![\"Aducate_EMBA_Bryssel\"](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2016\/06\/aducate_emba_bryssel.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nEuroopan unioni perustuu 28 j\u00e4senvaltion v\u00e4liseen taloudelliseen ja poliittiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Siin\u00e4 pit\u00e4isi pysty\u00e4 sovittamaan yhteen ja asettamaan Euroopan unionin pienten ja suurten j\u00e4senvaltioiden edut ja yhteinen hyv\u00e4 omien etujen edelle.<\/p>\n\n\n\n
Eurooppa-neuvosto vahvistaa EU:n yleiset painopisteet ja vastaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Kaikki EU: n j\u00e4senvaltiot ovat my\u00f6s Euroopan neuvoston j\u00e4seni\u00e4. Euroopan parlamentti osallistuu neuvoston rinnalla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n hyv\u00e4ksymiseen. Euroopan parlamentin j\u00e4senten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ensisijaisesti edustaa Euroopan 500 miljoonaa asukasta EU-tasolla ja toimia heid\u00e4n etujensa puolestapuhujina EU-johdon ja unionin toimielinten suuntaan, korostivat mepit Merja Kyll\u00f6nen ja Anneli J\u00e4\u00e4tteenm\u00e4ki. EU:n toimielimist\u00e4 ainoastaan Euroopan parlamentti valitaan suoraan vaaleilla.<\/p>\n\n\n\n
EU:n toimielimist\u00e4 Euroopan komissio on toimeenpanoelin. Se tekee s\u00e4\u00e4d\u00f6sehdotuksia ja panee t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi komissio seuraa perussopimuksien noudattamista ja EU:n p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 hallintoa. Komission pit\u00e4isi siis vahtia kuripolitiikan toteutumista ja toteutusten toimeenpanoa. Julkisten talouksien muuttuminen voimakkaasti alij\u00e4\u00e4m\u00e4isiksi ja julkisen velan hoitokustannusten kasvu ovat pakottaneet j\u00e4senvaltioita vahvistamaan erilaisia yhteisvastuuj\u00e4rjestelmi\u00e4. Erityisesti huomattavan suurien alij\u00e4\u00e4mien omaavien j\u00e4senvaltioiden julkista taloutta valvotaan aikaisempaa tiiviimmin. Silti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportin mukaan komissio ei valvo riitt\u00e4v\u00e4sti talouden korjaamiseksi annettujen kehotuksien noudattamista. Tilintarkastusraportti ihmettelee perusteita, joilla alij\u00e4\u00e4m\u00e4n korjaamiseksi voi saada menettelyss\u00e4 lis\u00e4aikaa. Raportin mukaan maakohtaiset ennusteet perustuvat asiantuntija-arvioihin, eiv\u00e4tk\u00e4 ekonometriaan. Euroopan tilastovirasto Eurostat luottaa tilastotiedoissa liikaa kansallisiin viranomaisiin, eik\u00e4 ole tehnyt tarkastusk\u00e4ynti\u00e4 muualle kuin Kreikkaan.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4senvaltioilla ja unionilla on mittavia haasteita hyvinvointivaltioiden ja Euroopan sosiaalisen mallin uudistamisessa. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa julkisen talouden rahoituskriisi, v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen, Isisin vastainen sota, terrorismi, Syyria, Unkari, turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittaminen EU:n alueella, Britannian mahdollinen l\u00e4ht\u00f6 EU:sta (brexit) sek\u00e4 Puolan ja Unkarin ep\u00e4demokraattinen meno. Keskustelu Kreikan tulevaisuudesta EU:ssa jatkuu – pidet\u00e4\u00e4nk\u00f6 Kreikka v\u00e4kisin pystyss\u00e4? Mit\u00e4 olisivat helleenien lopullisen vararikon todelliset seuraukset taloudellisesti ja poliittisesti? Toisaalta, jos Kreikassa jatkuu sama meno, niin kolmas apupaketti ja velkojen mahdollinen leikkaaminen vain lykk\u00e4\u00e4v\u00e4t tuomiop\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kes\u00e4kuussa Britannian saarivaltion asukkaat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 EU:ssa pysymisest\u00e4. EU ja euroalueen haasteet viev\u00e4t aikaa ja ne voivat horjuttaa my\u00f6s Suomen taloutta. Suomi on ollut s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tarkasti noudattava ja EU:n yhteist\u00e4 etua edustava j\u00e4senmaa. Mallioppilaana Suomi on noudattanut s\u00e4\u00e4d\u00f6sten ratifioinneissa tiukkoja aikatauluja toteutuksen onnistumisen uhallakin. Olisiko uudistusten hyv\u00e4 valmistelu parempi vaihtoehto? My\u00f6s mallioppilas Suomen on valvottava omaa kansallista etuaan. Suomea palvelevat ratkaisut voi l\u00f6yty\u00e4 tulkitsemalla EU- direktiivej\u00e4 omistakin l\u00e4ht\u00f6kohdista ei tiukasta lainopillisesta tulkinnasta kuten Suomessa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tehd\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 haastava murroksen aika voi olla unionin j\u00e4senvaltioille mahdollisuus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 suunta ja sis\u00e4lt\u00f6 uudelle sosiaalipolitiikalle. Suomen menestymisen tae on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 rakentava ja aktiivinen neuvottelija, mutta my\u00f6s omaa kansallista etua valvovan j\u00e4senmaan ote ajaessamme Suomea palvelevia ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n