esimerkiksi infektioherkkyyteen, muistuttaa ravitsemustieteen tohtori Irma Nyk\u00e4nen.<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa alkavat j\u00e4lleen t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 monitieteiset gerontologian perusopinnot 25 op. Opintojaksot tuovat laaja-alaisen ja monitieteisen n\u00e4k\u00f6kulman ik\u00e4\u00e4ntymisen ilmi\u00f6ihin niin yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nkulun, terveyden, hyvinvoinnin kuin sairauksienkin n\u00e4k\u00f6kulmasta unohtamatta yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekij\u00f6it\u00e4. Ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 tarkastellaan n\u00e4iss\u00e4 opinnoissa my\u00f6s ravitsemuksen, l\u00e4\u00e4kehoidon ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jokainen ihminen ja sukupolvi vanhenee omalla tavallaan ja ik\u00e4\u00e4ntyminen on koko yhteiskuntaa yhdist\u00e4v\u00e4 asia, muistuttaa perinteentutkimuksen dosentti Sinikka Vakimo.<\/p>\n\n\n\n
Gerontologian perusopinnot uudistettiin t\u00e4ysin ja t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 opiskelu onnistuu joustavasti eri puolilta Suomea verkkoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Verkossa opiskelu tarjoaa loistavan mahdollisuuden oppia yhdess\u00e4, mutta kuitenkin niin, ett\u00e4 luentoja varten ei tarvitse matkustaa Kuopioon saakka, vaan luennot voi kuunnella kotoa tai ty\u00f6paikalta k\u00e4sin, valitsemaan vuorokaudenaikana. T\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi verkkokeskustelut ja verkkoon tallennettujen luentojen kuuntelu onnistuu itselleen sopivina ajankohtana. Opintojen my\u00f6t\u00e4 ik\u00e4ihmisten parissa toimivat ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 osaamistaan ja t\u00e4h\u00e4n asiaan ovat havahtuneet my\u00f6s sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6nantajat.<\/p>\n\n\n\n
Pidempi elinik\u00e4 on hieno saavutus. On monia asioita, joilla voidaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa pyrki\u00e4 vaikuttamaan toimintakykyiseen ik\u00e4\u00e4ntymiseen, toteaa suomalaisen superfoodin \u00e4\u00e4relt\u00e4 mustikkamets\u00e4st\u00e4 tavoitettu geriatrian professori Eija L\u00f6nnroos.<\/p>\n\n\n\n
![\"Kek\u00e4l\u00e4inen%20Ulla-10x15\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2016\/03\/kekc3a4lc3a4inen20ulla-10x15-1.jpg?w=200\")
<\/figure>\n\n\n\n