{"id":299,"date":"2020-05-07T17:00:32","date_gmt":"2020-05-07T14:00:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=299"},"modified":"2023-09-11T12:30:12","modified_gmt":"2023-09-11T09:30:12","slug":"havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/","title":{"rendered":"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta?"},"content":{"rendered":"\n<p>Mets\u00e4maassa on enemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 puustossa. Hiilt\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4 mets\u00e4maan hiilivarastosta koko ajan, kun orgaaninen aines lahoaa. Toisaalta hiilivarastoon tulee my\u00f6s t\u00e4ydennyst\u00e4, kun puut tuottavat kariketta. Kariketta syntyy suunnilleen saman verran maan pinnalle ja pinnan alle. Pinnan alle tulee juurikariketta, joka syntyy p\u00e4\u00e4osin siit\u00e4, ett\u00e4 puut uudistavat vuosittain l\u00e4hes koko hienojuuristonsa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4n avohakkuu tuottaa runsaasti hakkuut\u00e4hteit\u00e4, mik\u00e4 aiheuttaa lyhytaikaisen positiivisen piikin mets\u00e4maan hiilivarastoon. Toisaalta kariketuotanto v\u00e4henee pitk\u00e4ksi ajaksi l\u00e4hes olemattomiin, mutta orgaanisen aineksen hajoaminen jatkuu. Ei siis ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 hakkuusta mets\u00e4maan hiilivarasto on pienempi avoalalla kuin hakkaamattomassa mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Piiraisen ym. (2015) tutkimuksessa kivenn\u00e4ismaan p\u00e4\u00e4llisen orgaanisen aineksen hiilivarasto oli viiden vuoden kuluttua hakkuusta 16 % pienempi avoalalla kuin hakkaamattomassa mets\u00e4ss\u00e4, ja 10 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 avoalalla oli 45 % v\u00e4hemm\u00e4n hiilt\u00e4, kun hakkuut\u00e4hteiden hiilt\u00e4 ei otettu huomioon. Simolan (2018) tutkimuksessa mets\u00e4maan hiilivarasto oli muokatuilla avoaloilla 10\u201315 % pienempi kuin hakkaamattomassa mets\u00e4ss\u00e4. Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina avohakkuun vaikutus ei ollut viel\u00e4 selv\u00e4, mik\u00e4 ilmeisesti johtui avohakkuualojen hakkuut\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaisissa hiilitaselaskelmissa otetaan huomioon hakkuun vaikutus karikesatoon ja hakkuut\u00e4hteisiin. Yll\u00e4 olevat tulokset eiv\u00e4t siis tarkoita, ett\u00e4 avohakattujen alueiden hiilitaselaskelmissa olisi virhett\u00e4. Virhett\u00e4 voi kuitenkin synty\u00e4 muista syist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 syit\u00e4 ovat l\u00e4mp\u00f6tilan kohoamisen ja muokkauksen vaikutus orgaanisen aineksen hajoamisnopeuteen. Suomessa orgaanisen aineksen hajoaminen lasketaan yleens\u00e4 Yasso-nimisell\u00e4 mallilla. T\u00e4ss\u00e4 mallissa ei ole mukana muokkausvaikutusta eik\u00e4 puuston vaikutusta mets\u00e4maan l\u00e4mp\u00f6tilaan.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4mp\u00f6tilan ja muokkauksen vaikutuksesta l\u00f6ytyy tietoa Fin\u00e9rin ym. (2016) ja Sutisen ym. (2019) tutkimuksista. Fin\u00e9rin ym. tutkimuksessa avohakatulle alueelle ja hakkaamattomaan mets\u00e4\u00e4n sijoitettiin 2.5 cm paksuisia m\u00e4\u00e4r\u00e4mittaisia keppej\u00e4 sek\u00e4 maan pinnalle ett\u00e4 maahan. Osa kepeist\u00e4 ker\u00e4ttiin pois joka vuosi, ja niiden j\u00e4ljell\u00e4 oleva kuiva-aine mitattiin. N\u00e4in jatkettiin viiden vuoden ajan.<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4ntykeppien kuiva-aineesta hajosi avohakatulla alueella vuodessa 15% mutta hakkaamattomassa mets\u00e4ss\u00e4 vain 5%. Hajoamisnopeus oli avohakatulla alueella siis kolminkertainen. Hajoamisnopeuden ero oli tilastollisesti eritt\u00e4in merkitsev\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 tulos johtui sattumasta, on h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni. My\u00f6s haapakepit hajosivat nopeammin avoalalla, mutta ero peitteiseen mets\u00e4\u00e4n ei ollut yht\u00e4 systemaattinen. Mets\u00e4maan l\u00e4mp\u00f6summa oli avoalalla per\u00e4ti 40% suurempi kuin puuston peitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maassa, mik\u00e4 tutkijoiden mukaan selitti hajoamisnopeuden eron.<\/p>\n\n\n\n<p>Sutisen ym. tutkimuksessa mitattiin maan hiilipitoisuutta Pohjois-Suomen aurausalueilla 12 vuotta maank\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen. Hiilt\u00e4 oli eniten k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 kohdissa ja v\u00e4hiten aurausj\u00e4ljen vaoissa ja pientareissa (kuva 1). Aurauspalteissa, joihon oli k\u00e4\u00e4nnetty kaksinkertainen humuskerros, oli 12 vuoden kuluttua aurauksesta v\u00e4hemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 kohdissa. Tulosten perusteella voidaan laskea, ett\u00e4 pelkk\u00e4 muokkaus oli v\u00e4hent\u00e4nyt koko avohakkuualan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 hiilipitoisuutta noin 20% (vihre\u00e4n ja punaisen pylv\u00e4\u00e4n ero kuvassa 1).