{"id":255,"date":"2020-02-19T15:07:10","date_gmt":"2020-02-19T13:07:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=255"},"modified":"2023-09-11T12:33:58","modified_gmt":"2023-09-11T09:33:58","slug":"milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/","title":{"rendered":"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat?"},"content":{"rendered":"\n

Vastaus on: 150 euroa per tonni Etel\u00e4-Suomessa ja 100 euroa per tonni Pohjois-Suomessa. Tuoreessa tutkimuksessa (Tuore tutkimus<\/a>) on laskettu, ett\u00e4 jos mets\u00e4nomistajalle maksettaisiin t\u00e4m\u00e4n verran mets\u00e4n hiilivaraston kasvattamisesta, h\u00e4nen kannattaisi lopettaa hakkuut kokonaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sadaksi vuodeksi.<\/p>\n\n\n\n

Hiilien hinnasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hiilidioksidin (CO2) hintaan jakamalla luvulla 3.67. Sidontakorvaus 100 euroa per hiilitonni tarkoittaa siis samaa kuin 27.2 euroa per CO2-tonni. T\u00e4m\u00e4 luku on suunnilleen sama kuin hiilidioksidin t\u00e4m\u00e4nhetkinen hinta kansainv\u00e4lisess\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupassa (CO1<\/a>, CO2<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Jos siis mets\u00e4nomistajalle maksettaisiin hiilidioksidin sitomisesta CO2:n t\u00e4m\u00e4nhetkinen (helmikuu 2020) arvo, pohjoissuomalaisen mets\u00e4nomistajan kannattaisi lopettaa hakkuut heti ja keskitty\u00e4 hiilivaraston kasvattamiseen. Etel\u00e4suomalaisen mets\u00e4nomistajan kannattaisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hakkuita 80\u201390% (kuva 1).<\/p>\n\n\n\n

\"Optimaalinen
Kuva 1. Hiilensidontakorvauksen vaikutus optimaaliseen hakkuutasoon seuraavan 100 vuoden aikana, kun mets\u00e4nomistaja maksimoi puunmyyntitulojen ja hiilensidontakorvausten nykyarvoa (korkokanta 3%).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Edelliset tulokset on laskettu olettamalla, ett\u00e4 hiilen kerrytt\u00e4misest\u00e4 mets\u00e4\u00e4n maksetaan korvausta. Mets\u00e4 tarkoittaa el\u00e4v\u00e4\u00e4 puustoa ja kuollutta orgaanista ainesta. Vaihtoehtoinen korvausperuste on mets\u00e4talouden hiilitase, jossa otetaan huomioon my\u00f6s puutuotteiden hiilivarastot ja korvausvaikutukset eli se, ett\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiiliper\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Hakkuut suurentavat sek\u00e4 puutuotteiden hiilivarastoa ett\u00e4 korvausvaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4talouden hiilitaseen k\u00e4ytt\u00f6 korvausperusteena pienent\u00e4\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin mets\u00e4n hiilivaraston suurentamisesta maksettava korvaus. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa hiilen hinnan kohoaminen kutenkin pienent\u00e4\u00e4 optimaalista hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 (kuva 2). Nykyisell\u00e4 CO2:n hinnalla optimaalinen hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenisi 30% Suomen etel\u00e4osissa ja 80% maan pohjoisimmissa osissa (leveyspiirin 66 astetta pohjoispuolella).<\/p>\n\n\n\n

