{"id":1896,"date":"2026-11-07T10:06:17","date_gmt":"2026-11-07T08:06:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?p=1896"},"modified":"2026-11-07T18:46:23","modified_gmt":"2026-11-07T16:46:23","slug":"kappyrat-kuntoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/","title":{"rendered":"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon"},"content":{"rendered":"\n

Runkok\u00e4yr\u00e4 on yht\u00e4l\u00f6, jolla voidaan laskea puun rungon l\u00e4pimitta mill\u00e4 tahansa korkeudella, kun tiedet\u00e4\u00e4n puun pituus ja l\u00e4pimitta rinnankorkeudella. Runkok\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 voidaan laskea, kuinka paljon rungosta saadaan erilaisia puutavaralajeja, esimerkiksi sahatukkia, pientukkia ja kuitupuuta. Rukok\u00e4yr\u00e4mallien lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilavuusyht\u00e4l\u00f6it\u00e4, jotka ilmoittavat rungon kokonaistilavuuden, kun tiedet\u00e4\u00e4n puun rinnankorkeusl\u00e4pimitta ja pituus.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 Laasasenahon vuonna 1982 kehitt\u00e4mi\u00e4 runkok\u00e4yr\u00e4malleja<\/a>. H\u00e4n on my\u00f6s kehitt\u00e4nyt tilavuusyht\u00e4l\u00f6it\u00e4 eri puulajeille. Laasasenahon mallit ovat jo varsin vanhoja eli perustuvat kauan sitten mitattuihin puihin. Onkin ehdoteltu<\/a>, ett\u00e4 kenties olisi jo aika p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 mallit. Tilavuusyht\u00e4l\u00f6it\u00e4 onkin jo p\u00e4ivitetty<\/a>, mutta Laasasenahon runkok\u00e4yr\u00e4malleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen. <\/p>\n\n\n\n

On havaittu, ett\u00e4 runkok\u00e4yr\u00e4mallit voivat johtaa puuston tilavuuden aliarviointiin<\/a>. On my\u00f6s esitetty ajatus, ett\u00e4 puiden runkomuoto on ajan mittaan muuttunut siten, ett\u00e4 puista on tullut solakampia ja sylinterim\u00e4isempi\u00e4. Laasasenahon mallit aliarvioivat t\u00e4llaisten runkojen tilavuutta.<\/p>\n\n\n\n

Laasasenahon runkok\u00e4yr\u00e4mallin ominaispiirre on, ett\u00e4 puun \u201dsuhteellinen muoto\u201d ei riipu puun j\u00e4reydest\u00e4. Erikokoisten puiden samoilta suhteellisilta korkeuksilta mitattujen l\u00e4pimittojen suhde on vakio. T\u00e4m\u00e4 oletus ei luultavasti pid\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n\n\n\n

Pitkien, hitaasti l\u00e4pimittaa kasvaneiden solakoiden puiden runkomuoto on sylinterim\u00e4inen, ja nopeasti kasvatettujen tyvekk\u00e4iden puiden runkomuoto on kartiomainen. Voidaan olettaa, ett\u00e4 Laasasenahon malli yliarvioi tyvekk\u00e4iden puiden tilavuutta ja aliarvioi solakoiden puiden tilavuutta. Mallien toimimattomuuden syy ei siis ole se, ett\u00e4 puiden runkomuoto olisi vuosien varrella muuttunut. Ongelmat johtuvat siit\u00e4, ett\u00e4 malli ei kuvasta oikealla tavalla solakkuuden vaikutusta runkomuotoon.<\/p>\n\n\n\n

Asiaa havainnollistaa alla oleva kuvapari (kuva 1), jossa on vertailtu Suomen eli Laasasenahon ja Norjan<\/a> runkok\u00e4yr\u00e4malleja tyvekk\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja solakassa kuusessa. Tyvekk\u00e4\u00e4lle kuuselle Laasasenahon malli antaa hieman suuremman tilavuuden, kun taas solakalle kuuselle Norjan malli ennustaa selv\u00e4sti suuremman tilavuuden. P\u00e4invastoin kuin Laasasenahon malli, Norjan malli ottaa huomioon sen, ett\u00e4 solakkuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 puun runkomuoto muuttuu sylinterim\u00e4isemm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Tyvekk\u00e4\u00e4n (rinnankorkeusl\u00e4pimitta 40 cm, pituus 20 m) ja solakan (30 cm, 30 m) kuusen runkok\u00e4yr\u00e4 norjalaisen ja suomalaisen (Laasasenaho) mallin mukaan. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Harvesterit mittaavat k\u00e4sittelemiens\u00e4 runkojen l\u00e4pimittoja 10 sentin v\u00e4lein. Olisi siis olemassa valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t mittaustietoa eri puulajien runkomuodosta erilaisissa metsik\u00f6iss\u00e4 runkok\u00e4yr\u00e4mallien p\u00e4ivitt\u00e4miseksi. Harvesterit tosin mittaavat l\u00e4pimittoja vain ylimp\u00e4\u00e4n katkaisukohtaan saakka, eli puun pituutta ei mitata, mink\u00e4 vuoksi mallinnuksessa tarvitaan v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4 neuvokkuutta.<\/p>\n\n\n\n