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-302 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"483\" height=\"298\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuva1.gif\" alt=\"Auratun alueen pientareiden hiilipitoisuus on alle puolet muokkaamattoman maan hiilipitoisuudesta. My\u00f6s auran tekemiss\u00e4 palteissa on v\u00e4hemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin muokkaamattomalla avoalalla.\" class=\"wp-image-302\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 1. Hiilipitoisuus Pohjois-Suomen avohakatuilla ja auratuilla alueilla 12 vuotta maank\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen Sutisen ym. (2019) tutkimuksen mukaan. Punainen pylv\u00e4s on laskettu olettamalla tavanomaiset osuudet piennarta, palletta ja muokkaamatonta maata.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuvan 2 musta yhten\u00e4inen viiva kuvaa kuolleen puuaineksen hajoamista hakkaamattomassa mets\u00e4ss\u00e4 ja musta katkoviiva on hajoamisnopeus avoalalla, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Fin\u00e9rin ym. laskemia hajoamisnopeuksia. Punainen yhten\u00e4inen viiva taas on Yasso15-mallilla simuloitu hajoaminen. Punainen katkoviiva on sellainen Yasso-simulointi, jossa mallin parametreja (vuoden keskil\u00e4mp\u00f6tila, sadanta, l\u00e4mp\u00f6tila-amplitudi) on s\u00e4\u00e4detty niin, ett\u00e4 Fin\u00e9rin ym. havaitsema avohakkuuvaikutus heijastuisi Yasso-simulointiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-305 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"330\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuva2.gif\" alt=\"Maassa olevien m\u00e4ntyrimojen hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4 vhenee kolme kertaa nopeammin avoalalla kuin mets\u00e4ss\u00e4\" class=\"wp-image-305\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 2. J\u00e4ljell\u00e4 olevan hiilen osuus 2.5 cm paksuissa m\u00e4ntyrimoissa Fin\u00e9rin ym. (2016) julkaisemien hajoamisnopeuksien mukaan (mustat viivat) ja Yasso-mallilla simuloituna (punaiset viivat). Punainen katkoviiva on sellainen simulointi, jossa Yasso-mallin ilmastoparametreja on s\u00e4\u00e4detty niin, ett\u00e4 hajoamisnopeus on ensimm\u00e4iset viisi vuotta sama kuin Fin\u00e9rin ym. tutkimuksessa avoalalla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuvassa 3 on simuloitu mets\u00e4maan hiilen kehityst\u00e4, kun lehtomaisen kankaan uudistuskyps\u00e4 kuusikko avohakataan, muokataan ja viljell\u00e4\u00e4n, tai metsikk\u00f6\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n toistuvin yl\u00e4harvennuksin. Tulokset on laskettu Monsu-ohjelmalla, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Yasso-mallia kuollen orgaanisen aineksen hajoamisen simulointiin. Avohakkuuvaihtoehdossa alue avohakataan uudelleen vuonna 2085. Avohakkuuvaihtoehdossa maan hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4n kehitys on simuloitu kahdella tavalla: ilman avohakkuukorjausta (harmaa viiva) ja kuvan 2 osoittamalla avohakkuukorjauksella (punainen viiva). Yasso-korjausta on pienennetty puuston varttuessa niin, ett\u00e4 korjaaminen loppuu, kun puuston pohjapinta-ala on 10 m<sup>2<\/sup>\/ha.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-308 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"637\" height=\"279\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuva3.gif\" alt=\"100 vuoden simulointi osoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4maan hiilivarasto on jatkuvapeitteisess\u00e4 mets\u00e4taloudessa suurempi kuin avohakkuumets\u00e4taloudessa\" class=\"wp-image-308\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 3. Monsulla simuloitu mets\u00e4maan hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4, kun keskisuomalainen viljavan kasvupaikan kuusikko avohakataan (Avo), k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n toistuvilla yl\u00e4harvennuksilla tai metsikkk\u00f6\u00e4 ei hakata lainkaan. Avohakkuun j\u00e4lkeen alue muokataan ja istutetaan kuuselle. Seuraava avohakkuu tehd\u00e4\u00e4n vuonna 2085. Punainen viiva on simulointi, jossa Yasso-malliin on tehty avohakkuukorjaus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Simulointi osoittaa tutkimuksissa havaitun seikan, ett\u00e4 avohakkuun j\u00e4lkeen mets\u00e4maan hiilivarasto rupeaa pienenem\u00e4\u00e4n. Simuloinnissa hiilivarasto kuitenkin suurenee uudelleen, kun istutusmets\u00e4 saavuttaa uudistuskypsyyden. Nousu jatkuu viel\u00e4 avohakkuun j\u00e4lkeenkin. Hiilivaraston lis\u00e4ys johtuu sek\u00e4 varttuneen mets\u00e4n suuresta kariketuotannosta ett\u00e4 avohakatun alueen