\"Hiilensodontakorvausten
Kuva 2. Hiilensidontakorvauksen vaikutus optimaaliseen hakkuutasoon seuraavan 100 vuoden aikana, kun mets\u00e4nomistaja maksimoi puunmyyntitulojen ja hiilensidontakorvausten nykyarvoa (korkokanta 3%). Hiilensidontakorvaus perustuu mets\u00e4talouden hiilitaseeseen, jossa otetaan huomioon mets\u00e4ss\u00e4 olevat hiilivarastot (puusto ja mets\u00e4maan kuollut orgaaninen aines), puutuotteiden hiilivarastot, puunkorjuun, kuljetuksen ja tuotteiden valmistuksen hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t sek\u00e4 puun k\u00e4yt\u00f6n korvausvaikutukset.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hiilensidontakorvausten avulla olisi mahdollista lis\u00e4t\u00e4 Suomen metsien hiilensidontaa, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi painetta pienent\u00e4\u00e4 esimerkiksi liikenteen hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Hiilikorvausten vaikuttavuus olisi suurin Pohjois-Suomessa, jossa tukkipuun osuus myydyst\u00e4 puusta on pienin. Hiilivaraston kasvattamisesta ei siis pohjoisessa tarvitsisi maksaa yht\u00e4 paljon kuin etel\u00e4ss\u00e4, koska myym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tetyn puukuutiometrin rahallinen arvo on pohjoisessa pienempi.<\/p>\n\n\n\n

Suomen mets\u00e4talouden hiilensidonta kaksinkertaistuisi maan pohjoisosissa, jos mets\u00e4nomistaja saisi hiilivaraston kasvattamisesta 50 euroa per tonni eli 13.6 euroa per CO2-tonni (kuva 3). Maan etel\u00e4osissa samaan vaikutukseen tarvittaisiin kaksinkertainen korvaus.<\/p>\n\n\n\n

\"Metsien
Kuva 3. Mets\u00e4talouden kumulatiivinen hiilitase (puuston, mets\u00e4maan ja puutuotteiden taseiden summa) keskisen Suomen pohjoisosissa (leveyspiirit 64-66 astetta), kun mets\u00e4n (puusto ja mets\u00e4maa) hiilivarastojen kasvattamisesta maksetaan mets\u00e4nomistajalle 0\u201340.9 \u20ac per CO2-tonni ja mets\u00e4nomistaja maksimoi puunmyyntitulojen ja hiilensidontakorvausten nykyarvoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yhden puukuutiometrin kasvattaminen sitoo noin yhden tonnin hiilidioksidia. Puukuutiometrin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n hiilivaraston arvo nykyisill\u00e4 CO2:n hinnoilla olisi siis noin 27 euroa, mik\u00e4 on monessa tapauksessa v\u00e4hemm\u00e4n kuin kuutiometrin keskihinta puuta myyt\u00e4ess\u00e4. Miksi t\u00e4st\u00e4 huolimatta puukuutiometri kannattaisi myymisen sijasta pit\u00e4\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 hiilivarastona? Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 samalla kun kasvatetaan runkopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, hiilt\u00e4 sitoutuu my\u00f6s kantoihin, juuriin oksiin ja lehtiin, ja sen lis\u00e4ksi viel\u00e4 kuolleeseen orgaaniseen ainekseen. Kun kaikesta t\u00e4st\u00e4 sidonnasta maksetaan, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n helposti korvauksiin, jotka ylitt\u00e4v\u00e4t puun myynnist\u00e4 saatavat tulot.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4nomistajalle hiilensidontakorvaukset ovat uusi ansaintamahdollisuus. Muutama mets\u00e4nomistaja yritt\u00e4\u00e4kin jo hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta myym\u00e4ll\u00e4 kuluttajille hiilikompensaatioita. Metsien hiilensidonta voidaan jakaa kahteen kategoriaan: lis\u00e4iseen ja ei-lis\u00e4iseen. Lis\u00e4inen hiilensidonta tarkoittaa parannusta metsien tavanomaiseen hiilensidontaan verrattuna. Vain lis\u00e4inen hiilensidonta on kuranttia kansainv\u00e4lisess\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupassa.<\/p>\n\n\n\n

