{"id":589,"date":"2021-07-02T12:23:39","date_gmt":"2021-07-02T09:23:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=589"},"modified":"2023-09-11T12:45:29","modified_gmt":"2023-09-11T09:45:29","slug":"vahva-ja-heikko-kestavyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/","title":{"rendered":"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys"},"content":{"rendered":"\n<p>Mets\u00e4talouden kest\u00e4vyydest\u00e4 puhuttaessa viitataan usein kuvioon, jossa on kolme palleroa. Palleroissa lukee ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys, tai mets\u00e4n ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset teht\u00e4v\u00e4t\/hy\u00f6dyt. Sosiaalinen ei viittaa seurallisuuteen eik\u00e4 vasemmalle vaan yhteiskuntaan. Taloudellinen hy\u00f6ty tarkoittaa useimmiten toisaalta mets\u00e4nomistajan saamaa puunmyyntituloa ja toisaalta teollisuuden saamaa raakapuuta.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritelty kolmijako mets\u00e4n ekologisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teht\u00e4viin on kohtalaisen kelvoton. Metsien puuntuotanto on ilmiselv\u00e4sti yhteiskunnallinen hy\u00f6ty, ja tarkkaan ottaen my\u00f6s mets\u00e4nomistajan taloudellinen hy\u00f6ty sis\u00e4ltyy yhteiskunnalliseen hy\u00f6tyyn. Yhteiskunnallisen hy\u00f6dyn oppikirjam\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 puuntuotantometsille on seuraava:<\/p>\n\n\n\n<p>Puuntuotannon yhteiskunnallinen hy\u00f6ty = Puuntuotannon yksityinen hy\u00f6ty \u00b1 Puuntuotannon ulkoisvaikutukset<\/p>\n\n\n\n<p>Koska taloudellinen ja puuntuotannollinen hy\u00f6ty ovat osa yhteiskunnallista hy\u00f6ty\u00e4, v\u00e4hemm\u00e4n virheellinen versio kolmen palleron mallista on alla olevan kuvion mukainen. Muu yhteiskunnallinen hy\u00f6ty tarkoittaa useimmiten mets\u00e4n perinteisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6muotoja, joita ovat mm. virkist\u00e4ytyminen, marjastus, sienestys ja mets\u00e4stys. Ne voisi korvata sanalla monik\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-592 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"566\" height=\"446\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/Pallo-1.gif\" alt=\"Mets\u00e4n tuottamat hy\u00f6dyt on jaettu kolmeen luokkaan: taloudellinen, muu yhteiskunnallinen ja ekologinen hy\u00f6ty\" class=\"wp-image-592\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mets\u00e4n tuottamien hy\u00f6tyjen jaottelu kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n. Muu yhteiskunnallinen hy\u00f6ty tarkoittaa mm. virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, marjastusta, mets\u00e4styst\u00e4 ja sienestyst\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Suomen mets\u00e4talous ei ole viime vuosikymmenin\u00e4 ollut ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 yli 800 mets\u00e4lajia on uhanalaistunut metsien talousk\u00e4yt\u00f6n seurauksena. Luontotyypeist\u00e4 on uhanalaistunut per\u00e4ti 76 %. Suomessa on kyll\u00e4 suojelualueita, mutta ne ovat p\u00e4\u00e4osin Pohjois-Suomessa. Suojeltuihin metsiin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kitumaita, jotta suojeluprosentit ja -pinta-alat saadaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mukavilta. Etel\u00e4-Suomen luontotyyppej\u00e4 ei kuitenkaan voi varjella suojelemalla Lapin kitumaita. Tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 mets\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi olla suojeltuna erikseen jokaisella leveysasteella ja kasvupaikkatyypill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen mets\u00e4talous ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n monik\u00e4yt\u00f6n puolesta kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Avohakkuu heikent\u00e4\u00e4 maisema- ja virkistysarvoja, ja voimaper\u00e4inen maanmuokkaus tekee mets\u00e4n kelvottomaksi k\u00e4vell\u00e4 varttuneemmalle ulkoilijalle. Avohakkuu my\u00f6s h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 mustikan varvuston vuosikymmeniksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Heikossa kest\u00e4vyydess\u00e4 taloudellista p\u00e4\u00e4omaa saa kartuttaa luontop\u00e4\u00e4oman kustannuksella. Talous on heikosti kest\u00e4v\u00e4\u00e4, kun luontop\u00e4\u00e4oman ja taloudellisen p\u00e4\u00e4oman yhteenlaskettu m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei v\u00e4hene. Toisinaan puhutaan my\u00f6s inhimillisest\u00e4 p\u00e4\u00e4omasta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 mm. infrastruktuurin, vempeleet ja tiedon. Heikossa kest\u00e4vyydess\u00e4 kaikki on hyvin, jos inhimillinen p\u00e4\u00e4oma lis\u00e4\u00e4ntyy nopeammin kuin luontop\u00e4\u00e4oma v\u00e4henee.