{"id":421,"date":"2021-01-21T17:05:40","date_gmt":"2021-01-21T15:05:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=421"},"modified":"2023-09-11T12:46:48","modified_gmt":"2023-09-11T09:46:48","slug":"hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/","title":{"rendered":"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne"},"content":{"rendered":"\n

Suomen pit\u00e4isi olla hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. Maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin pit\u00e4isi l\u00f6yty\u00e4 ratkaisuja my\u00f6s vuoteen 2035 menness\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 monet niist\u00e4 ratkaisuista, joita Suomessa esitet\u00e4\u00e4n, vaikuttavat vasta vuoden 2035 j\u00e4lkeen eli silloin kun ollaan jo my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuore esimerkki keinosta, joka vaikuttaa liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, on joutomaiden metsitystuki. Kyseisen tuen on sanottu edist\u00e4v\u00e4n hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 menness\u00e4 (Yle<\/a>). Valitettavasti vain ne joutomaat, jotka metsitet\u00e4\u00e4n nyt, alkavat sitoa mainittavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilt\u00e4 vasta vuoden 2035 j\u00e4lkeen. Jos metsitett\u00e4v\u00e4 joutomaa on pusikoitunut pelto, maan pit\u00e4minen pusikkona olisi vuoteen 2035 saakka ilmaston kannalta parempi ratkaisu kuin se, ett\u00e4 pusikko raivataan pois ja sen tilalle istutetaan uusia puun taimia.<\/p>\n\n\n\n

Toinen esimerkki aikaj\u00e4nteen unohtamisesta on se, ett\u00e4 puuenergia oletetaan politiikkapiireiss\u00e4 ilmastoneutraaliksi. T\u00e4ss\u00e4 siis oletetaan, ett\u00e4 puun poltosta ei muka aiheudu ilmastohaittaa, vaikka kaikki poltettavan puun hiili vapautuukin ilmakeh\u00e4\u00e4n. Itse asiassa megawattituntia kohti laskettuna bioenergia tuottaa enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin kivihiilen k\u00e4ytt\u00f6 energiaksi.<\/p>\n\n\n\n

Bioenergian laskennallinen hiilineutraalius perustuu oletukseen, ett\u00e4 hakattujen puiden tilalle kasvaa aikanaan uusia puita, jotka sitovat poltossa vapautuneen hiilidioksidin takaisin puubiomassaan. Valitettavasti vain nyt p\u00e4\u00e4stelt\u00e4v\u00e4 hiili sidotaan takaisin vasta 50\u2013100 vuoden kuluttua, eli ilmasto-ongelmien ratkaisun kannalta liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Puuenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta on Suomessa noin 28 %. Puuenergian sis\u00e4llytt\u00e4minen hiilineutraaliin energiaan on laskennallinen temppu, joka saa Suomen ilmastotoimet n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmilta kuin ne oikeasti ovat. N\u00e4in tehdyiss\u00e4 laskelmissa energian k\u00e4ytt\u00f6 voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 hiilineutraalina siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 energian k\u00e4ytt\u00f6 vapauttaa ilmakeh\u00e4\u00e4n suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilidioksidia.<\/p>\n\n\n\n

Kyseess\u00e4 ei kenties ole tahallinen harhautus vaan tavoite yksinkertaistaa laskelmia. Nykytilanteessa, jossa ilmastotoimilla on kiire, sidonnan ja p\u00e4\u00e4st\u00f6n eriaikaisuuden sivuuttaminen on kuitenkin kyseenalaista. Poliitikkoja voi jym\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ja poliitikot voivat jym\u00e4ytell\u00e4 toisiaan ja kansalaisia, mutta ilmasto ei valitettavasti ole jym\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas esimerkki sidonnan ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ajoittumisesta liittyy metsien hakkuuseen. Etenkin avohakkuut johtavat suuriin p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, jotka johtuvat mm. siit\u00e4, ett\u00e4 suuri osa hakattujen puiden biomassasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n energiaksi. Puusta valmistetut massatuotteet pit\u00e4v\u00e4t hiilen poissa ilmakeh\u00e4st\u00e4 vain lyhyen ajan. Avohakkuu johtaa my\u00f6s mets\u00e4maan hiilivaraston pienenemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Avohakatulle alueelle istutetaan uusia puita, jotka sitovat aikanaan suunnilleen saman verran hiilt\u00e4 kuin mik\u00e4 avohakkuun seurauksena vapautuu. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin on se, ett\u00e4 vapautuminen tapahtuu heti tai melkein heti mutta sitominen vasta kaukana tulevaisuudessa. Jokainen avohakattu alue on hiilen l\u00e4hde koko sen ajan, jona hiilen poisto ilmakeh\u00e4st\u00e4 olisi kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4. Jos taas metsikk\u00f6\u00e4 ei hakattaisi, se olisi koko t\u00e4m\u00e4n kriittisen ajan hiilinielu.<\/p>\n\n\n\n

