{"id":877,"date":"2024-12-02T19:27:20","date_gmt":"2024-12-02T17:27:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/?p=877"},"modified":"2024-12-02T19:27:22","modified_gmt":"2024-12-02T17:27:22","slug":"tyoelaman-tutkimuspaivilla-opittiin-hyvinvoinnista-tyoyhteison-vuorovaikutuksesta-ja-luovuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2024\/12\/02\/tyoelaman-tutkimuspaivilla-opittiin-hyvinvoinnista-tyoyhteison-vuorovaikutuksesta-ja-luovuudesta\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimusp\u00e4ivill\u00e4 opittiin hyvinvoinnista, ty\u00f6yhteis\u00f6n vuorovaikutuksesta ja luovuudesta\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimusp\u00e4iv\u00e4t 2024 j\u00e4rjestettiin totuttuun tapaan Tampereen yliopistolla marraskuussa. Konferenssin aloitustilaisuudessa osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 konkretisoitui, kun sadat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 tutkivat ja kehitt\u00e4v\u00e4t asiantuntijat kokoontuivat yhteen saliin kuulemaan Anne M\u00e4kikankaan tervetulopuhetta, Tampereen yliopiston rehtorin alkusanoja sek\u00e4 n\u00e4it\u00e4 seurannutta \u2013 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostavaa \u2013 professori Mika Kivim\u00e4en, Helsingin yliopistosta, ensimm\u00e4ist\u00e4 Keynote -puheenvuoroa. T\u00e4ss\u00e4 Keynotessa h\u00e4n esitteli eritt\u00e4in uraauurtavaa tutkimustaan liittyen ty\u00f6h\u00f6n terveyden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja riskitekij\u00e4n\u00e4. Saimme tietoa niin ty\u00f6terveytt\u00e4 uhkaavista tekij\u00f6ist\u00e4, lomien vaikutuksesta terveyteen kuin erilaisista ty\u00f6ik\u00e4isten sairauksista. Kuulimme muun muassa, miten pitk\u00e4 yht\u00e4jaksoinen loma mahdollisti palautumisen, mutta kiinnostavaa oli (muun muassa tutkijoidenkin ty\u00f6n kannalta) ett\u00e4 ne, joiden loman vuoksi ty\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t tekem\u00e4tt\u00e4 ja kasautuvat, loma saattaa aiheuttaa my\u00f6s stressi\u00e4, jolloin lyhyemm\u00e4t lomat saattavat toimia paremmin. Kiinnostava nosto oli my\u00f6skin ty\u00f6h\u00f6n liittyvist\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4 ennustavista tekij\u00f6ist\u00e4: ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6 on merkitt\u00e4v\u00e4mpi ty\u00f6kykyyn liittyv\u00e4 tekij\u00e4 kuin erilaiset ty\u00f6yhteis\u00f6tekij\u00e4t tai johtamisen laatu, vaikka n\u00e4ill\u00e4kin asioilla on v\u00e4li\u00e4. N\u00e4it\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 olivat sairaudet, sosioekonomiset ja elintapatekij\u00e4t ty\u00f6kyvyn ennustajia.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

JATKOT-ryhm\u00e4st\u00e4 tutkimusp\u00e4iville osallistui Marianne, Teemu ja Soila. J\u00e4rjestimme ryhm\u00e4n nimiss\u00e4 luovuuteen, innovaatioihin ja organisaatioiden kehitt\u00e4miseen keskittyneen teemaryhm\u00e4n perjantaina. Muutoin hajaannuimme kahden p\u00e4iv\u00e4n aikana kuulemaan eri sessioita, kukin oman kiinnostuksensa mukaan. Tutuksi tuli niin uusimmat havainnot ty\u00f6hyvinvointitutkimuksesta kuin ty\u00f6yhteis\u00f6jen ongelmallisista vuorovaikutustilanteistakin.  <\/p>\n\n\n\n