Selvittelin Laasasenahon runkok\u00e4yr\u00e4mallien toimivuutta er\u00e4\u00e4ss\u00e4 m\u00e4nnik\u00f6ss\u00e4ni, josta hakattiin j\u00e4reit\u00e4 ja solakoita, 30-metrisi\u00e4 m\u00e4ntyj\u00e4 (kuva 2). K\u00e4ytin aineistona harvesterin mittaamia l\u00e4pimittoja (kuva 3).  Otin harvesterin mittaamat l\u00e4pimitat noin 40 puusta. Puiden keskil\u00e4pimitta oli 37,1 cm. Pienin puu oli 20-senttinen ja suurin puu 48-senttinen. Puiden pituus oli 26,5\u201333 metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Testimetsikk\u00f6.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mets\u00e4\u00e4 on kasvatettu pitki\u00e4 aikoja kohtalaisen tihe\u00e4n\u00e4, mink\u00e4 seurauksena runkomuoto on kehittynyt sylinterim\u00e4isemm\u00e4ksi kuin Laasasenahon malli ennustaa (kuva 3). Kuvan 3 perusteella voi jo ounastella, ett\u00e4 Laasenahon malli aliarvioi l\u00e4pimittaa 8 metrin yl\u00e4puolella, mik\u00e4 johtaa tilavuuden aliarviointiin.   <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Harvesterin kahdesta puusta mittaamat l\u00e4pimitat (sininen ja punainen) ja Laasasenahon mallilla laskettu runkok\u00e4yr\u00e4 suunnilleen samankokoiselle puulle (katkoviiva).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen n\u00e4k\u00f6havainto testimetsik\u00f6n puista on rungon nopea kapeneminen l\u00e4hell\u00e4 latvahuippua. T\u00e4m\u00e4n seurauksena joistakin rungoista katkottiin ainoastaan tukkeja (kuva 4). Ylimm\u00e4n tukin yl\u00e4puolella runko kapeni niin joutuisasti, ettei siit\u00e4 saatu en\u00e4\u00e4 4-metrist\u00e4 kuitupuup\u00f6lli\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4. Runko, josta on katkottu nelj\u00e4 5,15-metrist\u00e4 tukkia ja yksi 3,7-metrinen tukki. Rungosta ei saatu lainkaan kuitupuuta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sovitin harvesterin mittausaineistoon Kozakin<\/a> runkok\u00e4yr\u00e4mallin (\u201dModel 02\u201d) ja vertailin sill\u00e4 laskettuja l\u00e4pimittoja ja tilavuuksia Laasasenahon malliin.  Kuvassa 5 on molemmilla malleilla laskettu runkok\u00e4yr\u00e4 tyypilliselle aineiston m\u00e4nnylle. K\u00e4yrien v\u00e4linen ero on suuri. Mik\u00e4li sovittamani k\u00e4yr\u00e4 on edes suunnilleen oikea, p\u00e4\u00e4telm\u00e4 on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 metsik\u00f6ss\u00e4 Laasasenahon runkok\u00e4yr\u00e4malli johtaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilavuuden aliarvioon. My\u00f6s tukin osuus rungon tilavuudesta on aliarvio.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5. Laasasenahon mallilla (Jokke) ja sovittamallani Kozakin mallilla (Timppa) laskettu runkok\u00e4yr\u00e4 tyypilliselle testimetsik\u00f6n m\u00e4nnylle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sama asia k\u00e4y ilmi kuvasta 6, johon on laskettu kaikkien runkojen k\u00e4ytt\u00f6osan tilavuus (eli rungosta katkottujen p\u00f6lkkyjen tilavuus) harvesterin mittauksesta, Laasasenahon mallilla ja sovittamallani Kozakin mallilla. Laasasenahon malli aliarvioi selv\u00e4sti l\u00e4hes jokaisen rungon tilavuutta. Koko aineistossa aliarvio oli 15,3 %. Kozakin mallilla tilavuus oli my\u00f6s aliarvio, mutta vain 3,7 %.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6. Harvesterin mittaaman k\u00e4ytt\u00f6osan tilavuuden korrelaatio Laasasenahon mallilla (Jokke) ja aineistoon sovitetulla Kozakin mallilla (Timppa) lasketun tilavuuden kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mallit antavat sattumoisin varsin samanlaisen ennusteen tyvekk\u00e4\u00e4lle m\u00e4nnylle, jonka l\u00e4pimitta on 45 cm ja pituus 25 m (kuva 7). T\u00e4m\u00e4 voisi vihjata siihen suuntaan, ett\u00e4 Laasasenahon malli toimii tyvekk\u00e4iss\u00e4 m\u00e4nnyiss\u00e4. Laasasenahon malli on kuitenkin muotoilultaan sellainen, ett\u00e4 se ei ota huomioon runkomuodon muuttumista kartiomaisesta sylinterim\u00e4iseksi, kun puu muuttuu tyvekk\u00e4\u00e4st\u00e4 solakaksi. Vaikka Laasasenahon malli sovitettaisiin uusiin aineistoihin, se ei sittenk\u00e4\u00e4n toimisi sek\u00e4 tyvekk\u00e4iss\u00e4 ett\u00e4 solakoissa puissa. Sen vuoksi uusiin aineistoihin kannattaa sovittaa jokin muu kuin Laasasenahon malli.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 7. Laasasenahon mallilla (Jokke) ja sovittamallani Kozakin mallilla (Timppa) laskettu runkok\u00e4yr\u00e4 tyvekk\u00e4\u00e4lle m\u00e4nnylle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Laasasenahon mallin yli- ja aliarviot vaikuttavat mm. siihen, millaiseen mets\u00e4talouteen optimointilaskelmat johtavat. Runkok\u00e4yr\u00e4mallin harhat johtavat optimointiharhoihin, kuten lienee jo k\u00e4ynyt useissa julkaistuissa tutkimuksissa. Koska Laasasenahon mallit aliarvoivat hitaasti l\u00e4pimittaa kasvaneiden solakoiden puiden tilavuutta ja tukkiosuutta, optimointilaskelma saattaa esimerkiksi ehdottaa metsien kasvattamista harvempana kuin mik\u00e4 olisi oikeasti optimaalista.<\/p>\n\n\n\n

