{"id":355,"date":"2020-08-25T18:38:55","date_gmt":"2020-08-25T15:38:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=355"},"modified":"2023-09-11T12:28:44","modified_gmt":"2023-09-11T09:28:44","slug":"jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/","title":{"rendered":"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan?"},"content":{"rendered":"\n

Jatkuvapeitteinen mets\u00e4talous eli jatkuva kasvatus on mets\u00e4taloutta, jossa ei tehd\u00e4 avohakkuita. Se tuli luvalliseksi vuoden 2014 mets\u00e4lain muutoksessa. Varsin lyhyess\u00e4 ajassa jatkuva kasvatus on saavuttanut vankan jalansijan.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nnisen ym. tutkimusten mukaan runsas nelj\u00e4nnes yksityismets\u00e4nomistajista on siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osassa metsi\u00e4\u00e4n, ja vain 10\u201315 % omistajista on ehdottomasti menetelm\u00e4\u00e4 vastaan. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 mets\u00e4ammattilaiset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t varsin usein kertomatta mets\u00e4nomistajalle jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4hallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt suurentaa jatkuvan kasvatuksen osuuden 15 prosentista 25 prosenttiin monik\u00e4ytt\u00f6metsien pinta-alasta vuonna 2021. Mets\u00e4hallitus on my\u00f6s perustanut kolme 5000 hehtaarin mallialuetta jatkuvan kasvatuksen kokeiluja varten. Erityisen nopeasti jatkuvan kasvatuksen voi olettaa yleistyv\u00e4n suometsiss\u00e4, joihin harva mets\u00e4ntutkija kehtaa en\u00e4\u00e4 suosittaa avohakkuumets\u00e4taloutta.<\/p>\n\n\n\n

Jatkuvan kasvatuksen suosio on kannustanut villiinkin uutisointiin (Villi uutinen 1<\/a>, Villi uutinen 2<\/a>). N\u00e4iden uutisten mukaan kuusikoiden kasvu pienenisi kolmanneksen, jos niiss\u00e4 siirrytt\u00e4isiin jatkuvaan kasvatukseen. Mietit\u00e4\u00e4np\u00e4 asiaa hieman tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

Kun mets\u00e4nomistaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siirty\u00e4 jatkuvapeitteiseen mets\u00e4talouteen, metsien kasvussa ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n muutosta, varsinkaan jos ei kerro puille, ett\u00e4 niiden pit\u00e4\u00e4 ruveta kasvamaan v\u00e4h\u00e4n hitaammin. Eroja voi kuitenkin ruveta syntym\u00e4\u00e4n v\u00e4hitellen hakkuiden seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

Nuori \u201densiharvennusmets\u00e4\u201d harvennetaan yleens\u00e4 suunnilleen samalla tavalla laatuharvennuksena sek\u00e4 jatkuvassa kasvatuksessa ett\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa. Merkitt\u00e4vin ero on, ett\u00e4 jatkuvassa kasvatuksessa ei raivata alikasvosta. Varttuneemman harvennusmets\u00e4n taloudellisesti optimaalinen k\u00e4sittely sek\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa ett\u00e4 jatkuvassa kasvatuksessa on yl\u00e4harvennus eli suurimpien puiden poisto. Optimaalinen j\u00e4\u00e4v\u00e4n puuston tiheys on molemmissa tapauksissa suunnilleen sama. Erona on nytkin, ett\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa poistetaan usein aluspuusto ennen hakkuuta, mik\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n paranna mets\u00e4n kasvua.<\/p>\n\n\n\n

