{"id":1208,"date":"2026-05-18T07:24:07","date_gmt":"2026-05-18T05:24:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/?p=1208"},"modified":"2026-05-18T07:24:08","modified_gmt":"2026-05-18T05:24:08","slug":"mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Jatkot-tutkimusryhm\u00e4 osallistui Turussa j\u00e4rjestettyyn Pohjoismaisen aikuiskasvatuksen konferenssiin isolla yhdeks\u00e4n tutkijan edustuksella. Konferenssi yhdisti t\u00e4n\u00e4 vuonna Aikuiskasvatuksen tutkimusp\u00e4iv\u00e4t (AITU) ja Pohjoismaisen aikuiskasvatuskonferenssin (NAEL).  Konferenssin teemana tiivistyi yhteen kysymykseen: \u201dMik\u00e4 on aikuiskoulutuksen ja elinik\u00e4isen oppimisen merkitys kriisiaikoina?\u201d T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 pohdittiin niin Keynote \u2013puheenvuoroissa, k\u00e4yt\u00e4v\u00e4keskusteluissa kuin useissa teemaryhmiss\u00e4kin konferenssin aikana.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ymm\u00e4rryst\u00e4 informaalista oppimisesta, pelkoa yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja aivom\u00e4d\u00e4st\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

JATKOT-ryhm\u00e4n tutkijat osallistuivat konferenssip\u00e4ivien aikana useisiin teemaryhmiin. Er\u00e4s keskeisin oli oman ryhm\u00e4mme toimijoiden ja HAMK EDU \u2013tutkijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Learning and wellbeing at work -teemaryhm\u00e4. Nelj\u00e4n puolentoistatunnin session aikana t\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 kuultiin tutkimuksia aikuisten oppimisesta ty\u00f6ss\u00e4 ja ty\u00f6n vuoksi, oppimisen tukemisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 oppimisen ja hyvinvoinnin moninaisesta suhteesta. Samankaltaisia teemoja nousi esiin my\u00f6s esimerkiksi Antje Barabaschin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Fostering Informal Learning in the Age of AI -ryhm\u00e4ss\u00e4, johon niin ik\u00e4\u00e4 monet tutkijoistamme osallistuivat.  <\/p>\n\n\n\n

Molemmissa ryhmiss\u00e4 muuttuva maailma ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kuvautui oppimisen l\u00e4ht\u00f6kohtana ja \u2013 arkinen, informaaliksi kuvattu \u2013 oppiminen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4 ty\u00f6n tekemiselle ja kehitt\u00e4miselle. Vaikka ymm\u00e4rrys ep\u00e4muodollisesta oppimisesta ja sen merkityksest\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja sen strateginen arvo huomattu, tuli esimerkiksi P\u00e4ivi H\u00f6k\u00e4n tutkimukseen pohjautuvassa esityksess\u00e4 vahvasti ilmi, ett\u00e4 johtajat edelleen hahmottavat oppimista p\u00e4\u00e4osin koulutusten kautta tapahtuvana. Johtajat tarvitsevatkin sek\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisi\u00e4 toimintatapoja ett\u00e4 ty\u00f6kaluja informaalin oppimisprosessien ohjaamiseen. N\u00e4it\u00e4 ty\u00f6kaluja olikin tarjota Antje Barabaschilla, jonka tutkimuksen tuloksena oli rakennettu ty\u00f6ss\u00e4 oppimista kolmella tasolla \u2013 kognitiivisella, reflektoivalla ja soveltavalla \u2013 tukeva ty\u00f6kalu. Antjen mukaan pk-yrityksiss\u00e4 on suuria organisaatioita harvemmin systemaattisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 yhteisty\u00f6n ja teko\u00e4lyavusteisen tiedonluonnin edist\u00e4miseksi. Mutta miksi informaalin oppimisen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja tukeminen ty\u00f6ss\u00e4 on niin vaikeaa? Marianne Jaakkolan tutkimus avasi kysymykseen n\u00e4kym\u00e4\u00e4 tutkimuskirjallisuuden pohjalta: kirjallisuudessa oppiminen kuvautuu moninaisesti, joskus ep\u00e4selv\u00e4sti ja ristiriitaisestikin. Toisaalta Jaakkolan havaintoihin perustuen ty\u00f6ss\u00e4 tapahtuvan oppimisen johtaminen tapahtuu sek\u00e4 suorassa vuorovaikutuksessa ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja olosuhteisiin vaikuttamisen kautta, jolloin se ei n\u00e4ytt\u00e4ydy aina selke\u00e4n systemaattisena toimintatapana vaan ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa rakentuvana sek\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ihin