Viime aikoina on sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 Viron mediassa k\u00e4yty kiihke\u00e4\u00e4 keskustelua naapurimaan kielen oppimisen ja opettamisen tilanteesta. Suomenlahden kummallakin puolella on huolen aiheena l\u00e4hisukukielen opetuksen v\u00e4hent\u00e4minen varsinkin yliopistoissa. Ajatusten vaihto on osoittanut, ett\u00e4 keskustelijoiden tietoisuus naapurimaan kielenopetuksen tilanteesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aukotonta. Esimerkiksi mediassa ei ole mainittu viroa opettaneiden suomalaisten yliopistojen joukossa ollenkaan It\u00e4-Suomen yliopistoa, vaikka viron opettamisella on Joensuussa pitk\u00e4t ja ansiokkaat perinteet.<\/p>\n\n\n\n
Vuosikymmeni\u00e4 Joensuun yliopistossa viroa opettanut suomen kielen lehtori, Viron \u00c4idinkielen seuran kunniaj\u00e4sen Hannu Remes<\/strong> muistelee:<\/p>\n\n\n\n \u201d<\/em>Suomen kielen opetus alkoi vuonna 1969 vasta perustetussa Joensuun korkeakoulussa (vuodesta 1984 yliopisto). Kuten muuallakin, suomen kielen tutkintovaatimuksissa sis\u00e4ltyi approbatur-arvosanaan viron kielen alkeiskurssi ja cum laude -arvosanaan jatkokurssi. Min\u00e4 tulin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1971 hoitamaan suomen kielen lehtoraattia, johon kuului suomen kurssien ohella viron opettaminen, korkeakoulussa kun ei ollut viron kielen tunteja riitt\u00e4v\u00e4sti syntyper\u00e4isen lehtorin palkkaamiseksi. Koska uusia opiskelijoita otettiin vuosittain yleens\u00e4 30, oli alkeiskurssiryhmi\u00e4 kaksi, samoin jatkokurssiryhmi\u00e4. Opetusta oli ryhm\u00e4\u00e4 kohti nelj\u00e4 viikkotuntia, joten lukukauden aikana opiskelijat ehtiv\u00e4t perehty\u00e4 kurssillaan viroon 56 tunnin verran. Pyrin opetuksessa tarkastelemaan viroa suomeen verraten ja korostamaan seikkoja, joissa viro laajentaa kuvaa \u00e4idinkielest\u00e4mme ja sen taustasta. Oppikirjatilanne oli alkuaikoina kehnohko, joten opetuksessa oli turvauduttava varsinkin kielioppiseikkojen k\u00e4sittelyss\u00e4 monisteisiin. Sellaisten pohjalta laadin suomalaisille suunnatun Viron kieliopin, joka ilmestyi 1983 ja oli lajissaan toinen jo 1872 julkaistun Julius Krohnin<\/strong> kieliopin j\u00e4lkeen. My\u00f6hemmin kieliopistani on ilmestynyt uudistettu, laajempi painos (2015). Viron alkeis- ja jatkokurssien lis\u00e4ksi pidin vuosien varrella useita erilaisia erikoiskursseja mm. suomen ja viron kontrastiivisesta kieliopista, Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista. Toimin Joensuussa lehtoraatissani hieman yli 40 vuotta, joten lienen pisimp\u00e4\u00e4n viroa maamme yliopistoissa opettanut henkil\u00f6.\u201d<\/p>\n\n\n\n Remes on seurannut huolestuneena yliopistoissa, Joensuussakin, toteutettua viron opetuksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 tai jopa lakkauttamista. \u201dKyse on kuitenkin naapuruudessamme olevan itsen\u00e4isen valtion kielest\u00e4, jonka tunteminen on etenkin suomen kielen spesialisteille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja jonka puhujien kanssa suomalaisilla on jatkuvia kontakteja sek\u00e4 yksityisell\u00e4 ett\u00e4 yhteiskunnallisella ja taloudellisella tasolla. Toivottavasti kehitys ei johda tilanteeseen, jossa suomalais-virolaisia suhteita hoidetaan vain esimerkiksi englanniksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n Nimenomaan viron kursseilla Viro- ja virokipin\u00e4n saivat \u2013 ja l\u00e4htiv\u00e4t ainakin osittain sen vuoksi Viroon vaihtoon \u2013 useat Joensuun yliopiston suomen kielen opiskelijat, muiden muassa nykyinen suomen kielen professori Helka Riionheimo<\/strong>, kielikeskuksen suomen kielen ja puheviestinn\u00e4n yliopisto-opettaja Tarja Tanttu<\/strong>, suomen kielen ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen yliopisto-opettaja