{"id":397,"date":"2020-11-13T18:37:07","date_gmt":"2020-11-13T16:37:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=397"},"modified":"2023-09-11T12:47:10","modified_gmt":"2023-09-11T09:47:10","slug":"puun-pitaa-kasvaa-hitaasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/","title":{"rendered":"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti"},"content":{"rendered":"\n

Parhaat ikkunankehykset saadaan hidaskasvuisesta kuusesta; mit\u00e4 ohuemmat vuosilustot, sit\u00e4 paremmat pokat. Arvokkaimmat m\u00e4nnyn sahatavaralaadut saadaan ohutlustoisesta puusta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ihin saakka hidaskasvuista arvopuuta on ollut saatavissa Suomen metsist\u00e4. Useat tekij\u00e4t ovat kuitenkin vaarantamassa arvopuun saannin ja sen my\u00f6t\u00e4 sellaisen teollisuuden ja puusep\u00e4nty\u00f6n, joka nojaa ohutlustoiseen puuhun. N\u00e4it\u00e4 vaaratekij\u00f6it\u00e4 ovat \u201dhyv\u00e4 mets\u00e4nhoito\u201d, jalostettujen taimien istutus sek\u00e4 ilmastonmuutoksesta ja saasteista johtuva puiden nopeutunut kasvu.<\/p>\n\n\n\n

Lohdutukseksi voidaan ajatella, ett\u00e4 nopeutunut puun kasvu on eduksi sellaiselle teollisuudelle, jolle hitaaseen kasvuun yhdistyv\u00e4t laatutekij\u00e4t eiv\u00e4t ole t\u00e4rkeit\u00e4. Saksasta kuitenkin kuuluu kummia. Tuoreen tutkimuksen mukaan nimitt\u00e4in nopea kasvu on haitaksi my\u00f6s puun m\u00e4\u00e4r\u00e4lliselle tuottamiselle (kumma tutkimus<\/a>). Eik\u00f6s olekin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ristiriitainen p\u00e4\u00e4telm\u00e4? Tutkimuksen on tehnyt professori Hans Pretzsch, joka on maailman arvostetuimpia mets\u00e4ntutkijoita. Tutkimuksessa on selvitetty harvennusten ja kasvatustiheyden vaikutusta kuusen tilavuuskasvuun.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kummallinen tutkimus perustuu maailman parhaaseen koeala-aineistoon. Aineisto koostuu 22 kokeesta, joissa on yhteens\u00e4 127 koealaa, joita on mitattu saksalaisella pieteetill\u00e4 yhteens\u00e4 1209 kertaa. Ensimm\u00e4iset kokeet perustettiin jo 1880-luvulla ja ne on mitattu parikymment\u00e4 kertaa.  Pisimm\u00e4t mittaussarjat kattavat 140 vuoden ajanjakson.<\/p>\n\n\n\n

Tulos numero 1: Mit\u00e4 tihe\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 puita kasvatetaan eli mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4 harvennetaan, sit\u00e4 suurempi on pitk\u00e4n ajan puuntuotos. Tulos numero 2: Harventaminen aiheuttaa viljavalla kasvupaikalla enemm\u00e4n tuotostappioita kuin karulla kasvupaikalla (kuva 1). Tulos numero 3: Lyhytaikaiset seuranta-ajat johtavat harhaisiin p\u00e4\u00e4telmiin. Tulos numero 4: Yl\u00e4harvennus johtaa suurempaan puuntuotokseen kuin alaharvennus (kuva 2). Ja kyse ei ole teoreettisista p\u00e4\u00e4telmist\u00e4 tai hypoteeseista vaan maailman parhaimpaan aineistoon perustuvista empiirisist\u00e4 tuloksista.<\/p>\n\n\n\n