sulautuneena. Silti my\u00f6s johtajien k\u00e4sityksill\u00e4 niin itses\u00e4\u00e4n kuin johtamisestaankin on merkityst\u00e4: JATKOT-ryhm\u00e4n Oana Velcu-Laitinen kertoi tutkimukseensa perustuen, ett\u00e4 johtajat, jotka uskovat luovuutensa voivan kehitty\u00e4 ennakoivat uudenlaisia oppimismahdollisuuksia, kuten luovuuteen ja teko\u00e4lyyn liittyv\u00e4\u00e4 oppimista. Sen sijaan johtajat, jotka uskoivat luovuutensa pysyv\u00e4n muuttumattomana tai pahimmillaan heikkenev\u00e4n, eiv\u00e4t ole oppimisessaan yht\u00e4 tietoisia tai tavoitteellisia. T\u00e4ll\u00f6in on oletettavaa, etteiv\u00e4t he my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hahmota oppimista strategisena ja johdettavana toimintana.  <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ss\u00e4 oppimista k\u00e4sitteleviss\u00e4 keskusteluissa esiin nousi sek\u00e4 huolia ett\u00e4 toivoa. Digitalisaatio teko\u00e4lyloikkineen ja et\u00e4ty\u00f6 tarjoavat joustavuutta ja uusia oppimisen muotoja, mutta samalla puhuttiin teknologian varjopuolista. Pelko \u201caivom\u00e4d\u00e4st\u00e4\u201d \u2013 siit\u00e4, ett\u00e4 oppiminen ulkoistetaan liiaksi teko\u00e4lylle tai j\u00e4rjestelmille, jonka seurauksena ihmisten kyky oppia heikkenee \u2013 her\u00e4tti vilkasta keskustelua. Toisaalta digitaaliset v\u00e4lineet voivat parhaimmillaan tukea organisaatiorajat ja fyysiset rajoitteet ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ongelmanratkaisua ja luovuutta. Hybridi- ja et\u00e4ty\u00f6n arki nostaa esiin my\u00f6s ty\u00f6yksin\u00e4isyyden. Sara Kerosen ty\u00f6yksin\u00e4isyytt\u00e4 koskeva tutkimus her\u00e4tti runsaasti kiinnostusta, eik\u00e4 syytt\u00e4: yksin\u00e4isyys on subjektiivista, mutta kietoutuu vahvasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n rakenteisiin. Kun kohtaamiset v\u00e4henev\u00e4t, my\u00f6s oppiminen k\u00f6yhtyy. Tutkimus tarjoaa t\u00e4rkeit\u00e4 vastauksia siihen, miten yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja yhteenkuuluvuutta voidaan tietoisesti rakentaa uudenlaisessa ty\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s sukupolvien v\u00e4linen oppiminen tarjosi n\u00e4kymi\u00e4 toivoon. Susanna Paloniemien ja Kaija Collinin tutkimusten mukaan sukupolvet tai sukupolvisuus eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rity ty\u00f6ss\u00e4 vain i\u00e4n mukaan, vaan my\u00f6s kokemusten, osaamisen ja asenteiden kautta. Eri taustoista tulevat ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat oppia toisiltaan paljon \u2013 vaikka niiden yhteensovittaminen synnytt\u00e4\u00e4 joskus ristiriitoja. Luovuus ja ylisukupolvinen vuorovaikutus voidaankin n\u00e4hd\u00e4 inhimillisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kantavina voimina. <\/p>\n\n\n\n

Koulutus ja oppiminen markkinoiden ja politiikan v\u00e4lineen\u00e4 – onnen avaimet k\u00e4teen odotukset ja vaatimukset t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4?<\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Osa ryhm\u00e4mme tutkijoista tekee aikuisten oppimiseen kiinnittyv\u00e4\u00e4 tutkimustaan aikuiskoulutuksen ja ty\u00f6uratutkimuksen puitteissa sosiologisemmista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin. Siten joukkomme hajaantui kuulemaan esityksi\u00e4 my\u00f6s muun muassa Heikki Kinnarin ja Hanna Laalon Sociology and Politics of Adult Education – teemaryhm\u00e4\u00e4n, jossa keskustelut siirtyiv\u00e4t ty\u00f6paikoilta yh\u00e4 enemm\u00e4n makrotasolle ja politiikkaan. Ryhm\u00e4ss\u00e4 elinik\u00e4isen ja jatkuvan oppimisen k\u00e4sitteit\u00e4 ja kehityskulkuja tarkasteltiin kriittisesti ja jaettiin yhteinen huoli elinik\u00e4isen oppimisen sivistyksellisen ja hyvinvointia vahvistavan merkityksen j\u00e4\u00e4misest\u00e4 markkinal\u00e4ht\u00f6isen jatkuvan oppimisen politiikan varjoon. Sama kehitys on k\u00e4ynniss\u00e4 Suomen lis\u00e4ksi my\u00f6s muissa pohjoismaissa. Islannin yliopiston tutkijan Hr\u00f3bjartur \u00c1rnasonin mukaan kielenk\u00e4ytt\u00f6 