{"id":1090,"date":"2016-04-01T06:00:27","date_gmt":"2016-04-01T06:00:27","guid":{"rendered":"https:\/\/weaducate.wordpress.com\/?p=1090"},"modified":"2025-07-08T14:07:49","modified_gmt":"2025-07-08T12:07:49","slug":"lakien-vaikutusten-seuranta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkuvaoppiminen\/2016\/04\/01\/lakien-vaikutusten-seuranta\/","title":{"rendered":"Lakien vaikutusten seuranta"},"content":{"rendered":"\n

Viime vuosina on keskusteltu paljon lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n laadusta. Ratkaisuksi on esitetty lainvalmistelun laadun parantamista. Erityisesti s\u00e4\u00e4d\u00f6sehdotusten vaikutusten arvioinnin parantaminen on noussut keskeiseksi keinoksi lainvalmistelun laadun parantamisessa. Toisaalta, mik\u00e4li tutkijoihin on uskominen, parantamisen varaa vaikutusten arvioinnissa on edelleen. Paljon v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle on j\u00e4\u00e4nyt s\u00e4\u00e4d\u00f6sten j\u00e4lkik\u00e4teinen vaikutusten arvioiminen, professori Anssi Kein\u00e4nen<\/em> kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa ei ole automaattista palautemekanismia, mik\u00e4 pystyisi tuottamaan tietoa s\u00e4\u00e4ntelyn onnistumisesta. S\u00e4\u00e4ntelyn ongelmat voivat jatkuessaan aiheuttaa yhteiskunnassa turhia kustannuksia esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen, puutteellisen kuluttajansuojan tai yritysten liiallisen s\u00e4\u00e4ntelyrasituksen vuoksi. Olipa syy mik\u00e4 tahansa, ongelmia ei saada selville, ellei s\u00e4\u00e4d\u00f6sten toteutumista seurata. Mit\u00e4 systemaattisemmin ja nopeammin seurantaa tehd\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 nopeammin puutteisiin voidaan reagoida. Toisaalta onnistuneista s\u00e4\u00e4ntelyhankkeista voidaan ottaa oppia muihin vastaavantyyppisiin s\u00e4\u00e4d\u00f6shankkeisiin.<\/p>\n\n\n\n

Otetaan esimerkiksi pikaluottolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutosten vaikutusten arviointi. Varsinaisesti niin sanottujen pikaluottojen (tai kansankielell\u00e4 pikavippien) tarjonta alkoi Suomessa vuonna 2005. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen toiminnan kasvu alalla on ollut nopeaa. Esimerkiksi vuoden 2012 aikana uusia pienlainoja my\u00f6nnettiin yhteens\u00e4 l\u00e4hes 400 miljoonalla eurolla.<\/p>\n\n\n\n

Pikaluottojen tarjontaa on haluttu kuitenkin s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 taustalla lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n huoli pikaluottojen tarjonnassa esiintyneist\u00e4 ongelmista ja luottojen aiheuttamista velkaongelmista kuluttajille. Pikaluottoja koskevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 on muutettu kolmessa eri vaiheessa.<\/p>\n\n\n\n

Pikaluottotoimintaa ryhdyttiin rajoittamaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6toimin ensimm\u00e4isen kerran helmikuussa 2010 voimaan tulleilla uudistuksilla. Kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 uudistusvaihetta pitiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muun muassa s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset y\u00f6-lainaamista koskevasta rajoituksesta, lainanhakijan henkil\u00f6llisyyden todentamisesta ja hyv\u00e4st\u00e4 luotonantotavasta. Joulukuusta 2010 alkaen pienlainayrityksille asetettiin my\u00f6s velvollisuus rekister\u00f6ity\u00e4 luotonantajarekisteriin.<\/p>\n\n\n\n

Suomen Akatemian rahoittaman \u201dNuorten velkaongelmat\u201d hankkeen tutkimuksissa n\u00e4kyy selke\u00e4sti, ett\u00e4 vasta kes\u00e4kuussa 2013 voimaan tulleet uudistukset ja erityisesti pikaluottoyritysten toimintaa muita s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 voimakkaammin rajoittanut korkokattos\u00e4\u00e4nn\u00f6s alkoivat vaikuttaa pikaluottomarkkinoihin. Korkokattos\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 rajoitettiin alle 2 000 euron luotoista peritt\u00e4v\u00e4\u00e4 todellisen vuosikoron m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena pienlainayritysten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni ja uusia pienlainoja my\u00f6nnettiin sek\u00e4 euro- ett\u00e4 kappalem\u00e4\u00e4r\u00e4isesti huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi uusia pienlainoja my\u00f6nnettiin noin puoli vuotta ennen korkokatosta s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4 vuoden 2012 viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 noin 104 miljoonalla eurolla, kun vastaava summa oli vuoden 2015 toisella nelj\u00e4nneksell\u00e4 noin 54 miljoonaa euroa. My\u00f6s pikaluottoihin perustuvat velkomustuomiot vaikuttavat v\u00e4hentyneen tarkastelun aikana.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa olisi mukava todeta, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutokset ovat olleet toimivia ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutoksista voitaisiin ottaa mallia tulevaisuudessa. Tilanne ei ole kuitenkaan aivan n\u00e4in ruusuinen.<\/p>\n\n\n\n