hakkuut\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Yl\u00e4harvennuksessa (vihre\u00e4 katkoviiva kuvassa 3) mets\u00e4maan hiilivarasto on vakaampi ja keskim\u00e4\u00e4rin selv\u00e4sti suurempi kuin avohakkuumets\u00e4taloudessa, varsinkin jos hajoamisnopeuteen tehd\u00e4\u00e4n avohakkuukorjaus. Jos mets\u00e4\u00e4 ei hakata lainkaan, mets\u00e4maan hiilivarasto 100 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 on kaksinkertainen hakkuuvaihtoehtoihin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n<p>Simulointiesimerkist\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 seuraavaa (kuva 4). Hajoamisnopeuteen tehty avohakkuukorjaus pienent\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaista keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 mets\u00e4maan hiilivarastoa 24 % siihen verrattuna, ett\u00e4 korjausta ei tehd\u00e4. Jos t\u00e4m\u00e4 sattuisi olemaan oikea keskiarvoluku kaikkiin suomalaisiin metsiin, tulos tarkoittaisi, ett\u00e4 suomalaisissa hiililaskelmissa avohakkuumets\u00e4talouden mets\u00e4maan hiilivarastoa yliarviodaan 24 %.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image alignnone wp-image-311 size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"542\" height=\"279\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuva4.gif\" alt=\"Mets\u00e4maan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilivarasto seuraavan 100 vuoden aikana on suurin, kun mets\u00e4\u00e4 ei hakata lankaan, ja pienin, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n avohakkuita \" class=\"wp-image-311\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 4. Mets\u00e4maan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilivarasto 100 vuoden aikana kuvan 3 simuloinneissa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Toinen p\u00e4\u00e4telm\u00e4 on, ett\u00e4 mets\u00e4maan hiilivarasto on peitteisess\u00e4 mets\u00e4taloudessa suurempi kuin avohakkuumets\u00e4taloudessa. Simulointiesimerkiss\u00e4 ero on 27 % peitteisen mets\u00e4talouden hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 siis avohakkuumets\u00e4talous mets\u00e4maan hiilivarastoja? Silt\u00e4 vaikuttaa, jos vertailukohtana on peitteinen mets\u00e4talous tai se, ettei hakata lainkaan. Diplomaattisempi vastaus kysymkseen kuuluu: \u201dAihetta on tutkittu niin v\u00e4h\u00e4n, ettei asiasta voi sanoa mit\u00e4\u00e4n varmaa.\u201d Veikkaukseni on, ett\u00e4 valtaosa mets\u00e4ammattilaisista ja mets\u00e4ntutkijoista vastaa otsikon esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysymykseen diplomaattisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo Pukkala<\/p>\n\n\n\n<p>Viittatut tutkimukset<\/p>\n\n\n\n<p>Fin\u00e9r L, Jurgensen M, Palviainen M, Piirainen S, Page-Dumroese D. 2016. Does clear-cut harvesting accelerate initial wood decomposition? A five-year study with standard wood material. Forest Ecology and Management 372, 10\u201318<\/p>\n\n\n\n<p>Piirainen S, Fin\u00e9r L, Starr M. 2016. Changes in forest floor and mineral soil carbon&nbsp;and nitrogen stocks in a boreal forest after clear-cutting and mechanical site preparation. European Journal of Soil Science 66, 735\u2013743<\/p>\n\n\n\n<p>Simola H. 2018. Persistent carbon loss from the humus layer of tilled boreal forest soil. European Journal of Soil Science 69, 303\u2013314<\/p>\n\n\n\n<p>Sutinen R, Gustavsson N, H\u00e4nninen P, Middleton M, R\u00e4is\u00e4nen ML. 2019. Impact of mechanical site preparation on soil properties at clear-cut Norway spruce sites on mafic rocks of the Lapland Greenstone Belt. Soil &amp; Tillage Research 186, 52\u201363<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4maassa on enemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 puustossa. Hiilt\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4 mets\u00e4maan hiilivarastosta koko ajan, kun orgaaninen aines lahoaa. Toisaalta hiilivarastoon tulee my\u00f6s t\u00e4ydennyst\u00e4, kun puut tuottavat kariketta. Kariketta syntyy suunnilleen saman verran maan pinnalle ja pinnan alle. Pinnan alle tulee juurikariketta, joka syntyy p\u00e4\u00e4osin siit\u00e4, ett\u00e4 puut uudistavat vuosittain l\u00e4hes koko hienojuuristonsa. Mets\u00e4n avohakkuu tuottaa runsaasti [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":314,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[74,31],"class_list":["post-299","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hiilinielut","tag-metsanhoitomenetelmat"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.3 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta? - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta? - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Mets\u00e4maassa on enemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 