ei ole t\u00e4ss\u00e4 sivuseikka: se, miten puhumme oppimisesta, muovaa my\u00f6s sit\u00e4 koskevaa politiikkaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Kun oppiminen kehystet\u00e4\u00e4n ensisijaisesti kilpailukyvyn v\u00e4lineeksi, sen itseisarvo kapenee. Samaan aikaan vastuu osaamisesta, ja sen kehitt\u00e4misest\u00e4 siirtyy yh\u00e4 enemm\u00e4n yksil\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys oli esill\u00e4 monissa esityksiss\u00e4, kuten my\u00f6s Nina Haltian ja Ulpukka Isopahkala-Bouretin Keynotessa, jossa he kuvasivat aikuiskoulutuksen muutosta Suomessa erityisesti avoimen korkeakoulutuksen ja siihen liittyv\u00e4n politiikan kautta. Yksil\u00f6keskeisyys n\u00e4kyy my\u00f6s johtamiskoulutuksessa ja ty\u00f6hyvinvoinnin puheessa. Pinja Rykyn esityksess\u00e4 kuultiin kritiikki\u00e4 siit\u00e4, kuinka rakenteellisia ja systeemisi\u00e4 ongelmia yritet\u00e4\u00e4n ty\u00f6hyvinvoinnin johtamisen kontekstissa ratkaista yksil\u00f6psykologisilla keinoilla. Johtamiskoulutukset antavat vain heikosti ev\u00e4it\u00e4 johtajille tukea henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvointia.  <\/p>\n\n\n\n

Useat esitykset konferenssissa tarkastelivat my\u00f6s koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteyksien v\u00e4lisi\u00e4 solmukohtia sek\u00e4 haasteita. \u2018Navigating Liminality \u2013 Adults\u2019 Identity Re\/Formation in Times of Crisis\u2019 -ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 pohdittiin, millaisia merkityksi\u00e4 erilaiset v\u00e4litilat tai siirtym\u00e4vaiheet voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4. Aiheiden skaala ulottui el\u00e4m\u00e4kerrallisista holocaust \u2013kokemuksista freelance-muusikoiden, kansainv\u00e4listen opiskelijoiden ja eri kulttuuritaustaisten l\u00e4hi\u00f6nuorten kokemuksiin. Keskustelu sivusi paitsi koulutuksen ja oppimisen, my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yhteiskunnan v\u00e4litiloja ja n\u00e4ihin liittyvi\u00e4 normeja, rajoitteita tai mahdollisuuksia. Keynote-puhuja professori Michael Tomlinson ja P\u00e4ivi Siivonen kuvasivat yliopistosta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyvien aikuisopiskelijoiden identiteetti\u00e4, odotuksia ja siirtym\u00e4n aiheuttamia haasteita Suomessa sek\u00e4 Yhdistyneess\u00e4 kuningaskunnassa, kun taas jo aiemmin mainitun Sociology and Politics of Adult Education -teemaryhm\u00e4n puheenjohtajien Hanna Laalon ja Heikki Kinnarin esityksess\u00e4 tarkasteltiin ty\u00f6tt\u00f6mien aikuisten oppimista ja siihen liittyvi\u00e4 kokemuksia yh\u00e4 enemm\u00e4n suorituksiin sek\u00e4 talouskasvuun keskittyv\u00e4n tietoyhteiskunnan vaatimusten ristitulessa. Koulutuksellisten kokemusten merkitys korostui my\u00f6s Tero J\u00e4rvisen ja Jenni Tikkasen puheenvuorossa, jossa nuorten koulutuksellisten mahdollisuuksien ja osallistumisen kokemukset osoittavat, ett\u00e4 se, millaisena koulutuspalvelujen saatavuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy, voi merkit\u00e4 enemm\u00e4n, kuin tietyn alueen koulutusvalikoima. Jarkko Immosen puheenvuoro osoitti, kuinka my\u00f6s kansainv\u00e4listen korkeakouluopiskelijoiden kohdalla opiskelun kautta luvattujen ty\u00f6llisyyden odotusten ja mielikuvien ristiriitaisuus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisen kokemuksista kuormittavat yksil\u00f6\u00e4. Koulutuksen ja ty\u00f6llisyyden luvataan k\u00e4yv\u00e4n markkinaehtoisessa yhteiskunnassa k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4, mutta niiden ulkopuolelle j\u00e4\u00e4misess\u00e4 vaatimukset ja odotukset kohdistetaankin yksil\u00f6\u00f6n. Samanlaiseen ristiriitaan kiinnitti huomiota my\u00f6s Jatkot-tutkimusryhm\u00e4mme Tuomo Kuivalaisen alanvaihtajia koskeva esitys: alanvaihto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana modernia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkinoiden murroksessa, mutta miten alanvaihtoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuetaan yhteiskunnan tasolla, vai ovatko siihen