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen mets\u00e4taloudessa on vallinnut heikko kest\u00e4vyys, sill\u00e4 luontop\u00e4\u00e4oma on v\u00e4hentynyt monimuotoisuuden heikkenemisen my\u00f6t\u00e4. Mets\u00e4talous on heikent\u00e4nyt my\u00f6s metsien monik\u00f6ytt\u00f6arvoa. Jos heikon kest\u00e4vyyden malliin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n kolmantena kategoriana monik\u00e4ytt\u00f6, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyyden mikkihiirimalliin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-595 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"628\" height=\"531\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/Pallo-3.gif\" alt=\"Kest\u00e4vyyden osa-alueet ovat ekologinen, taloudellinen ja monik\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyys. Taloudellinen kest\u00e4vyys on asetettu etusijalle\" class=\"wp-image-595\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Heikon kest\u00e4vyyden mikkihiirimalli tarkoittaa, ett\u00e4 taloudellista p\u00e4\u00e4omaa kasvatetaan ekologisen kest\u00e4vyyden ja monik\u00e4yt\u00f6n kustannuksella.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Viime aikoina on tullut selv\u00e4ksi, ett\u00e4 heikko kest\u00e4vyys ei riit\u00e4 mets\u00e4taloudessa eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muussakaan taloudenpidossa. Malli edustaa lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ajattelua ja sivuuttaa tulevien sukupolvien tarpeet. Luontop\u00e4\u00e4oman ja inhimillisen p\u00e4\u00e4oman kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei voi&nbsp;<span style=\"font-size: 1rem\">edes<\/span><span style=\"font-size: 1rem\">&nbsp;<\/span><span style=\"font-size: 1rem\">arvioida yhteismitallisesti.<\/span><\/p>\n\n\n\n<p>Vallitsevaksi kest\u00e4vyystavoitteeksi on tullut vahva kest\u00e4vyys, jonka perusperiaate on ei-kompensoitavuus. Se tarkoittaa, ett\u00e4 taloudellista tai inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa ei saa kasvattaa luontop\u00e4\u00e4oman kustannuksella. L\u00e4ht\u00f6kohta on, ett\u00e4 ekologinen kest\u00e4vyys ja luontop\u00e4\u00e4oma asetetaan etusijalle. Vaatimus on helppo perustella, sill\u00e4 elonkeh\u00e4n eli biosf\u00e4\u00e4rin vaaliminen on paras tae sille, ett\u00e4 mets\u00e4n taloudelliset ja muut yhteiskunnalliset teht\u00e4v\u00e4t voidaan hoitaa pitk\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-598 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"606\" height=\"532\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/Pallo-2.gif\" alt=\"Kest\u00e4vyyden osa-alueet ovat ekologinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen kest\u00e4vyys. Niist\u00e4 t\u00e4rkein on ekologinen kest\u00e4vyys ja v\u00e4hiten t\u00e4rke\u00e4 on taloudellinen kest\u00e4vyys\" class=\"wp-image-598\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vahvan kest\u00e4vyyden malli, jossa t\u00e4rkeint\u00e4 on huolehtia metsien ekologisesta kest\u00e4vyydest\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Puhutaan my\u00f6s mets\u00e4talouden kokonaiskest\u00e4vyydest\u00e4 (<a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000008092794.html\">HS<\/a>), jolla tarkoitetaan yleens\u00e4 nimenomaan vahvaa kest\u00e4vyytt\u00e4. Keskusteluun otetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mukaan ilmastonmuutos, jonka hillitseminen on yksi mets\u00e4n s\u00e4\u00e4telyteht\u00e4vist\u00e4. Muita s\u00e4\u00e4telyteht\u00e4vi\u00e4 ovat mm. pohjaveden (juomaveden) tuotto, eroosion torjunta, ja metsien k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4k\u00f6- ja tuulensuojana. Jos juomavedest\u00e4 tulee pulaa, pohjaveden tuotannosta tulee automaattisesti mets\u00e4n t\u00e4rkein ekosysteemipalvelu. Maailmanlaajuisesti my\u00f6s eroosion torjunta ja hiilidioksidin poisto ilmakeh\u00e4st\u00e4 ovat monin verroin t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 asioita kuin metsien talousk\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4n teht\u00e4vien kolmijaossa s\u00e4\u00e4telyteht\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Vaikka ne voitaneen sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 ekologisiin ja yhteiskunnallisiin teht\u00e4viin, palleromalli olisi selke\u00e4mpi, jos s\u00e4\u00e4telyteht\u00e4ville olisi oma palleronsa alla olevan kuvan mukaisesti. Kun puhutaan mets\u00e4talouden kokonaiskest\u00e4vyydest\u00e4, jossa korostetaan ilmaston\u00e4k\u00f6kulmaa (<a href=\"https:\/\/www.kestavyyspaneeli.fi\/blog_post\/kokonaiskestavyys-vahahiilitiekarttoihin\/\">paneeli<\/a>), nelj\u00e4n palleron malli on kannatettava.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-601 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"675\" height=\"604\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/Pallo-4.gif\" alt=\"Mets\u00e4n teht\u00e4v\u00e4t on jaettu nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n: taloudelliset teht\u00e4v\u00e4t, monik\u00e4ytt\u00f6teht\u00e4v\u00e4t, ekologiset teht\u00e4v\u00e4t ja s\u00e4\u00e4telyteht\u00e4v\u00e4t\" class=\"wp-image-601\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Nelikentt\u00e4jaottelu mets\u00e4n teht\u00e4vist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Ne tahot, jotka karsastavat vahvan kest\u00e4vyyden mallia, n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ajattelevan, ett\u00e4 monimuotoisuutta vaalitaan ja hiilidioksidia sidotaan l\u00e4hinn\u00e4 Euroopan Unionia varten, ja suomalaiset pannaan maksumiehiksi. Suomen metsien monimuotoisuudesta hy\u00f6tyv\u00e4t kuitenkin kaikkein eniten suomalaiset, jopa saksalaisiakin enemm\u00e4n. Monimuotoiset mets\u00e4t eiv\u00e4t ole uhka puuntuotannolle vaan pikemminkin tae puuntuotannon jatkumiselle pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. My\u00f6s ilmastonmuutosta pit\u00e4\u00e4 hillit\u00e4, jos Suomen mets\u00e4t halutaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tervein\u00e4 ja tuottavina tuleville suomalaissukupolville.