Ongelmallista vuorovaikutusta, tunnetoimijuutta ja manipulointia ty\u00f6paikoilla<\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Torstaina lounaan j\u00e4lkeen osallistuimme \u201cty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ongelmalliset vuorovaikutustilaisuudet\u201d teemaryhm\u00e4n sessioon, jossa kuulimme esimerkiksi Sanni Marttisen esityksen ty\u00f6yhteis\u00f6ihin k\u00e4tketyst\u00e4 manipuloinnista, Outi K\u00e4h\u00e4rin ja Sari Vanhasen tuloksia tunnetoimijuudesta voimavarana ty\u00f6yhteis\u00f6n (ep\u00e4)luottamussuhteissa sek\u00e4 Miira Niskan, Vilhelmiina Lehto-Niskalan ja Antero Olakivin havaintoja esihenkil\u00f6iden vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 tilanteissa, joissa vanhusty\u00f6ntekij\u00e4t ilmaisevat ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liittyvi\u00e4 huolia. J\u00e4lkimm\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa oli tarkasteltu esihenkil\u00f6iden vastauksia ty\u00f6ntekij\u00f6iden antamaan kritiikkiin ja todettu esihenkil\u00f6iden ottavan erilaisia rooleja \u2013 joko byrokraatin tai valmentajan \u2013 vastauksissaan. Sanni Marttisen kertomat esimerkit ty\u00f6paikoilla tapahtuvasta manipuloinnista toivat esiin sen, miten hierarkkisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 valtaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkakiusaamisen ty\u00f6kaluna. Ty\u00f6paikoilla ihmisten v\u00e4linen vuorovaikutus on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa niin organisaation toiminnan kuin ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvoinnin kannalta, joten kyseess\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4 tutkimusalue.   <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden, kuten my\u00f6s kaikkien muiden tutkimusp\u00e4ivien esitysten sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyy tarkempaa tietoa avoimesti saatavilla olevasta abstraktikirjasta: https:\/\/storage.googleapis.com\/tre3events-production\/sites\/1277\/2024\/10\/fb16cb4a-tyoelaman-tutkimuspaivat-2024_abstraktikirja.pdf<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6hyvinvointiin keskittyv\u00e4 sessio paljasti suomalaisten ty\u00f6hyvinvoinnin tilan<\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Toisessa, my\u00f6s torstaina j\u00e4rjestetyss\u00e4 sessiossa teemana oli \u2018Uhat ja mahdollisuudet ty\u00f6hyvinvoinnille: tutkimustietoa ja ty\u00f6kaluja ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi\u2019 kokoonnuttiin ty\u00f6hyvinvoinnin teeman ymp\u00e4rille. T\u00e4ss\u00e4 90 minuutin sarjassa puhujina olivat Jari Hakanen, Sampo Suutala, Jie Li ja Janne Kaltiainen. Esityksist\u00e4 j\u00e4i paljon asioita mieleen, kuten se, ett\u00e4 ty\u00f6uupumukselle on useita eri m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Yleisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan ty\u00f6uupumus on pitkittyneest\u00e4 ty\u00f6stressist\u00e4 johtuva oireyhtym\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 huomionarvoista on se, ett\u00e4 ty\u00f6uupumus voi olla muutakin kuin v\u00e4symyst\u00e4 tai uupumista, esimerkiksi kognitiivisen toiminnan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Oli kiinnostavaa kuulla kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 kehitettyj\u00e4, pitk\u00e4n linjan tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeen taustoista. Kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6hyvinvointikyselyyn vastaajia, kun tuloksia voidaan verrata vastaaviin kansainv\u00e4lisiin tutkimuksiin ja siten laajempaan joukkoon. Sessiossa kuultiin my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisest\u00e4 liikennevalomallista ty\u00f6paikoille, jossa pureudutaan ty\u00f6uupumuksen oireisiin, kuten krooniseen v\u00e4symykseen, henkiseen et\u00e4\u00e4ntymiseen sek\u00e4 kognitiivisten toimintojen ja tunteiden hallinnan h\u00e4iri\u00f6ihin.  <\/p>\n\n\n\n