liittyv\u00e4t siirtym\u00e4t ja niiden vaatimukset yksil\u00f6n vastuulla? Monia puheenvuoroja yhdistikin kysymys siit\u00e4, j\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4litilan riskit ja siirtym\u00e4t erin\u00e4isine kustannuksineen yksil\u00f6n harteille? Miten oppimista, koulutusta ja osallisuutta voitaisiin tukea niin instituutioiden kuin yhteis\u00f6n tasolla? Millainen tulevaisuus on sivistys- ja hyvinvointiyhteiskunnalla, jos oppiminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vain v\u00e4lineen\u00e4 ja vastuu systeemisist\u00e4 ongelmista sys\u00e4t\u00e4\u00e4n yksil\u00f6lle? <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 on informaali oppiminen ja miss\u00e4 kaikkialla sivistyst\u00e4 rakentuu sen my\u00f6t\u00e4? <\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Kaiken edell\u00e4 jo kuvatun lis\u00e4ksi konferenssissa kokoontui my\u00f6s viisi kiinnostavaa sessiota k\u00e4sitt\u00e4nyt teemaryhm\u00e4 Adult Educational Practices and Principles for a Better Future and Hope, joka k\u00e4sitteli aikuiskoulutusta ja \u2013oppimista erityisesti vapaiden oppilaitosten ja erilaisten yhteis\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4h\u00e4nkin ryhm\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyi JATKOT-tutkijoista osallistujia ja esitt\u00e4j\u00e4. Ryhm\u00e4ss\u00e4 avaink\u00e4sitteen\u00e4 oli sivistys, jonka kautta pohdittiin aikuisoppimisen mahdollisuuksia, muutoksia ja tulevaisuuksia esimerkiksi hankkeiden, oppilaitosten kurssikokonaisuuksien, kansalaisliikkeiden sek\u00e4 aikuisten omaehtoisen oppimisen ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmista. Teemaryhm\u00e4 tarjosi samalla tilan pohtia, miss\u00e4 kaikkialla oppimista tapahtuu silloin, kun se ei asetu selke\u00e4sti opetussuunnitelmien, tutkintojen tai institutionaalisten tavoitteiden piiriin. Sessioita johtivat asiantuntevasti Petri Salo ja Jenni P\u00e4t\u00e4ri. <\/p>\n\n\n\n

Ryhm\u00e4mme tutkija Antti Jauhiainen piti oman alustuksensa suomalaisia baariparlamentteja koskevasta etnografisesta tutkimuksestaan, jonka kautta ryhm\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4stiinkin keskustelemaan informaalista oppimisesta: siit\u00e4, miten oppimista tapahtuu arkisissa kohtaamisissa, keskusteluissa ja yhdess\u00e4olon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ilman, ett\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nimet\u00e4\u00e4n tai tunnistetaan oppimiseksi. Vapaa-ajalla, sosiaalisella el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja n\u00e4enn\u00e4isen tarkoituksettomalla hengailulla voi kuitenkin olla t\u00e4rke\u00e4 merkitys muualla kertyv\u00e4n tiedon, kokemusten ja havaintojen j\u00e4sent\u00e4misess\u00e4. Sessiossa keskusteltiinkin runsaasti siit\u00e4, miten yhteis\u00f6llinen oppiminen syntyy my\u00f6s t\u00e4llaisissa vaikeasti rajattavissa tilanteissa ja my\u00f6s ajallisesti hajautuneena. Kokemusten ker\u00e4\u00e4ntyminen eri konteksteista ja niiden yhdistyminen rauhassa, ilman v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 tavoitteita tai paineita, voi synnytt\u00e4\u00e4 uusia k\u00e4sityksi\u00e4 ja k\u00e4sitteellist\u00e4misen tapoja, joita muodollisemmat oppimisen ymp\u00e4rist\u00f6t eiv\u00e4t aina tavoita ja joka voi toisaalta vahvistaa ajan saatossa niit\u00e4kin yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 tavoilla. Lis\u00e4ksi pohdittiin, miten ep\u00e4muodollisemmat tai informaalinkin oppimisen tilat voivat olla olennaisia sivistyksen resilienssin kannalta. Ne voivat vahvistaa yhteisesti jaettua k\u00e4sityskyky\u00e4, keskustelun edellytyksi\u00e4 ja kyky\u00e4 suhteuttaa omia kokemuksia laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Samalla juuri t\u00e4llaisten oppimisen muotojen tunnistaminen ja arvostaminen j\u00e4\u00e4 helposti sivuun ajassa, jossa oppimista tarkastellaan usein tavoitteiden, mitattavuuden ja yksil\u00f6llisen suoriutumisen kautta. <\/p>\n\n\n\n