Henna Massinen<\/strong> ja Kotimaisten kielten keskuksen suomi\u2013viro-sanakirjan ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4sen Ilona Paajanen<\/strong>. Joensuun yliopiston viron kielen opetuksen vaikutukseksi voidaan lukea monet vire\u00e4t yhteisty\u00f6kuviot Joensuun yliopiston ja sittemmin It\u00e4-Suomen yliopiston sek\u00e4 Tarton ja Tallinnan yliopistojen v\u00e4lill\u00e4. Tarja Tanttu teki ensimm\u00e4isen\u00e4 Joensuun yliopiston opiskelijana aineenopettajaopintoihin kuuluvan kentt\u00e4harjoittelun Tarton yliopiston suomen kielen oppiaineessa 1990-luvun alussa. Henna Massinen on viron opintojen tuella pit\u00e4nyt karjalan kielen ja kulttuurin vierailuluentoja Tarton yliopistossa. Tarja Tanttu on ohjannut lukuisia harrastajia viron kielen ja Viro-innostuksen \u00e4\u00e4relle Pohjois-Karjalan eri kansalaisopistoissa parin vuosikymmenen ajan. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 harrastajien opettaminen versoo Joensuun yliopiston viron kielen opetuksesta.<\/p>\n\n\n\n 2000-luvulla viron opetus It\u00e4-Suomen yliopistossa on toteutettu Erasmus-opettajavaihtona, viime vuosina taas osana opetusohjelmaa. Viron peruskurssin voi nyky\u00e4\u00e4n suorittaa 3\u20135 opintopisteen laajuisena. Kurssilla tutustutaan viroon vertaamalla viron kielen rakenteita suomeen. Lis\u00e4ksi opitaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n helpohkoja vironkielisi\u00e4 tekstej\u00e4 ja selviytym\u00e4\u00e4n arkisista keskustelutilanteista. L\u00e4hisukukielen opiskelu laajentaa ja syvent\u00e4\u00e4 tulevien \u00e4idinkielenopettajien ja muiden suomen kielen asiantuntijoiden oman \u00e4idinkielen tuntemusta, sill\u00e4 vertailussa huomion kohteeksi nousevat seikat, joita muuten ei ehk\u00e4 niin helposti havaitsisi. Viron opetus ei siten tue vain suomen kielen, vaan my\u00f6s karjalan kielen opintoja. Tutustuminen naapurimaan kieleen ja kulttuuriin luo jatkossakin pohjan kahden maan kulttuuri- ja talousyhteisty\u00f6lle, jossa on nyky\u00e4\u00e4n meneill\u00e4\u00e4n sukupolvenvaihdos.<\/p>\n\n\n\n Lokakuun ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla, 4.\u201310.10.2021, j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n jo kolmas kansainv\u00e4linen viron kielen viikko<\/a> (linkki avautuu uudelle v\u00e4lilehdelle). Viikon aikana opiskellaan viroa ja sit\u00e4 opetetaan ymp\u00e4ri maailmaa kaikille kiinnostuneille, tavoitteena 3 miljoonaa viron oppijaa. Kielt\u00e4 opettaa<\/a> (linkki avautuu uudelle v\u00e4lilehdelle) my\u00f6s Viron presidentti Kersti Kaljulaid<\/strong>. Monia tapahtumia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n verkon v\u00e4lityksell\u00e4. L\u00e4mpim\u00e4sti tervetuloa osallistumaan! Toredat \u00fcleilmset eesti keele n\u00e4dalat! \u00d5pime eesti keelt!<\/p>\n\n\n\n Annekatrin Kaivapalu Viime aikoina on sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 Viron mediassa k\u00e4yty kiihke\u00e4\u00e4 keskustelua naapurimaan kielen oppimisen ja opettamisen tilanteesta. Suomenlahden kummallakin puolella on huolen aiheena l\u00e4hisukukielen opetuksen v\u00e4hent\u00e4minen varsinkin yliopistoissa. Ajatusten vaihto on osoittanut, ett\u00e4 keskustelijoiden tietoisuus naapurimaan kielenopetuksen tilanteesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aukotonta. Esimerkiksi mediassa ei ole mainittu viroa opettaneiden suomalaisten yliopistojen joukossa ollenkaan It\u00e4-Suomen yliopistoa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":425,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-306","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"acf":[],"yoast_head":"\nTavoitteena 3 miljoonaa viron oppijaa<\/h2>\n\n\n\n
<\/strong>suomen kielen professori<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"