Sessiossa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 ajankohtaisista tilastoista on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4, ettei suomalaisten ty\u00f6kyky ole palautunut pandemiaa edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle, mik\u00e4 on huolestuttavaa. Oireina ty\u00f6ik\u00e4isten v\u00e4est\u00f6n keskuudessa ilmenee muun muassa kyynisyytt\u00e4, kognitiivisia h\u00e4iri\u00f6t\u00e4, yksin\u00e4isyyden kokemuksen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja v\u00e4hentynytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyytt\u00e4. Onneksi kuitenkin on my\u00f6s ty\u00f6t\u00e4 tukevia voimavaroja, esimerkiksi tunne p\u00e4tevyydest\u00e4, reilu kohtelu ja itsen\u00e4inen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ty\u00f6ss\u00e4. Tutkimuksissa eroteltiin ik\u00e4ryhmitt\u00e4in nuoret (alle 36-vuotiaita), ja kuten mediasta olemme lukeneetkin, nuoret kokevat paljon ty\u00f6uupumusta. My\u00f6s tylsistymist\u00e4 koettiin, mutta sit\u00e4 saattaa selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ik\u00e4 eli t\u00e4m\u00e4 vaiva saattaa poistua luontaisesti.  <\/p>\n\n\n\n

Sessiossa puhuttiin my\u00f6s ty\u00f6uran tuunauksesta, jolla tarkoitetaan oman ty\u00f6n ja ammatillisuuden kehitt\u00e4mist\u00e4 ja tavoitteiden asettamista. Tuunaaminen vahvistaa samaistumista ammattikuntaan ja ty\u00f6paikkaan, ja sosiaalinen samaistuminen vuorostaan lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia. <\/p>\n\n\n\n

Lopuksi sessiossa puhuttiin yleisest\u00e4 ja aina ajankohtaisesta et\u00e4ty\u00f6st\u00e4. Tutkimuksen mukaan et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 tapahtuu enemm\u00e4n ty\u00f6st\u00e4 tylsistymist\u00e4, mutta toisaalta v\u00e4hemm\u00e4n kroonista ty\u00f6v\u00e4symyst\u00e4, t\u00e4m\u00e4 erityisesti runsaasti et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 tekevill\u00e4. Et\u00e4ty\u00f6n kielteisi\u00e4 vaikutuksia ovat muun muassa yksin\u00e4isyyden tunne, huoli oman ty\u00f6n tulevaisuudesta, v\u00e4h\u00e4isempi yhteenkuuluvuuden tarve ja ty\u00f6n imu, mutta toisaalta my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia olivat v\u00e4h\u00e4isempi fyysinen raskaus ja kuormitus byrokratiavaatimusten osalta sek\u00e4 my\u00f6nteiset arviot ty\u00f6tovereiden ja oman ty\u00f6teht\u00e4vien suoriutumisesta. Tuloksissa esiintyi jonkin verran vaihtelua lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin mittausten v\u00e4lill\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan sessio oli antoisa ja inspiroi kuuntelijoita kysym\u00e4\u00e4n ja kommentoimaan vilkkaasti. Ty\u00f6hyvinvointi on yksi monista t\u00e4rkeist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimuksen kohteista, ja keskustelun yll\u00e4pit\u00e4minen ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkimuksessa, vaan my\u00f6s yhteiskunnassa, edesauttaa tietoisuutta aiheesta ja sit\u00e4 kautta toivottavasti p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n my\u00f6s vaikuttamaan kielteisten ilmi\u00f6iden v\u00e4hentymiseen. T\u00e4h\u00e4n kaikkeen tarvitaan laadukasta tutkimusty\u00f6t\u00e4 tiedon ja ty\u00f6kalujen pohjaksi. Tutkimus siis jatkukoon! <\/p>\n\n\n\n

Innovaatiot ja luovuus ty\u00f6ss\u00e4 arkisina ja yhteis\u00f6llisin\u00e4 ilmi\u00f6in\u00e4 <\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Perjantaiaamuna p\u00e4\u00e4simme vet\u00e4m\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4mme toimesta j\u00e4rjestetty\u00e4 Luovuus ja innovaatiot ty\u00f6ss\u00e4 -teemaryhm\u00e4\u00e4, jossa oli nelj\u00e4 aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 esityst\u00e4. Kuulijoita paikalle saapui mukavasti ja jokainen esitys sai osakseen keskustelua ja kysymyksi\u00e4. Esitt\u00e4jin\u00e4 saimme hyvi\u00e4 vinkkej\u00e4 erityisesti jatkotutkimuksiin liittyen.  <\/p>\n\n\n\n