Teemaryhm\u00e4n keskusteluissa tarkasteltiin monia huolestuttavia kehityskulkuja vapaan sivistysty\u00f6n, aikuisoppimisen j\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4n sek\u00e4 aikuisten omaehtoisen oppimisen ja kehittymisen alueilla. N\u00e4m\u00e4 keskustelut kytkeytyiv\u00e4t vahvasti my\u00f6s Antin tutkimuksen demokratiakehykseen. Oppimisen yhteis\u00f6llisten verkostojen, kansalaisyhteiskunnan oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen ja Suomessa kunnianhimoisesti rakennettujen vapaan sivistysty\u00f6n instituutioiden heikentyminen muodostaa merkitt\u00e4v\u00e4n riskin paitsi aikuisoppimiselle my\u00f6s demokraattiselle kulttuurille laajemmin. <\/p>\n\n\n\n

Millainen kokemus Nordic Adult Education konferenssi oli JATKOT-tutkijoille? <\/em><\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Konferenssien antia voi joskus olla ennalta mahdotonta arvata. Koskaan ei tied\u00e4, kuinka paljon ja mink\u00e4laisia kommentteja osallistujat antavat esitelm\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 oppii, mist\u00e4 esitelm\u00e4st\u00e4 saa uusia ideoita ja keit\u00e4 tapaa. Mihin illallisen j\u00e4lkeinen h\u00e4m\u00e4rtyv\u00e4 ilta johtaa ja millaisia kannanottoja huomaa itse rakentavansa. JATKOT-ryhm\u00e4st\u00e4 osa konferenssiin osallistujista oli ensikertalaisia, jolloin j\u00e4nnitys ja innostus osaltaan muodostui oman v\u00e4it\u00f6stutkimuksen esittelyst\u00e4 ja siit\u00e4, millaisen palautteen se saa tiedeyhteis\u00f6lt\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjatutkijoilla oli mahdollisuus osallistua my\u00f6s konferenssin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoille suunnattuun esiseminaariin, jossa meid\u00e4n ryhm\u00e4st\u00e4mme mukana oli Emilia V\u00e4\u00e4n\u00e4nen. Esiseminaarissa P\u00e4ivi Siivonen esitteli pohjoismaista ja eurooppalaista aikuiskasvatustieteen tutkimusverkostoa, ja Erik Nylander havainnollisti aikuiskasvatustieteen tutkimuskentt\u00e4\u00e4 bibliometriikan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sessio j\u00e4tti erityisesti pohtimaan, millaiset yhteiskunnalliset ja kansainv\u00e4liset trendit ohjaavat tutkimustoimintaa ja ty\u00f6skentely\u00e4 <\/p>\n\n\n\n

Konferenssista yleisesti ottaen erityisen\u00e4 helmen\u00e4 j\u00e4i tutkijoillemme mieleen lukuisat kohtaamiset, antoisat keskustelut ja muu sosiaalinen anti. Huolet, jos niit\u00e4 olikaan, omiin esityksiin kohdistuvista ik\u00e4vist\u00e4 kommenteista tai liian vaikeista kysymyksist\u00e4 osoittautuivat totaalisen turhiksi, sill\u00e4 ilmapiiri kaikissa teemaryhmiss\u00e4, joihin ryhm\u00e4mme j\u00e4seni\u00e4 osallistui, oli l\u00e4mminhenkinen ja eritt\u00e4in arvostava. Palaute ja kommentit esitettiin rakentavasti ja monessa kohden ne johtivat laajempaan, kiinnostavaan keskusteluun. Osassa sessioista osallistujia oli vain kourallinen, toisissa j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 seisomapaikkoja. Olipa kuulijoita paljon tai v\u00e4h\u00e4n, juuri aktiivinen keskustelu ja yhteinen pohdiskelu tekiv\u00e4t osallistujien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n merkityksett\u00f6m\u00e4ksi. Sessioiden sis\u00e4ll\u00f6t my\u00f6s tukivat keskustelua, sill\u00e4 jaettu kokemuksemme oli, ett\u00e4 yksitt\u00e4iseen sessioon valitut esitykset kiinnittyiv\u00e4t mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja jopa suoraan toisiinsa muodostaen kokonaisuuksia, joissa sek\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4t ett\u00e4 kuulijat kokivat olevansa itse\u00e4 kiinnostavalla maaper\u00e4ll\u00e4. Toki hienoiset erot, uudet k\u00e4sitteet ja n\u00e4k\u00f6kulmat virkistiv\u00e4t ja tarjosivat oppimisen kokemuksia.  <\/p>\n\n\n\n