puustossa. Hiilt\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4 mets\u00e4maan hiilivarastosta koko ajan, kun orgaaninen aines lahoaa. Toisaalta hiilivarastoon tulee my\u00f6s t\u00e4ydennyst\u00e4, kun puut tuottavat kariketta. Kariketta syntyy suunnilleen saman verran maan pinnalle ja pinnan alle. Pinnan alle tulee juurikariketta, joka syntyy p\u00e4\u00e4osin siit\u00e4, ett\u00e4 puut uudistavat vuosittain l\u00e4hes koko hienojuuristonsa. Mets\u00e4n avohakkuu tuottaa runsaasti [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-05-07T14:00:32+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:30:12+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuusamo3-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1440\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"timop\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"timop\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"timop\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"headline\":\"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta?\",\"datePublished\":\"2020-05-07T14:00:32+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:30:12+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/\"},\"wordCount\":1077,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2020\\\/05\\\/Kuusamo3-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Hiilinielut\",\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/\",\"name\":\"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta? - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2020\\\/05\\\/Kuusamo3-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2020-05-07T14:00:32+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:30:12+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2020\\\/05\\\/Kuusamo3-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2020\\\/05\\\/Kuusamo3-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1440},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/05\\\/07\\\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\",\"name\":\"timop\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/author\\\/timop\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta? - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta? - Forest Issues","og_description":"Mets\u00e4maassa on enemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 puustossa. Hiilt\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4 mets\u00e4maan hiilivarastosta koko ajan, kun orgaaninen aines lahoaa. Toisaalta hiilivarastoon tulee my\u00f6s t\u00e4ydennyst\u00e4, kun puut tuottavat kariketta. Kariketta syntyy suunnilleen saman verran maan pinnalle ja pinnan alle. Pinnan alle tulee juurikariketta, joka syntyy p\u00e4\u00e4osin siit\u00e4, ett\u00e4 puut uudistavat vuosittain l\u00e4hes koko hienojuuristonsa. Mets\u00e4n avohakkuu tuottaa runsaasti [&hellip;]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2020-05-07T14:00:32+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:30:12+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1440,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuusamo3-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"timop","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"timop","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/"},"author":{"name":"timop","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"headline":"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta?","datePublished":"2020-05-07T14:00:32+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:30:12+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/"},"wordCount":1077,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuusamo3-scaled.jpg","keywords":["Hiilinielut","Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/","name":"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta? - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuusamo3-scaled.jpg","datePublished":"2020-05-07T14:00:32+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:30:12+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuusamo3-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/05\/Kuusamo3-scaled.jpg","width":2560,"height":1440},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/05\/07\/havittaako-avohakkuu-hiilta-metsamaasta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"H\u00e4vitt\u00e4\u00e4k\u00f6 avohakkuu hiilt\u00e4 mets\u00e4maasta?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f","name":"timop","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=299"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1588,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/299\/revisions\/1588"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/314"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}