\"Puuntuotos
Kuva 1. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin puuntuotoksen riippuvuus metsik\u00f6n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 kasvatustiheydest\u00e4 seurantajakson aikana. Kasvatustiheys tarkoittaa metsik\u00f6n tiheysindeksin (stand density index) arvoa verrattuna saman kokeen harventamattomaan koeruutuun.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jos vaikkapa harventaa nuorehkon kuusikon ja mittaa sen kasvua 15 vuotta, p\u00e4\u00e4telm\u00e4 saattaa olla, ett\u00e4 harvennus on lis\u00e4nnyt puuntuotosta (tilavuuden lis\u00e4ys + hakattujen puiden tilavuus). Pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin tarkastelussa t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4telm\u00e4 kuitenkin osoittautuu Hans Pretzschin mukaan v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Jos taas vertailee puuntuotosta ala- ja yl\u00e4harvennuksessa 15 vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4, tulos saattaa joskus osoittaa alaharvennuksen paremmuutta. Pidempiaikaisessa seurannassa t\u00e4m\u00e4kin p\u00e4\u00e4telm\u00e4 kuitenkin k\u00e4\u00e4ntyy p\u00e4invastaiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Selityksen\u00e4 useimpiin tuloksiin on ns. allometrinen siirtym\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4maan pinta-alayksikk\u00f6\u00e4 kohti laskettu puuston puuntuotannollinen tehokkuus on sit\u00e4 pienempi, mit\u00e4 suurempia puut ovat. Harventaminen ja nopea kasvu nopeuttavat tehokkuuden heikkenemist\u00e4. Isot puut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suuremman osan yhteytt\u00e4mistuotteistaan elintoimintojen yll\u00e4pitoon, jolloin kasvuun j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n resursseja. Puun koko alkaa rajoittaa kasvua sit\u00e4 aiemmin, mit\u00e4 nopeammin puut kasvavat.<\/p>\n\n\n\n

\"Yl\u00e4harvennus
Kuva 2. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin puuntuotoksen riippuvuus metsik\u00f6n kasvatustiheydest\u00e4 yl\u00e4- ja alaharvennuksessa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Her\u00e4\u00e4 kysymys, onko jalostuksella sama vaikutus kuin harventamisella? J\u00e4lkel\u00e4iskokeiden kasvumittausten perusteella siemeni\u00e4 tuottamaan valitaan puita, jotka kasvavat nuorena nopeasti. Seuraako t\u00e4st\u00e4 valinnasta, ett\u00e4 kasvua hillitsev\u00e4t tekij\u00e4t alkavat vaikuttaa aiemmin. Alkavatko hitaammin aloittaneet ohutlustoiset maatiaispuut ottaa kiinni nopeasti aloittaneita jalosteita?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4miseksi tarvitaan j\u00e4lkel\u00e4iskokeita, joissa puiden kasvua seurataan monien vuosikymmenten ajan. T\u00e4m\u00e4 taas edellytt\u00e4\u00e4 suuria koealoja, sill\u00e4 pienill\u00e4 koealoilla voi tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 vain pienten puiden kasvukyvyst\u00e4. Suurien koealojen ongelma taas on kustannusten lis\u00e4ksi luonnon ihana vaihtelu (kasvupaikan viljavuuden vaihtelu), mik\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 tilastollisesti merkitsevi\u00e4 kasvueroja l\u00f6ytyy harvemmin.<\/p>\n\n\n\n

Useimmissa varttuneimmissa j\u00e4lkel\u00e4iskokeissa koeruudut ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen pieni\u00e4 (tyypillisesti 16 tai 25 puuta, minimiss\u00e4\u00e4n 6 puuta per koeruutu) ja kiinni toisistaan. T\u00e4ll\u00f6in koej\u00e4senten kasvuerot selittyv\u00e4t sit\u00e4 enemm\u00e4n puiden v\u00e4lisell\u00e4 kilpailulla, mit\u00e4 suuremmaksi puut kasvavat (kuva 3). Kilpailun ja geenien vaikutus voitaisiin erottaa toisistaan laskennallisilla kommervenkeilla, mutta t\u00e4h\u00e4n saakka julkaistuissa tutkimuksissa niin ei ole taidettu tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Koealan
Kuva 3. Pienill\u00e4 koeruuduilla koej\u00e4senten kasvuerot selittyv\u00e4t sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n geeneill\u00e4, mit\u00e4 isommiksi puut kasvavat.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Metsi\u00e4 voidaan harventaa tai olla harventamatta, ja harvennuksessa voidaan poistaa isoja tai pieni\u00e4 puita. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin puuntuotos riippuu sek\u00e4 metsik\u00f6n kasvatustiheydest\u00e4 ett\u00e4 harvennustavasta jopa niinkin ep\u00e4loogisesti, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen puun hidas kasvu saattaa olla metsik\u00f6n puuntuotokselle eduksi.<\/p>\n\n\n\n