Tutkijoina osallistuimme mielenkiinnolla tutkimusteemoja ja tuloksia esittelevien sessioiden lis\u00e4ksi my\u00f6s tutkimusmetodeja k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n ty\u00f6pajaan sek\u00e4 Aikuiskasvatus \u2013lehden ty\u00f6pajaan, jossa syvennyttiin visuaalisten abstraktien tekemiseen. Metodity\u00f6pajassa pys\u00e4ytti erityisesti keskustelu hiljaisuuksista: mit\u00e4 hiljaisuus tarkoittaa ryhm\u00e4keskusteluissa, miten sit\u00e4 tulkitaan haastatteluissa ja millaisia valta-asetelmia tai kulttuurisia merkityksi\u00e4 siihen kytkeytyy esimerkiksi ty\u00f6palavereissa. Ty\u00f6paja muistutti, kuinka rikas ja monimuotoinen laadullisten menetelmien kentt\u00e4 on \u2013 ja miten tutkimus voi parhaimmillaan tukea my\u00f6s yhteis\u00f6jen hyvinvoinnin kehitt\u00e4mist\u00e4. Samalla her\u00e4si ajatus vaikuttavuuden pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 tarkastelusta. Visuaalisten abstraktien ty\u00f6pajassa taas keskityttiin abstraktien tekoon erityisesti teko\u00e4lyavusteisesti. Ty\u00f6pajassa k\u00e4siteltiin visuaalisten abstraktien merkityst\u00e4, k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 kokeiltiin niiden tuottamista eri ty\u00f6kaluilla. Keskeiseksi nousi tutkimuksen ydinsanoman kirkastaminen ja kohdeyleis\u00f6n huomioiminen: visuaalinen abstrakti voi tavoittaa laajan yleis\u00f6n ja lis\u00e4t\u00e4 tutkimuksen n\u00e4kyvyytt\u00e4 esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Keskusteluissa pohdittiin my\u00f6s laadullisen tutkimuksen visualisoinnin haasteita sek\u00e4 teko\u00e4lyn roolia tutkimusviestinn\u00e4ss\u00e4. Teko\u00e4ly n\u00e4htiin hy\u00f6dyllisen\u00e4 tukena ideoinnissa ja suunnittelussa, mutta ei ajattelun korvaajana.  <\/p>\n\n\n\n

Konferenssip\u00e4ivien aikana kuultiin runsaasti ajatuksia her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 esityksi\u00e4, jotka tarjosivat laajan katsauksen aikuiskasvatustieteelliseen tutkimukseen eri puolilla maailmaa. Sis\u00e4ll\u00f6llisen annin lis\u00e4ksi erityisen antoisaa oli kohdata kasvokkain maantieteellisesti hajautuneen ja p\u00e4\u00e4osin et\u00e4yhteyksin ty\u00f6skentelev\u00e4n JATKOT-tiimimme j\u00e4seni\u00e4. L\u00e4himpien kollegoiden kanssa k\u00e4ydyt keskustelut vahvistivat uskoa omaan tekemiseen. Varsinkin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa konferenssissa olleille l\u00e4hikollegoiden tuki ja mukanaolo oli ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja j\u00e4nnityst\u00e4 lievent\u00e4v\u00e4\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4mmin kiitos j\u00e4rjest\u00e4jille ja kollegoille aikuiskasvatuksen kent\u00e4ll\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kokemuksesta!  JATKOT-ryhm\u00e4 j\u00e4\u00e4 innolla odottamaan seuraavia, vuonna 2028 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4vi\u00e4, Aikuiskasvatuksen tutkimusp\u00e4ivi\u00e4 sek\u00e4 samana vuonna Link\u00f6pingiin rantautuvaa pohjoismaista versiota eli Nordic Adult Education \u2013konferenssia.  <\/p>\n\n\n\n

JATKOT-ryhm\u00e4st\u00e4 konferenssiin osallistuneet: Soila Lemmetty, Katja K\u00f6ykk\u00e4, Sara Keronen, Sari Vanhanen, Oana Velcu-Laitinen, Emilia V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, Antti Jauhiainen, Tuomo Kuivalainen & Marianne Jaakkola<\/em><\/strong> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkot-tutkimusryhm\u00e4 osallistui Turussa j\u00e4rjestettyyn Pohjoismaisen aikuiskasvatuksen konferenssiin isolla yhdeks\u00e4n tutkijan edustuksella. Konferenssi yhdisti t\u00e4n\u00e4 vuonna Aikuiskasvatuksen tutkimusp\u00e4iv\u00e4t (AITU) ja Pohjoismaisen aikuiskasvatuskonferenssin (NAEL).  Konferenssin teemana tiivistyi yhteen kysymykseen: \u201dMik\u00e4 on aikuiskoulutuksen ja elinik\u00e4isen oppimisen merkitys kriisiaikoina?\u201d T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 pohdittiin niin Keynote \u2013puheenvuoroissa, k\u00e4yt\u00e4v\u00e4keskusteluissa kuin useissa teemaryhmiss\u00e4kin konferenssin aikana.   