{"id":793,"date":"2022-01-03T15:34:14","date_gmt":"2022-01-03T13:34:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=793"},"modified":"2023-09-11T12:44:34","modified_gmt":"2023-09-11T09:44:34","slug":"onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/","title":{"rendered":"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa?"},"content":{"rendered":"\n

Olen joskus kysytt\u00e4ess\u00e4 vastannut, ett\u00e4 kannattavan viljelymets\u00e4talouden nollaraja kulkee Iisalmessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi, ett\u00e4 Iisalmen pohjoispuolella istutusmets\u00e4n puunmyyntitulot eiv\u00e4t riitt\u00e4isi kattamaan viljely- ja taimikonhoitokuluja korkoineen.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4n perustaminen puita istuttamalla on tappiolista, jos avohakkuuvuoteen diskontatut taimikon perustamiskustannukset ovat suuremmat kuin avohakkuuvuoteen diskontatut  puunmyyntitulot. Mit\u00e4 suurempaa korkoa diskonttauksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, eli mit\u00e4 parempi tuotto viljelyinvestoinnille halutaan, sit\u00e4 pienempi on puunmyyntitulojen diskontattu arvo (eli nykyarvo) ja sit\u00e4 helpommin investoinnista tulee tappiollinen. Heikkenev\u00e4 kasvupaikka rokottaa my\u00f6s kannattavuutta, koska puunmyyntitulot ovat pienemm\u00e4t ja ne saadaan my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Ei siis voi sanoa, ett\u00e4 kannattavan viljelymets\u00e4talouden nollaraja kulkisi jossain tietyss\u00e4 paikassa, koska rajan sijaintiin vaikuttavat mm. korkokanta ja kasvupaikan viljavuus. Alla olevassa kuvassa olen hahmotellut keskihyv\u00e4n kasvupaikan (tuore kangas, mustikkatyyppi) nollarajan Ilmatieteen laitoksen l\u00e4mp\u00f6summakartalle, kun korko on 1, 2, 3 tai 4 %. Nollarajojen laskennassa on k\u00e4ytetty uusimpia kasvumalleja<\/a> ja t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 maanmuokkauksen, viljelyn ja taimikonhoidon kustannustasoa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kannattavan viljelymets\u00e4talouden nollaraja keskihyv\u00e4ll\u00e4 kasvupaikalla, jos korko on 4 % (vihre\u00e4 viiva), 3 % (keltainen), 2 % (sininen) tai 1 % (punainen). Nollarajan pohjoispuolella viljelymets\u00e4talous on tappiollista. Iisalmi on suunnilleen valkoisen pisteen kohdalla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jos tuottovaatimus on 4 %, viljelymets\u00e4talous on kannattavaa vain etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Suomessa. Lapissa viljelyinvestointi tuottaa ainostaan 1\u20132 % korkotuoton. Jos kasvupaikka on keskiviljava ja korko 3 %, mik\u00e4 on yleisin korko mets\u00e4talouden laskelmissa, kannattavan veljelymet\u00e4stalouden nollaraja n\u00e4ytt\u00e4isi kulkevan edelleen Iisalmen paikkeilla.<\/p>\n\n\n\n