Jos siis kuluttaja haluaa kompensoida hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 metsien kasvulla, h\u00e4nen pit\u00e4si tiet\u00e4\u00e4, onko sen mets\u00e4n hiilensidonta, jonne h\u00e4n rahansa panee, lis\u00e4ist\u00e4 sidontaa. T\u00e4t\u00e4 tarkistusta varten lis\u00e4iselle hiilensidonnalle olisi kehitett\u00e4v\u00e4 selke\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Sen lis\u00e4ksi tarvitaan ty\u00f6kaluja, joilla lis\u00e4inen hiilensidonta voidaan laskea (Blogi<\/a>). Asialla on kohtalainen kiire, sill\u00e4 hiilikompensaatioita myyd\u00e4\u00e4n ja ostetaan jo t\u00e4ytt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 (Yle<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Metsien hiilivarastojen kasvattaminen saattaa lis\u00e4t\u00e4 mets\u00e4tuhojen riski\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kautta ilmastohy\u00f6tyj\u00e4. Tuhoriskej\u00e4 korostettaessa tuppaa kuitenkin unohtumaan, ett\u00e4 my\u00f6s kuollut orgaaninen aines on hiilivarasto, ja mets\u00e4\u00e4n kuollut puu on yleens\u00e4 parempi hiilivarasto kuin hakattu puu (Tutkimus<\/a>). Jos mets\u00e4 palaa, niin maan hiilivarasto, joka on kaksi kolmannesta metsien koko hiilivarastosta, s\u00e4ilyy suunnilleen ennallaan. Palamatta j\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s puiden rungot, kannot ja juuret, joissa on suurin osa puuston hiilest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4teollisuuden puunsaannille hiilikompensaatiot ovat uhka, jonka tosin voisi n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 maksamalla puusta parempaa hintaa. Toinen asiaan liittyv\u00e4 uhka on hiilivuoto, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun metsien hakkuuta ja sellun keittoa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n Suomessa, niin jossain muualla niit\u00e4 vastaavasti lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4yksen haitalliset ilmastovaikutukset voivat teoriassa olla jopa suuremmat kuin Suomessa saavutetut ilmastohy\u00f6dyt. N\u00e4in k\u00e4visi, jos hakkuut siirtyisiv\u00e4t muualle t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4, ja sellua keitett\u00e4isiin muissa maissa huonommalla energialla ja teknologialla kuin Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

On my\u00f6s \u201dannettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4\u201d, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4teollisuus siirtyy muihin maihin, jos metsien hakkuu Suomessa hankaloituu. Voidaan toisaalta pohdiskella, ett\u00e4 jos jossakin muualla on runsaasti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hakkuumahdollisuuksia ja puu on siell\u00e4 yht\u00e4 halpaa kuin Suomessa, niin miksi mets\u00e4teollisuus ei ole jo siirtynyt n\u00e4ihin maihin vaan haluaa laajentaa toimintaansa nimenomaan Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Ilmaston kannalta olisi parasta, jos mets\u00e4talouden hiilikompensaatioita ruvettaisiin maksamaan yht\u00e4 aikaa monessa maassa. Se tukkisi vuotoja ja johtaisi hakkuiden v\u00e4henemiseen puun saannin vaikeutumisen ja paperituotteiden kallistumisen kautta.<\/p>\n\n\n\n