Eniten eroa syntyy siin\u00e4 vaiheessa, kun tasaik\u00e4ismets\u00e4 uudistetaan avohakkuun ja viljelyn kautta. Jatkuvassa kasvatuksessa tehd\u00e4\u00e4n avohakkuun sijasta edelleen yl\u00e4harvennuksia. Yl\u00e4harvennettu mets\u00e4 tuottaa satavarmasti enemm\u00e4n puuta kuin avoalalle istutettu nuori taimikko, ainakin jonkin aikaa. My\u00f6hemmin, kenties 20\u201340 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, istutusmets\u00e4n tilavuuskasvu saattaa ylitt\u00e4\u00e4 yl\u00e4harvennetun mets\u00e4n kasvun.<\/p>\n\n\n\n

Voidaan siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 jos metsi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yll\u00e4 kuvatusti, jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen lis\u00e4\u00e4 puuntuotosta 20\u201340 vuoden ajan. Mist\u00e4 huoli puuntuotannon v\u00e4henemisest\u00e4 sitten johtuu? Ainakin yhten\u00e4 syyn\u00e4 ovat virheellisesti tulkitut tutkimustulokset, mm. Hynysen ym. tutkimus vuodelta 2019<\/a>. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mukaan yl\u00e4harvennetun kuusikon puut kasvavat heikommin kuin jos samat puut kasvaisivat alaharvennetussa metsik\u00f6ss\u00e4. Tulos on looginen, sill\u00e4 yl\u00e4harvennuksen j\u00e4lkeen puut saattavat tarvita toipumisaikaa, jona puiden latvukset voimistuvat ja varjoneulasia korvaamaan kasvatetaan voimakkaampaan valoon sopeutuneita neulasia. Tutkimuksesta ei kuitenkaan voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4talous tuottaisi pitk\u00e4n ajan kuluessa enemm\u00e4n puuta kuin jatkuva kasvatus.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa 1 on Hynysen ym. mallilla laskettu tilavuuskasvu lehtomaisen kankaan tasaik\u00e4iskuusikossa metsik\u00f6n kiertoajan eri vaiheissa, ja saman kasvupaikan tilavuuskasvu jatkuvassa kasvatuksessa (tilavuuskasvu on saatu Hynysen mallilla lasketusta pohjapinta-alan kasvusta ja puuston pituudesta). Simuloinnin mukaan Hynysen ym. malli n\u00e4ytt\u00e4isi osoittavan, ett\u00e4 jatkuva kasvatus tuottaa enemm\u00e4n puuta.<\/p>\n\n\n\n

\"Tasaik\u00e4isen
Kuva 1. Hynysen ym. mallista johdettu lehtomaisen kankaan kuusikon tilavuuskasvu tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa ja jatkuvassa kasvatuksessa. Luvut (6,0 ja 6,4 m3\/ha) ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 vuotuiskasvuja 70 vuoden aikana.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ent\u00e4p\u00e4, jos mets\u00e4nomistajalla on varttunut melko erirakenteinen kuusikko (kuva 2), ja h\u00e4n pohtii, pit\u00e4isik\u00f6 sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden alaharvennuksella vai jatkuvan kasvatuksen yl\u00e4harvennuksella? Metsik\u00f6n pohjapinta-ala on 30 m2<\/sup>\/ha ja keskipituus 18,7 m. Sek\u00e4 ala- ett\u00e4 yl\u00e4harvennuksessa pohjapinta-alasta poistetaan kolmannes. Keskipituus suurenee alaharvennuksessa 19,9 metriin ja pienenee yl\u00e4harvennuksessa 16,7 metriin. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Hynysen ym. malli ennustaa, ett\u00e4 hakkuun j\u00e4lkeinen tilavuuskasvu on molemmissa tapauksissa sama, mutta pohjapinta-alan kasvu on yl\u00e4harvennuksen j\u00e4lkeen 15 % parempi. Mainittakoon, ett\u00e4 hakkuutulo on yl\u00e4harvennuksessa yli kaksi kertaa suurempi ja kuutiometri\u00e4 kohti laskettu korjuukustannus 34 % pienempi. J\u00e4\u00e4v\u00e4n puuston vuotuinen arvokasvu on alaharvennuksen j\u00e4lkeen 4,7 % ja yl\u00e4harvennuksen j\u00e4lkeen 8 %.<\/p>\n\n\n\n