Alla olevassa taulukossa on nollarajan sijainti l\u00e4mp\u00f6summan avulla ilmaistuna eri kasvupaikoille ja korkokannoille, kun kuivahkoilla puolukkakankailla (VT) ja sit\u00e4 karummilla kasvupaikoilla viljelymenetelm\u00e4 on m\u00e4nnyn kylv\u00f6 ja parhailla kasvupaikoilla kuusen istutus. Istutuskuusikoissa on kaksi taimikonhoitokertaa ja kylv\u00f6m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4 yksi. Vihre\u00e4 v\u00e4ri tarkoittaa, ett\u00e4 viljelymets\u00e4talous on kannattavaa kaikilla mets\u00e4maaksi luokitelluilla alueilla. Punainen v\u00e4ri tarkoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4nviljely on tappiollista kaikkialla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kannattavan viljelymets\u00e4talouden nollarajan sijainti l\u00e4mp\u00f6summan avulla ilmaistuna eri koroilla ja kasvupaikoilla. Viljelymets\u00e4talous on kannattavaa, jos l\u00e4mp\u00f6summa on suurempi kuin taulukon luku. OMT = lehtomainen kangas (k\u00e4enkaali-mustikkatyyppi), MT = tuore kangas (mustikkatyyppi), VT = kuivahko kangas (puolukkatyyppi), CT = kuiva kangas (kanervatyyppi), ClT = karukkokangas (j\u00e4k\u00e4l\u00e4tyyppi).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kun kasvupaikka on kuiva kangas (CT) tai sit\u00e4 karumpi, viljelymets\u00e4talous on aina tappiollista, jos tuottovaatimus on 3 % tai enemm\u00e4n. Jos taas tuottovaatimus on ainoastaan 1 %, kuusen istutus lehtomaiselle kankaalle (OMT) ja m\u00e4nnyn kylv\u00f6 kuivahkolle kankaalle (VT) on kannattavaa kaikilla mets\u00e4mailla.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaan taulukkoon olen laskenut, kuinka suuren korkotuoton mets\u00e4nviljelyinvestointi tuottaa eri kasvupaikoilla ja l\u00e4mp\u00f6summa-alueilla, kun hakkuut tehd\u00e4\u00e4n optimaalisesti. Viiteen prosenttiin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vain parhailla kasvupaikoilla etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Suomessa. Jos alueen l\u00e4mp\u00f6summa on 1000 vuorokausiastetta, mets\u00e4nviljelyinvestointi tuottaa maksimissaan 2 % korkotuoton.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mets\u00e4nviljelyinvestoinnin korkotuotto eri kasvupaikoilla ja l\u00e4mp\u00f6summa-alueilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yleisesti k\u00e4ytetyll\u00e4 3 % korolla avohakkuisiin ja viljelyyn perustuva mets\u00e4talous ei siis ole taloudellisesti mielek\u00e4st\u00e4 puuhaa Pohjois-Suomessa tai etel\u00e4isemm\u00e4n Suomen karuilla kasvupaikoilla. Miten n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa pit\u00e4isi menetell\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Joskus kuulee esitett\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 pohjoisessa pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4 korkoa, eli mets\u00e4talouden ei Pohjois-Suomessa tarvitsisi olla yht\u00e4 kannattavaa kuin etel\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan edusta j\u00e4rkiper\u00e4ist\u00e4 tai taloudellisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ajattelutapaa. Mets\u00e4talouden koron tulisi m\u00e4\u00e4ryty\u00e4 sen mukaan, kuinka hyvin se raham\u00e4\u00e4r\u00e4, joka on sijoitettu mets\u00e4talouteen, tuottaisi vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa. Jos vaihtoehtoinen sijoitus tuottaisi 3 % reaalikoron, mets\u00e4talouden investoinneilta pit\u00e4\u00e4 vaatia my\u00f6s 3 % korkotuotto kasvupaikasta ja leveysasteesta riippumatta. Ei ole perusteltua tyyty\u00e4 1 % tuottoon mets\u00e4taloudessa, kun muissa sijoituskohteissa sama investointi antaisi 3 % tuoton. Korkoa ei voi valita sen mukaan, kuinka hyvin mets\u00e4 kasvaa.<\/p>\n\n\n\n

Ainoa keino saada tasaik\u00e4ismets\u00e4talous kannattavaksi Pohjois-Suomessa ja karuilla kasvupaikoilla on alentaa kustannuksia eli pienent\u00e4\u00e4 kiertoajan alun investointeja. Jos avohakkuualalle ei tee mit\u00e4\u00e4n, investointi on nolla euroa, mutta yleens\u00e4 alue kuitenkin metsittyy luontaisesti. Jos mets\u00e4st\u00e4 voi aikanaan myyd\u00e4 puuta positiivisella kantohinnalla, mets\u00e4talous on kannattavaa kaikilla koroilla, koska viljelyinvestoinnin nykyarvo on nolla euroa ja hakkuutulojen nykyarvo on positiivinen luku.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4nhoidosta luopuminen voi siis parantaa mets\u00e4talouden kannattavuutta, mutta toisaalta se yleens\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 puuntuotosta ja puun myynnist\u00e4 saatavia tuloja. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n varmaa, ett\u00e4 mets\u00e4nhoidosta luopuminen maksimoi kannattavuuden vaikka se olisikin kannattavampaa kuin voimaper\u00e4inen mets\u00e4talous.<\/p>\n\n\n\n

Kannattavuutta parannettaessa mets\u00e4nhoidon kustannuksia tulisi pienent\u00e4\u00e4 mahdollimman paljon mutta kuitenkin niin, ett\u00e4 puuntuotanto pienenee mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. Keinoja on tarjolla runsain mitoin, esimerkiksi siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu, kastalehakkuu, jatkuvapeitteinen mets\u00e4talous sek\u00e4 kaikki niiden yhdistelm\u00e4t ja v\u00e4limuodot. Muita keinoja ovat istutustiheyden, maanmuokkauksen ja taimikonhoidon v\u00e4hent\u00e4minen. Olennaista on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n mets\u00e4n luontaista uudistumista ja valmista taimiainesta. Metsien hoidossa tulisi noudatella mets\u00e4n luontaista kehitysdynamiikkaa, jolloin mets\u00e4nhoito ei olisi samassa mitassa taistelua luontoa vastaan kuin se nykyisin tuppaa olemaan.<\/p>\n\n\n\n