Ymm\u00e4rryst\u00e4 informaalista oppimisesta, pelkoa yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja aivom\u00e4d\u00e4st\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4  JATKOT-ryhm\u00e4n tutkijat osallistuivat konferenssip\u00e4ivien aikana useisiin teemaryhmiin. Er\u00e4s keskeisin oli oman ryhm\u00e4mme toimijoiden ja HAMK EDU \u2013tutkijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":681,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized-fi"],"acf":[],"yoast_head":"\nMist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0 - Jatkoilla \/ After work<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0 - Jatkoilla \/ After work\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Jatkot-tutkimusryhm\u00e4 osallistui Turussa j\u00e4rjestettyyn Pohjoismaisen aikuiskasvatuksen konferenssiin isolla yhdeks\u00e4n tutkijan edustuksella. Konferenssi yhdisti t\u00e4n\u00e4 vuonna Aikuiskasvatuksen tutkimusp\u00e4iv\u00e4t (AITU) ja Pohjoismaisen aikuiskasvatuskonferenssin (NAEL).  Konferenssin teemana tiivistyi yhteen kysymykseen: \u201dMik\u00e4 on aikuiskoulutuksen ja elinik\u00e4isen oppimisen merkitys kriisiaikoina?\u201d T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 pohdittiin niin Keynote \u2013puheenvuoroissa, k\u00e4yt\u00e4v\u00e4keskusteluissa kuin useissa teemaryhmiss\u00e4kin konferenssin aikana.   Ymm\u00e4rryst\u00e4 informaalista oppimisesta, pelkoa yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja aivom\u00e4d\u00e4st\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4  JATKOT-ryhm\u00e4n tutkijat osallistuivat konferenssip\u00e4ivien aikana useisiin teemaryhmiin. Er\u00e4s keskeisin oli oman ryhm\u00e4mme toimijoiden ja HAMK EDU \u2013tutkijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Jatkoilla \/ After work\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-05-18T05:24:07+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-05-18T05:24:08+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-content\/uploads\/sites\/219\/2026\/05\/image.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"964\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"856\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"soilalem\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"soilalem\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"12 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"soilalem\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/039e927e624c0e6de92d2b60fe7c49c4\"},\"headline\":\"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0\",\"datePublished\":\"2026-05-18T05:24:07+00:00\",\"dateModified\":\"2026-05-18T05:24:08+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/\"},\"wordCount\":2534,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/219\\\/2026\\\/05\\\/image.png\",\"articleSection\":[\"Uncategorized @fi\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/\",\"name\":\"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0 - Jatkoilla \\\/ After work\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/219\\\/2026\\\/05\\\/image.png\",\"datePublished\":\"2026-05-18T05:24:07+00:00\",\"dateModified\":\"2026-05-18T05:24:08+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/039e927e624c0e6de92d2b60fe7c49c4\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/219\\\/2026\\\/05\\\/image.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/219\\\/2026\\\/05\\\/image.png\",\"width\":964,\"height\":856},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/2026\\\/05\\\/18\\\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/\",\"name\":\"Jatkoilla \\\/ After work\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/039e927e624c0e6de92d2b60fe7c49c4\",\"name\":\"soilalem\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/88562ea53697c93c98f5a0acd05dcf9c35bc292b7cfe6d7e024b86e6cc317f2a?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/88562ea53697c93c98f5a0acd05dcf9c35bc292b7cfe6d7e024b86e6cc317f2a?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/88562ea53697c93c98f5a0acd05dcf9c35bc292b7cfe6d7e024b86e6cc317f2a?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"soilalem\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/jatkoilla\\\/author\\\/soilalem\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0 - Jatkoilla \/ After work","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0 - Jatkoilla \/ After work","og_description":"Jatkot-tutkimusryhm\u00e4 osallistui Turussa j\u00e4rjestettyyn Pohjoismaisen aikuiskasvatuksen konferenssiin isolla yhdeks\u00e4n tutkijan edustuksella. Konferenssi yhdisti t\u00e4n\u00e4 vuonna Aikuiskasvatuksen tutkimusp\u00e4iv\u00e4t (AITU) ja Pohjoismaisen aikuiskasvatuskonferenssin (NAEL).  