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4talouden kest\u00e4vyydest\u00e4 puhuttaessa viitataan usein kuvioon, jossa on kolme palleroa. Palleroissa lukee ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys, tai mets\u00e4n ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset teht\u00e4v\u00e4t\/hy\u00f6dyt. Sosiaalinen ei viittaa seurallisuuteen eik\u00e4 vasemmalle vaan yhteiskuntaan. Taloudellinen hy\u00f6ty tarkoittaa useimmiten toisaalta mets\u00e4nomistajan saamaa puunmyyntituloa ja toisaalta teollisuuden saamaa raakapuuta. N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritelty kolmijako mets\u00e4n ekologisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teht\u00e4viin on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":607,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[96,82,76],"class_list":["post-589","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-kestavyys","tag-monimuotoisuus","tag-vastuullisuus"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Vahva ja heikko kest\u00e4vyys - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Mets\u00e4talouden kest\u00e4vyydest\u00e4 puhuttaessa viitataan usein kuvioon, jossa on kolme palleroa. Palleroissa lukee ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys, tai mets\u00e4n ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset teht\u00e4v\u00e4t\/hy\u00f6dyt. Sosiaalinen ei viittaa seurallisuuteen eik\u00e4 vasemmalle vaan yhteiskuntaan. Taloudellinen hy\u00f6ty tarkoittaa useimmiten toisaalta mets\u00e4nomistajan saamaa puunmyyntituloa ja toisaalta teollisuuden saamaa raakapuuta. N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritelty kolmijako mets\u00e4n ekologisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teht\u00e4viin on [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-07-02T09:23:39+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:45:29+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1440\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys\",\"datePublished\":\"2021-07-02T09:23:39+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:45:29+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/\"},\"wordCount\":791,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Kest\u00e4vyys\",\"Monimuotoisuus\",\"Vastuullisuus\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/\",\"name\":\"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2021-07-02T09:23:39+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:45:29+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1440},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys - Forest Issues","og_description":"Mets\u00e4talouden kest\u00e4vyydest\u00e4 puhuttaessa viitataan usein kuvioon, jossa on kolme palleroa. Palleroissa lukee ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys, tai mets\u00e4n ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset teht\u00e4v\u00e4t\/hy\u00f6dyt. Sosiaalinen ei viittaa seurallisuuteen eik\u00e4 vasemmalle vaan yhteiskuntaan. Taloudellinen hy\u00f6ty tarkoittaa useimmiten toisaalta mets\u00e4nomistajan saamaa puunmyyntituloa ja toisaalta teollisuuden saamaa raakapuuta. N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritelty kolmijako mets\u00e4n ekologisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin teht\u00e4viin on [&hellip;]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2021-07-02T09:23:39+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:45:29+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1440,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"4 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys","datePublished":"2021-07-02T09:23:39+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:45:29+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/"},"wordCount":791,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg","keywords":["Kest\u00e4vyys","Monimuotoisuus","Vastuullisuus"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/","name":"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg","datePublished":"2021-07-02T09:23:39+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:45:29+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/07\/20210605_135031-scaled.jpg","width":2560,"height":1440},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/07\/02\/vahva-ja-heikko-kestavyys\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vahva ja heikko kest\u00e4vyys"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=589"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1628,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/589\/revisions\/1628"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/607"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}