Alla oleva kuva havainnollistaa hakkuun vaikutusta keskisuomalaisen tuoreen kankaan kuusikon hiilivarastoon vuoteen 2035 saakka, kun hakkuu tehd\u00e4\u00e4n vuonna 2022 ja uusi mets\u00e4 istutetaan vuotta my\u00f6hemmin. Avohakkuussa el\u00e4v\u00e4n puuston hiili siirtyy kuolleen orgaanisen aineksen ja tuotteiden hiilivarastoihin, joista se alkaa vapautua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, kun puubiomassaa poltetaan, lyhytaikaisia tuotteita hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja hakkuut\u00e4hteet sek\u00e4 muu mets\u00e4maan orgaaninen aines lahoavat. Vuonna 2035 hiilivarasto on alle puolet hakkuuta edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 hiilivarastosta, eli yli puolet hiilest\u00e4 on p\u00e4\u00e4stelty ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Harventaminen vaikuttaa samojen mekanismien kautta kuin avohakkuu, mutta vaikutukset ovat pienempi\u00e4, ja puusto toipuu sitomaan hiilt\u00e4 paljon nopeammin kuin avohakkuualalle istutettu kuusen taimikko. Yl\u00e4harvennus on t\u00e4ss\u00e4 esimerkiss\u00e4 hiilineutraali vaihtoehto, kun tarkasteltava aikaj\u00e4nne on 15 vuotta.<\/p>\n\n\n\n

\"Avohakkuun
Avohakkuun ja yl\u00e4harvennuksen vaikutus mets\u00e4n synnytt\u00e4miin hiilivarastoihin keskisuomalaisessa tuoreen kankaan kuusikossa. Yksikk\u00f6 on tonnia hiilt\u00e4 hehtaarilla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toisaalta puun k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, mik\u00e4 voidaan ottaa huomioon hiilitaselaskelmissa. Samalla pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon se, ett\u00e4 puun korjuu ja kuljetus sek\u00e4 tuotteiden valmistus aiheuttavat hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 avohakkuussa saadaan enemm\u00e4n puuta kuin harvennuksessa eli tietyn puum\u00e4\u00e4r\u00e4n saamiseen riitt\u00e4\u00e4 pienempi hakkuuala, jolloin suurempi pinta-ala voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hakkaamatta ja hiilt\u00e4 nielem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 asioita on havainnollistettu alla olevassa kuvassa. Kuva esitt\u00e4\u00e4 kumulatiivista hiilitasetta hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuna vuoteen 2035 menness\u00e4. Negatiivinen tase tarkoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4talous on nettop\u00e4\u00e4st\u00f6. Kuva johtaa samoihin p\u00e4\u00e4telmiin kuin varastojen muutokset, vaikka laskelmassa ovat nyt mukana puun k\u00e4yt\u00f6n korvausvaikutukset. Hakkaamatta j\u00e4tt\u00e4minen pit\u00e4\u00e4 kuusikon hiilinieluna, yl\u00e4harventaminen on hiilineutraalia ja avohakkuu tekee metsik\u00f6st\u00e4 hiilen l\u00e4hteen.<\/p>\n\n\n\n