Teemu Ojala, ryhm\u00e4mme v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, sai aloittaa session kertomalla psykologisesta turvallisuudesta, yhteis\u00f6llisest\u00e4 oppimisesta ja organisaation strategian toteuttamisesta sek\u00e4 n\u00e4iden ilmi\u00f6iden v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4 tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 kirjallisuuskatsausta. Aiheiden tutkimus on lis\u00e4\u00e4ntynyt viime vuosina, mutta lopputulema katsauksen perusteella oli se, ett\u00e4 etenk\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ei ole tutkittu lainkaan. Kasvatustieteilij\u00e4-n\u00e4k\u00f6kulmasta kiinnostavaa oli my\u00f6s se, ett\u00e4 aiempi tutkimus etenkin yhteis\u00f6lliseen oppimiseen liittyen organisaation strategiaty\u00f6n kontekstissa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 useimmiten oppimisen k\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4 l\u00e4hestyen sit\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena yleisesti ymm\u00e4rrettyn\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4. K\u00e4sitteen moniulotteisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta on tietysti iso ongelma, jos oppimisen k\u00e4sitett\u00e4 ei tutkimuksessa avata tarkemmin. Oppimista kun voidaan l\u00e4hesty\u00e4 kovin monella tavalla tieteenalasta ja teoriaperustasta riippuen.  <\/p>\n\n\n\n

Toisena esiintymisvuorossa oli Marianne Jaakkola, niink\u00e4\u00e4n omasta ryhm\u00e4st\u00e4mme. H\u00e4n kertoi havainnoistaan liittyen luovuuden, ty\u00f6hyvinvoinnin ja johtamisen v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4. Mariannen tuloksissa nousi esille ensinn\u00e4kin se, ett\u00e4 johtajuudella ja esihenkil\u00f6ty\u00f6ll\u00e4 on yhteys ty\u00f6hyvinvointiin, mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkoitti ty\u00f6uupumusta ja ty\u00f6n imua. Luovuutta tarkasteltiin v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n\u00e4 muuttujana, ja tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 koettu organisaation antama arvostus luovuutta kohtaan toimii v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 johtajuuden ja esihenkil\u00f6ty\u00f6n sek\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnin v\u00e4lill\u00e4, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n luova min\u00e4pystyvyys. Siten johtajuuden ja esihenkil\u00f6ty\u00f6n merkitys ei ole v\u00e4h\u00e4inen eik\u00e4 luovuuden arvostamistakaan pid\u00e4 unohtaa.   <\/p>\n\n\n\n

Kolmantena esitysvuorossa oli Satu Parjanen LUT-yliopistosta. H\u00e4n kertoi kollektiivisen luovuuden esteist\u00e4 asiantuntijayhteis\u00f6ss\u00e4. Satun tarkastelussa l\u00e4ht\u00f6kohtana oli ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 erilaisuus yhteis\u00f6n j\u00e4senten kesken on yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 sek\u00e4 luovuutta mahdollistava tekij\u00e4, mutta toisaalta my\u00f6s sit\u00e4 haastava. Haasteet kiinnittyv\u00e4t erityisesti yhteisen kielen, ymm\u00e4rryksen ja tavoitteiden l\u00f6yt\u00e4miseen. H\u00e4n puhui sek\u00e4 kognitiivisesta, kommunikatiivisesta ett\u00e4 sosiaalisesta et\u00e4isyydest\u00e4, jotka kaikki liittyv\u00e4t toinen toisiinsa ja n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t yhdess\u00e4 muodostavan vaikeuksia luovan prosessin kontekstissa eri toimijoiden yhteisty\u00f6lle. Yhteenvetona Satu esitti kolme keskeist\u00e4 huomiota:  <\/p>\n\n\n\n