Korkokattos\u00e4\u00e4d\u00f6ksen j\u00e4lkeen pikaluottoja on alettu my\u00f6nt\u00e4\u00e4 uudenlaisilla tavoilla tarkoituksena osittain kiert\u00e4\u00e4 pikaluottolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n rajoituksia. Markkinoilla tarjotaan esimerkiksi jatkuvia luottoja, joihin sis\u00e4ltyy er\u00e4p\u00e4iv\u00e4nsiirtomaksu (maksu on maksettava mik\u00e4li haluaa siirt\u00e4\u00e4 er\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4, mutta maksua ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sis\u00e4llytet\u00e4 todellisen vuosikoron laskelmiin). Lis\u00e4ksi markkinoille on ilmestynyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 2000 euron luottorajalla tarjottavia luottoja, jotka ovat n\u00e4in ollen korkokattos\u00e4\u00e4ntelyn ulkopuolella, mutta joista tosiasiallisesti voidaan nostaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n alle 2000 euron summia. Osittain korkokattoa kierret\u00e4\u00e4n my\u00f6s siten, ett\u00e4 kaikkia kulua ei sis\u00e4llytet\u00e4 todellisen vuosikoron laskentaan. Innovaatioiden huipentumana voidaan pit\u00e4\u00e4 vertaislainatoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4. Vertaislainoissa on yritysten mukaan kysymys luotonannon sijaan luoton v\u00e4lityksest\u00e4, joten yritysten tulkinnan mukaan luottojen korkokattos\u00e4\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t koske vertaislainoja.<\/p>\n\n\n\n

Toisin sanoen alalla toimivat yritykset eiv\u00e4t ole passiivisesti sopeutuneet s\u00e4\u00e4ntelymuutoksiin vaan my\u00f6s aktiivisesti sopeuttaneet omaa toimintaansa niin, ett\u00e4 yritykset pystyv\u00e4t kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n velvoittavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ilman lain rikkomista. Toisinaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 voidaan melko huoletta rikkoakin, koska kuluttaja-asiamiehen keinot puuttua laittomaan toimintaan ovat puutteelliset. On kulunut vuosia ennen kuin asia saadaan viety\u00e4 markkinaoikeuteen. Lis\u00e4ksi yritykset muuttavat toimintatapaansa ennen kuin markkinaoikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 uhkasakko pannaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kaiken kaikkiaan yritykset voivat melko vapaasti rikkoa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n velvoitteita ilman, ett\u00e4 joutuvat siit\u00e4 niin sanotusti maksumiehiksi.<\/p>\n\n\n\n

Ilman lakien vaikutusten j\u00e4lkik\u00e4teist\u00e4 seurantaa \u2013 joko satunnaisesti esimerkiksi valvovan viranomaisen havaintojen perusteella tai systemaattisesti esimerkiksi selvityksen perusteella \u2013 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n puutteisiin on vaikea reagoida tai reagoiminen on liian hidasta. Esimerkiksi edell\u00e4 esitettyihin puutteisiin on reagoitu oikeusministeri\u00f6n mietinn\u00f6ss\u00e4, jossa pohditaan kuluttajasuojaviranomaisen toimivaltuuksia. Mietinn\u00f6ss\u00e4 kuluttaja-asiamiehelle esitet\u00e4\u00e4n oikeutta hakea seuraamusmaksua elinkeinoharjoittajalle tiettyjen kuluttajasuojas\u00e4\u00e4nn\u00f6sten rikkomisesta. Lis\u00e4ksi on ehdotettu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muuttamista niin, ett\u00e4 vertaislainat rinnastettaisiin kuluttajaluottoihin.<\/p>\n\n\n\n

Pikaluottolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutoksia koskevat seurantatutkimukset osoittavat, ett\u00e4 molemmille muutoksille on selv\u00e4 tarve.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittaja Anssi Kein\u00e4nen<\/a> \u00a0on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6tutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori It\u00e4-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella ja mukana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa \u201dNuorten velkaongelmat \u2013 velkatyypit, selviytyminen ja vastuukysymykset\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa on julkaistu mm. seuraavat pikaluottoa koskevat tutkimukset:<\/p>\n\n\n\n