Konferenssin teemana tiivistyi yhteen kysymykseen: \u201dMik\u00e4 on aikuiskoulutuksen ja elinik\u00e4isen oppimisen merkitys kriisiaikoina?\u201d T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 pohdittiin niin Keynote \u2013puheenvuoroissa, k\u00e4yt\u00e4v\u00e4keskusteluissa kuin useissa teemaryhmiss\u00e4kin konferenssin aikana.   Ymm\u00e4rryst\u00e4 informaalista oppimisesta, pelkoa yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja aivom\u00e4d\u00e4st\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4  JATKOT-ryhm\u00e4n tutkijat osallistuivat konferenssip\u00e4ivien aikana useisiin teemaryhmiin. Er\u00e4s keskeisin oli oman ryhm\u00e4mme toimijoiden ja HAMK EDU \u2013tutkijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/","og_site_name":"Jatkoilla \/ After work","article_published_time":"2026-05-18T05:24:07+00:00","article_modified_time":"2026-05-18T05:24:08+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-content\/uploads\/sites\/219\/2026\/05\/image.png","width":964,"height":856,"type":"image\/png"}],"author":"soilalem","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"soilalem","Arvioitu lukuaika":"12 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/"},"author":{"name":"soilalem","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/#\/schema\/person\/039e927e624c0e6de92d2b60fe7c49c4"},"headline":"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0","datePublished":"2026-05-18T05:24:07+00:00","dateModified":"2026-05-18T05:24:08+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/"},"wordCount":2534,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-content\/uploads\/sites\/219\/2026\/05\/image.png","articleSection":["Uncategorized @fi"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/","name":"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0 - Jatkoilla \/ After work","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-content\/uploads\/sites\/219\/2026\/05\/image.png","datePublished":"2026-05-18T05:24:07+00:00","dateModified":"2026-05-18T05:24:08+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/#\/schema\/person\/039e927e624c0e6de92d2b60fe7c49c4"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-content\/uploads\/sites\/219\/2026\/05\/image.png","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-content\/uploads\/sites\/219\/2026\/05\/image.png","width":964,"height":856},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/2026\/05\/18\/mista-pohjoismaisessa-aikuiskasvatustieteen-tutkimuksessa-puhutaan-vuonna-2026\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mist\u00e4 pohjoismaisessa aikuiskasvatustieteen tutkimuksessa puhutaan vuonna 2026?\u00a0\u00a0"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/","name":"Jatkoilla \/ After work","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/#\/schema\/person\/039e927e624c0e6de92d2b60fe7c49c4","name":"soilalem","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/88562ea53697c93c98f5a0acd05dcf9c35bc292b7cfe6d7e024b86e6cc317f2a?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/88562ea53697c93c98f5a0acd05dcf9c35bc292b7cfe6d7e024b86e6cc317f2a?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/88562ea53697c93c98f5a0acd05dcf9c35bc292b7cfe6d7e024b86e6cc317f2a?s=96&d=mm&r=g","caption":"soilalem"},"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/author\/soilalem\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/users\/681"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1208"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1211,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1208\/revisions\/1211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/jatkoilla\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}