Arvopuun tuottajalle t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 uutinen, varsinkin jos hitaaseen kasvuun voidaan yhdist\u00e4\u00e4 taloudellinen kannattavuus. Tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa (ruotsalainen tutkimus<\/a>) on osoitettu, ett\u00e4 j\u00e4reyskehityksen hillitseminen yl\u00e4harvennuksilla parantaa kannattavuutta 20 % tavanomaiseen alaharvennusmets\u00e4talouteen verrattuna. Ja sitten on viel\u00e4 se J:ll\u00e4 alkava mets\u00e4nkasvatusmenetelm\u00e4, jossa voidaan yhdist\u00e4\u00e4 nuorten puiden hidas kasvu, hyv\u00e4 puuntuotos ja taloudellinen kannattavuus.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Parhaat ikkunankehykset saadaan hidaskasvuisesta kuusesta; mit\u00e4 ohuemmat vuosilustot, sit\u00e4 paremmat pokat. Arvokkaimmat m\u00e4nnyn sahatavaralaadut saadaan ohutlustoisesta puusta. N\u00e4ihin saakka hidaskasvuista arvopuuta on ollut saatavissa Suomen metsist\u00e4. Useat tekij\u00e4t ovat kuitenkin vaarantamassa arvopuun saannin ja sen my\u00f6t\u00e4 sellaisen teollisuuden ja puusep\u00e4nty\u00f6n, joka nojaa ohutlustoiseen puuhun. N\u00e4it\u00e4 vaaratekij\u00f6it\u00e4 ovat \u201dhyv\u00e4 mets\u00e4nhoito\u201d, jalostettujen taimien istutus sek\u00e4 ilmastonmuutoksesta ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":409,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[31,86],"class_list":["post-397","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-metsanhoitomenetelmat","tag-puun-laatu"],"acf":[],"yoast_head":"\nPuun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Parhaat ikkunankehykset saadaan hidaskasvuisesta kuusesta; mit\u00e4 ohuemmat vuosilustot, sit\u00e4 paremmat pokat. Arvokkaimmat m\u00e4nnyn sahatavaralaadut saadaan ohutlustoisesta puusta. N\u00e4ihin saakka hidaskasvuista arvopuuta on ollut saatavissa Suomen metsist\u00e4. Useat tekij\u00e4t ovat kuitenkin vaarantamassa arvopuun saannin ja sen my\u00f6t\u00e4 sellaisen teollisuuden ja puusep\u00e4nty\u00f6n, joka nojaa ohutlustoiseen puuhun. N\u00e4it\u00e4 vaaratekij\u00f6it\u00e4 ovat \u201dhyv\u00e4 mets\u00e4nhoito\u201d, jalostettujen taimien istutus sek\u00e4 ilmastonmuutoksesta ja […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-11-13T16:37:07+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:47:10+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1327\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"timop\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"timop\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/\"},\"author\":{\"name\":\"timop\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"headline\":\"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti\",\"datePublished\":\"2020-11-13T16:37:07+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:47:10+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/\"},\"wordCount\":718,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\",\"Puun laatu\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/\",\"name\":\"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2020-11-13T16:37:07+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:47:10+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1327},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\",\"name\":\"timop\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti - Forest Issues","og_description":"Parhaat ikkunankehykset saadaan hidaskasvuisesta kuusesta; mit\u00e4 ohuemmat vuosilustot, sit\u00e4 paremmat pokat. Arvokkaimmat m\u00e4nnyn sahatavaralaadut saadaan ohutlustoisesta puusta. N\u00e4ihin saakka hidaskasvuista arvopuuta on ollut saatavissa Suomen metsist\u00e4. Useat tekij\u00e4t ovat kuitenkin vaarantamassa arvopuun saannin ja sen my\u00f6t\u00e4 sellaisen teollisuuden ja puusep\u00e4nty\u00f6n, joka nojaa ohutlustoiseen puuhun. N\u00e4it\u00e4 vaaratekij\u00f6it\u00e4 ovat \u201dhyv\u00e4 mets\u00e4nhoito\u201d, jalostettujen taimien istutus sek\u00e4 ilmastonmuutoksesta ja […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2020-11-13T16:37:07+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:47:10+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1327,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"timop","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"timop","Est. reading time":"4 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/"},"author":{"name":"timop","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"headline":"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti","datePublished":"2020-11-13T16:37:07+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:47:10+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/"},"wordCount":718,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg","keywords":["Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t","Puun laatu"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/","name":"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg","datePublished":"2020-11-13T16:37:07+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:47:10+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/11\/Vanamo2-scaled.jpg","width":2560,"height":1327},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/11\/13\/puun-pitaa-kasvaa-hitaasti\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Puun pit\u00e4\u00e4 kasvaa hitaasti"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f","name":"timop","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/397","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=397"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/397\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1638,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/397\/revisions\/1638"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/409"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=397"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=397"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}