\"Hiilitaseen
Mets\u00e4talouden kumulatiivinen hiilitase varttuneessa tuoreen kankaan kuusikossa, jos metsikk\u00f6\u00e4 ei hakata tai se hakataan vuonna 2022. Positiivinen tase tarkoittaa hiilinielua ja negatiivinen tase sit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4talous on hiilidioksidin nettop\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4. Punainen katkoviiva on sellainen yhdistelm\u00e4 avohakkuuta ja mets\u00e4n edelleen kasvatusta (Lepo), joka tuottaa saman hakkuukertym\u00e4n kuin yl\u00e4harvennus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jos otetaan huomioon, ett\u00e4 avohakkuussa saadaan suurempi kertym\u00e4, jolloin voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4 hakkaamatta, avohakkuu on silti huonompi k\u00e4sittely kuin yl\u00e4harvennus.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 siis neuvoksi, jos mets\u00e4taloudelta halutaan mahdollisimman suuria ilmastohy\u00f6tyj\u00e4 vuoteen 2035 menness\u00e4? Ensimm\u00e4iseksi neuvoksi on annettava t\u00e4m\u00e4: \u201d\u00c4l\u00e4 hakkaa\u201d. Jos se ei tunnu mukavalta, siirry neuvoon numero kaksi: \u201d\u00c4l\u00e4 avohakkaa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen pit\u00e4isi olla hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. Maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin pit\u00e4isi l\u00f6yty\u00e4 ratkaisuja my\u00f6s vuoteen 2035 menness\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 monet niist\u00e4 ratkaisuista, joita Suomessa esitet\u00e4\u00e4n, vaikuttavat vasta vuoden 2035 j\u00e4lkeen eli silloin kun ollaan jo my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Tuore esimerkki keinosta, joka vaikuttaa liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, on joutomaiden metsitystuki. Kyseisen tuen on sanottu edist\u00e4v\u00e4n hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen […]<\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":430,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[74,31],"class_list":["post-421","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hiilinielut","tag-metsanhoitomenetelmat"],"acf":[],"yoast_head":"\nHiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomen pit\u00e4isi olla hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. Maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin pit\u00e4isi l\u00f6yty\u00e4 ratkaisuja my\u00f6s vuoteen 2035 menness\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 monet niist\u00e4 ratkaisuista, joita Suomessa esitet\u00e4\u00e4n, vaikuttavat vasta vuoden 2035 j\u00e4lkeen eli silloin kun ollaan jo my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Tuore esimerkki keinosta, joka vaikuttaa liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, on joutomaiden metsitystuki. Kyseisen tuen on sanottu edist\u00e4v\u00e4n hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-01-21T15:05:40+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:46:48+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1403\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"timop\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"timop\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/\"},\"author\":{\"name\":\"timop\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"headline\":\"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne\",\"datePublished\":\"2021-01-21T15:05:40+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:46:48+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/\"},\"wordCount\":805,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Hiilinielut\",\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/\",\"name\":\"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2021-01-21T15:05:40+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:46:48+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1403},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\",\"name\":\"timop\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne - Forest Issues","og_description":"Suomen pit\u00e4isi olla hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. Maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin pit\u00e4isi l\u00f6yty\u00e4 ratkaisuja my\u00f6s vuoteen 2035 menness\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 monet niist\u00e4 ratkaisuista, joita Suomessa esitet\u00e4\u00e4n, vaikuttavat vasta vuoden 2035 j\u00e4lkeen eli silloin kun ollaan jo my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Tuore esimerkki keinosta, joka vaikuttaa liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, on joutomaiden metsitystuki. Kyseisen tuen on sanottu edist\u00e4v\u00e4n hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2021-01-21T15:05:40+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:46:48+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1403,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"timop","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"timop"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/"},"author":{"name":"timop","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"headline":"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne","datePublished":"2021-01-21T15:05:40+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:46:48+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/"},"wordCount":805,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg","keywords":["Hiilinielut","Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/","name":"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg","datePublished":"2021-01-21T15:05:40+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:46:48+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2021\/01\/Kuusamo-scaled.jpg","width":2560,"height":1403},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2021\/01\/21\/hiilikeskustelussa-unohtuu-aikajanne\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Hiilikeskustelussa unohtuu aikaj\u00e4nne"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f","name":"timop","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=421"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1636,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421\/revisions\/1636"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=421"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=421"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=421"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}