\"Erirakenteinen
Kuva 2. Erirakenteisen kuusikon hakkuuvaihtoehtojen vertailua. Harvennetun metsik\u00f6n pohjapinta-alan kasvu on laskettu Hynysen ym. (2019) mallilla. Tilavuuskasvu on laskettu puuston pituuden ja pohjapinta-alan kasvun avulla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Edell\u00e4 lasketuista tuloksista huolimatta saattaa olla tarpeen korjata voimakkaasti yl\u00e4harvennetun metsik\u00f6n kasvua alasp\u00e4in parina ensimm\u00e4isen\u00e4 5-vuotiskautena. Avohakkuualalle taas voidaan istuttaa jalostettuja taimia, jotka saattavat kasvaa paremmin kuin luonnontaimet (katso kuitenkin aiheeseen liittyv\u00e4 pohdinta<\/a>). Miten jatkuva kasvatus p\u00e4rj\u00e4\u00e4 puuntuotoksessa tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudelle, kun yl\u00e4harvennuksen harvennusstressi ja tasaik\u00e4ismets\u00e4talouden jalostushy\u00f6ty otetaan huomioon?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4miseksi poimin 0,1 prosentin satunnaisotoksen Mets\u00e4\u00e4n.fi-tietokannan keskisuomalaisista kivenn\u00e4ismaiden OMT-metsik\u00f6ist\u00e4 (543 metsikk\u00f6\u00e4) ja simuloin niille tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta ja jatkuvaa kasvatusta 100 vuoden verran. Jokaisen jatkuva kasvatuksen hakkuun j\u00e4lkeen pienensin puiden kasvua ensimm\u00e4isen\u00e4 5-vuotiskautena 20 % ja toisena kautena 10 % kasvumallin ennusteesta. Avohakkuualoille istutettujen puiden kasvua puolestaan suurensin 10 % mallin ennusteesta kaikkina 5-vuotiskausina.<\/p>\n\n\n\n

Simuloinnista k\u00e4y ilmi edell\u00e4 p\u00e4\u00e4telty tulos, ett\u00e4 jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen parantaa metsien kasvua muutaman vuosikymmenen ajan, kun avohakkuun sijasta metsik\u00f6iss\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n kasvava puusto (kuva 3). My\u00f6hemmin, kun avoaloille istutetut jalostetut puut p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hyv\u00e4\u00e4n kasvuun, kasvu on jonkin aikaa suurempi tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa kuin jatkuvassa kasvatuksesessa.<\/p>\n\n\n\n