Alla olevassa kuvassa on esimerkki m\u00e4nnik\u00f6n uudistamisesta pienin kustannuksin karulla kasvupaikalla Pohjois-Pohjanmaalla. Alueelta on hakattu tukkipuusto siemenpuita lukuunottamatta. Kaikki pienpuusto on s\u00e4\u00e4stetty. Niiss\u00e4 kohdossa, joissa ei ole tamiainesta, on tehty kevyt maanpinnan k\u00e4sittely. Hakkuutulo on jonkin verran pienempi kuin avohakkuussa, mutta toisaalta uuden mets\u00e4n perustamiskustannukset ovat pienet. Seuraava hakkuutulo saadaan paljon aikaisemmin kuin perinteisess\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa, jossa kaikki vanha puusto raivataan pois ennen uuden puusukupolven perustamista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Esimerkki laajaper\u00e4isest\u00e4 ja taloudellisesti kannattavasta mets\u00e4taloudesta. Kyseess\u00e4 on m\u00e4nnik\u00f6n uudistaminen valmiin taimiaineksen ja siemenpuiden avulla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen sanoma on, ett\u00e4 nykyisen kaltainen voimaper\u00e4inen tasaik\u00e4ismets\u00e4talous on taloudellisesti huonoa mets\u00e4taloutta Suomen pohjoispuoliskossa ja maan etel\u00e4puoliskon karuilla kasvupaikoilla, eli siis suurimmassa osassa Suomea. Mets\u00e4nomistajan, mets\u00e4sijoittajan ja virkistysk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kannalta nykyist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 parempi vaihtoehto olisi ns. laajaper\u00e4inen mets\u00e4talous, jossa noudatellaan mets\u00e4n luontaisia kehityskulkuja ja mets\u00e4\u00e4 hoidetaan vain v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen joskus kysytt\u00e4ess\u00e4 vastannut, ett\u00e4 kannattavan viljelymets\u00e4talouden nollaraja kulkee Iisalmessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi, ett\u00e4 Iisalmen pohjoispuolella istutusmets\u00e4n puunmyyntitulot eiv\u00e4t riitt\u00e4isi kattamaan viljely- ja taimikonhoitokuluja korkoineen. Mets\u00e4n perustaminen puita istuttamalla on tappiolista, jos avohakkuuvuoteen diskontatut taimikon perustamiskustannukset ovat suuremmat kuin avohakkuuvuoteen diskontatut  puunmyyntitulot. Mit\u00e4 suurempaa korkoa diskonttauksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, eli mit\u00e4 parempi tuotto viljelyinvestoinnille halutaan, sit\u00e4 pienempi on […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":808,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[55,31,80],"class_list":["post-793","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-korkokanta","tag-metsanhoitomenetelmat","tag-metsatalouden-kannattavuus"],"acf":[],"yoast_head":"\nOnko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa? - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa? - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Olen joskus kysytt\u00e4ess\u00e4 vastannut, ett\u00e4 kannattavan viljelymets\u00e4talouden nollaraja kulkee Iisalmessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi, ett\u00e4 Iisalmen pohjoispuolella istutusmets\u00e4n puunmyyntitulot eiv\u00e4t riitt\u00e4isi kattamaan viljely- ja taimikonhoitokuluja korkoineen. Mets\u00e4n perustaminen puita istuttamalla on tappiolista, jos avohakkuuvuoteen diskontatut taimikon perustamiskustannukset ovat suuremmat kuin avohakkuuvuoteen diskontatut  puunmyyntitulot. Mit\u00e4 suurempaa korkoa diskonttauksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, eli mit\u00e4 parempi tuotto viljelyinvestoinnille halutaan, sit\u00e4 pienempi on […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-01-03T13:34:14+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:44:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1277\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa?\",\"datePublished\":\"2022-01-03T13:34:14+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:44:34+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/\"},\"wordCount\":922,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Korkokanta\",\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\",\"Mets\u00e4talouden kannattavuus\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/\",\"name\":\"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa? - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2022-01-03T13:34:14+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:44:34+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1277},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa? - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa? - Forest Issues","og_description":"Olen joskus kysytt\u00e4ess\u00e4 vastannut, ett\u00e4 kannattavan viljelymets\u00e4talouden nollaraja kulkee Iisalmessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi, ett\u00e4 Iisalmen pohjoispuolella istutusmets\u00e4n puunmyyntitulot eiv\u00e4t riitt\u00e4isi kattamaan viljely- ja taimikonhoitokuluja korkoineen. Mets\u00e4n perustaminen puita istuttamalla on tappiolista, jos avohakkuuvuoteen diskontatut taimikon perustamiskustannukset ovat suuremmat kuin avohakkuuvuoteen diskontatut  puunmyyntitulot. Mit\u00e4 suurempaa korkoa diskonttauksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, eli mit\u00e4 parempi tuotto viljelyinvestoinnille halutaan, sit\u00e4 pienempi on […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2022-01-03T13:34:14+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:44:34+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1277,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa?","datePublished":"2022-01-03T13:34:14+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:44:34+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/"},"wordCount":922,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg","keywords":["Korkokanta","Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t","Mets\u00e4talouden kannattavuus"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/","name":"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa? - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg","datePublished":"2022-01-03T13:34:14+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:44:34+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2022\/01\/2016-2017-458-pienennos-scaled.jpg","width":2560,"height":1277},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2022\/01\/03\/onko-viljelymetsatalouden-nollaraja-iisalmessa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Onko viljelymets\u00e4talouden nollaraja Iisalmessa?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/793","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=793"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/793\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1622,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/793\/revisions\/1622"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/808"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=793"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=793"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=793"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}