Suuret hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ja pienen\u00e4 pysyttelev\u00e4t metsien hiilivarastot eiv\u00e4t johdu sellufirmojen pahantahtoisuudesta tai osakkeenomistajien ahneudesta. Syyn\u00e4 suuriin hakkuum\u00e4\u00e4riin ja muuhunkin ymp\u00e4rist\u00f6n rasittumiseen on ihmisten ylikulutus. Suomalaiset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n rasittamisessa varsin hyvin. Esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna suomalaisen hiilijalanj\u00e4lki on l\u00e4hes kaksinkertainen (CO2perCapita<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Onneksi itse kukin suomalainen ylikuluttaja voi varsin helposti pienent\u00e4\u00e4 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n, esimerkiksi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paperin ja pahvilaatikkojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Pahvilaatikkojen tarve v\u00e4henee, kun tavaran k\u00e4y hakemassaa kaupasta nettiostamisen sijaan. Viel\u00e4 enemm\u00e4n ylikulutus v\u00e4henee, kun tavaran j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ostamatta.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vastaus on: 150 euroa per tonni Etel\u00e4-Suomessa ja 100 euroa per tonni Pohjois-Suomessa. Tuoreessa tutkimuksessa (Tuore tutkimus) on laskettu, ett\u00e4 jos mets\u00e4nomistajalle maksettaisiin t\u00e4m\u00e4n verran mets\u00e4n hiilivaraston kasvattamisesta, h\u00e4nen kannattaisi lopettaa hakkuut kokonaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sadaksi vuodeksi. Hiilien hinnasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hiilidioksidin (CO2) hintaan jakamalla luvulla 3.67. Sidontakorvaus 100 euroa per hiilitonni tarkoittaa siis samaa kuin 27.2 […]<\/p>\n","protected":false},"author":241,"featured_media":269,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[11,98,74,9],"class_list":["post-255","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hakkuu","tag-hiilikauppa","tag-hiilinielut","tag-ilmastonmuutos"],"acf":[],"yoast_head":"\nMill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat? - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat? - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vastaus on: 150 euroa per tonni Etel\u00e4-Suomessa ja 100 euroa per tonni Pohjois-Suomessa. Tuoreessa tutkimuksessa (Tuore tutkimus) on laskettu, ett\u00e4 jos mets\u00e4nomistajalle maksettaisiin t\u00e4m\u00e4n verran mets\u00e4n hiilivaraston kasvattamisesta, h\u00e4nen kannattaisi lopettaa hakkuut kokonaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sadaksi vuodeksi. Hiilien hinnasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hiilidioksidin (CO2) hintaan jakamalla luvulla 3.67. Sidontakorvaus 100 euroa per hiilitonni tarkoittaa siis samaa kuin 27.2 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-02-19T13:07:10+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-11T09:33:58+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/02\/Palmu-1-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1715\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"timop\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"timop\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"timop\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"headline\":\"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat?\",\"datePublished\":\"2020-02-19T13:07:10+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:33:58+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/\"},\"wordCount\":993,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2020\\\/02\\\/Palmu-1-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4\",\"Hiilikauppa\",\"Hiilinielut\",\"Ilmastonmuutos\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/\",\"name\":\"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat? - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2020\\\/02\\\/Palmu-1-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2020-02-19T13:07:10+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-11T09:33:58+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2020\\\/02\\\/Palmu-1-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2020\\\/02\\\/Palmu-1-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1715},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2020\\\/02\\\/19\\\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f\",\"name\":\"timop\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/author\\\/timop\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat? - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat? - Forest Issues","og_description":"Vastaus on: 150 euroa per tonni Etel\u00e4-Suomessa ja 100 euroa per tonni Pohjois-Suomessa. Tuoreessa tutkimuksessa (Tuore tutkimus) on laskettu, ett\u00e4 jos mets\u00e4nomistajalle maksettaisiin t\u00e4m\u00e4n verran mets\u00e4n hiilivaraston kasvattamisesta, h\u00e4nen kannattaisi lopettaa hakkuut kokonaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sadaksi vuodeksi. Hiilien hinnasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hiilidioksidin (CO2) hintaan jakamalla luvulla 3.67. Sidontakorvaus 100 euroa per hiilitonni tarkoittaa siis samaa kuin 27.2 […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2020-02-19T13:07:10+00:00","article_modified_time":"2023-09-11T09:33:58+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1715,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/02\/Palmu-1-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"timop","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"timop","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/"},"author":{"name":"timop","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"headline":"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat?","datePublished":"2020-02-19T13:07:10+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:33:58+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/"},"wordCount":993,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/02\/Palmu-1-scaled.jpg","keywords":["Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4","Hiilikauppa","Hiilinielut","Ilmastonmuutos"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/","name":"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat? - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/02\/Palmu-1-scaled.jpg","datePublished":"2020-02-19T13:07:10+00:00","dateModified":"2023-09-11T09:33:58+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/02\/Palmu-1-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2020\/02\/Palmu-1-scaled.jpg","width":2560,"height":1715},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2020\/02\/19\/milla-hiilen-hinnalla-hakkuut-loppuvat\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mill\u00e4 hiilen hinnalla hakkuut loppuvat?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/fe6de8112d0e5cd1d1a99cf74853622f","name":"timop","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/255","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/241"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=255"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/255\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1590,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/255\/revisions\/1590"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=255"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=255"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=255"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}