\"Suuralueelle
Kuva 3. Vuotuinen tilavuuskasvu 543 lehtomaisen kankaan metsik\u00f6ss\u00e4, kun niiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvaa kasvatusta tai tasaik\u00e4ismets\u00e4taloutta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 simulointiesimerkiss\u00e4 metsik\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tilavuuskasvu 100 vuoden aikana sattuu olemaan molemmissa kasvatusmenetelmiss\u00e4 sama. Puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuitenkin suurenee jatkuvassa kasvatuksessa ja pienenee tasaik\u00e4ismets\u00e4taloudessa. Kun t\u00e4m\u00e4 otetaan huomioon, saadaan tulokseksi, ett\u00e4 jatkuvan kasvatuksen puuntuotos on 3,5 % suurempi. Hiilen sidonta on jatkuvassa kasvatuksessa 7 % suurempi. Mustikkasato suurenee 60 % ja herkkutattisato 70 %. Maisema-arvo paranee 43 %.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4\u00e4n viimeaikainen tutkimus tai kunnollinen laskelma ei siis osoita, ett\u00e4 puuntuotos pienenisi, jos Suomen metsiss\u00e4 siirryt\u00e4\u00e4n jatkuvaan kasvatukseen, paremminkin p\u00e4in vastoin. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 jatkuvan kasvatuksen yleistymisest\u00e4 silti olla huolissaan? No pit\u00e4\u00e4, vattu nimitt\u00e4in v\u00e4henee.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkuvapeitteinen mets\u00e4talous eli jatkuva kasvatus on mets\u00e4taloutta, jossa ei tehd\u00e4 avohakkuita. Se tuli luvalliseksi vuoden 2014 mets\u00e4lain muutoksessa. Varsin lyhyess\u00e4 ajassa jatkuva kasvatus on saavuttanut vankan jalansijan. H\u00e4nnisen ym. tutkimusten mukaan runsas nelj\u00e4nnes yksityismets\u00e4nomistajista on siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osassa metsi\u00e4\u00e4n, ja vain 10\u201315 % omistajista on ehdottomasti menetelm\u00e4\u00e4 vastaan. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 mets\u00e4ammattilaiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":367,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[19,31,25],"class_list":["post-355","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-jatkuva-kasvatus","tag-metsanhoitomenetelmat","tag-puuntuotos"],"acf":[],"yoast_head":"\nJatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan? - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan? - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Jatkuvapeitteinen mets\u00e4talous eli jatkuva kasvatus on mets\u00e4taloutta, jossa ei tehd\u00e4 avohakkuita. Se tuli luvalliseksi vuoden 2014 mets\u00e4lain muutoksessa. Varsin lyhyess\u00e4 ajassa jatkuva kasvatus on saavuttanut vankan jalansijan. H\u00e4nnisen ym. tutkimusten mukaan runsas nelj\u00e4nnes yksityismets\u00e4nomistajista on siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osassa metsi\u00e4\u00e4n, ja vain 10\u201315 % omistajista on ehdottomasti menetelm\u00e4\u00e4 vastaan. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 mets\u00e4ammattilaiset […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-08-25T15:38:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:28:44+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1726\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"timop\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"timop\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/\"},\"author\":{\"name\":\"timop\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"headline\":\"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan?\",\"datePublished\":\"2020-08-25T15:38:55+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:28:44+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/\"},\"wordCount\":922,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Jatkuva kasvatus\",\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\",\"Puuntuotos\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/\",\"name\":\"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan? - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2020-08-25T15:38:55+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:28:44+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1726},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\",\"name\":\"timop\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan? - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan? - Forest Issues","og_description":"Jatkuvapeitteinen mets\u00e4talous eli jatkuva kasvatus on mets\u00e4taloutta, jossa ei tehd\u00e4 avohakkuita. Se tuli luvalliseksi vuoden 2014 mets\u00e4lain muutoksessa. Varsin lyhyess\u00e4 ajassa jatkuva kasvatus on saavuttanut vankan jalansijan. H\u00e4nnisen ym. tutkimusten mukaan runsas nelj\u00e4nnes yksityismets\u00e4nomistajista on siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osassa metsi\u00e4\u00e4n, ja vain 10\u201315 % omistajista on ehdottomasti menetelm\u00e4\u00e4 vastaan. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 mets\u00e4ammattilaiset […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2020-08-25T15:38:55+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:28:44+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1726,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"timop","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"timop","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/"},"author":{"name":"timop","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"headline":"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan?","datePublished":"2020-08-25T15:38:55+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:28:44+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/"},"wordCount":922,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg","keywords":["Jatkuva kasvatus","Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t","Puuntuotos"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/","name":"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan? - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg","datePublished":"2020-08-25T15:38:55+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:28:44+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/08\/Mustikka-3-scaled.jpg","width":2560,"height":1726},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/08\/25\/jatkuva-kasvatus-yleistyy-pitaako-olla-huolissaan\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Jatkuva kasvatus yleistyy \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 olla huolissaan?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f","name":"timop","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=355"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1586,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/355\/revisions\/1586"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=355"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=355"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=355"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}