Solakoiden puiden tilavuus ja tukin osuus tilavuudesta ovat suurempia kuin Laasasenahon runkok\u00e4yr\u00e4malleilla lasketut ennusteet. Lis\u00e4ksi sahatavaran osuus tukin tilavuudesta<\/a> on solakoissa puissa suurempi. Solakoista, tihe\u00e4ss\u00e4 kasvaneista puista sahattu sahatavara on my\u00f6s parempilaatuista<\/a> kuin tyvekk\u00e4ist\u00e4 puista sahattu.<\/p>\n\n\n\n

On siis useita syit\u00e4 kasvattaa metsi\u00e4 tihein\u00e4, varsinkin nuoruusvaiheessa. Hyv\u00e4n sahatavaran tuottamiseksi nuorissa metsiss\u00e4 kannattaa hillit\u00e4 l\u00e4pimitan kasvua ja keskitty\u00e4 pituuskasvuun. My\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4\u00e4 voi harventaa ilman vaaraa siit\u00e4, ett\u00e4 puun laatu heikkenisi. T\u00e4m\u00e4 on uusimpien laskelmien mukaan my\u00f6s taloudellisesti optimaalinen tapa<\/a> k\u00e4sitell\u00e4 tasaik\u00e4isi\u00e4 metsi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kun mets\u00e4\u00e4 harvennetaan varttuneella i\u00e4ll\u00e4, siihen syntyy suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 hyv\u00e4 alikasvos (kuvat 2 ja 4). Mets\u00e4\u00e4 ei siis tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 avohakata eik\u00e4 uudistaa viljelem\u00e4ll\u00e4. Riitt\u00e4\u00e4, kun tekee tilaa alikasvokselle suuria puita hakkaamalla.<\/p>\n\n\n\n

Timo Pukkala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Runkok\u00e4yr\u00e4 on yht\u00e4l\u00f6, jolla voidaan laskea puun rungon l\u00e4pimitta mill\u00e4 tahansa korkeudella, kun tiedet\u00e4\u00e4n puun pituus ja l\u00e4pimitta rinnankorkeudella. Runkok\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 voidaan laskea, kuinka paljon rungosta saadaan erilaisia puutavaralajeja, esimerkiksi sahatukkia, pientukkia ja kuitupuuta. Rukok\u00e4yr\u00e4mallien lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilavuusyht\u00e4l\u00f6it\u00e4, jotka ilmoittavat rungon kokonaistilavuuden, kun tiedet\u00e4\u00e4n puun rinnankorkeusl\u00e4pimitta ja pituus. Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 Laasasenahon vuonna 1982 kehitt\u00e4mi\u00e4 runkok\u00e4yr\u00e4malleja. […]<\/p>\n","protected":false},"author":239,"featured_media":1905,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[31],"class_list":["post-1896","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-metsanhoitomenetelmat"],"acf":[],"yoast_head":"\nK\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon - Forest Issues<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon - Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Runkok\u00e4yr\u00e4 on yht\u00e4l\u00f6, jolla voidaan laskea puun rungon l\u00e4pimitta mill\u00e4 tahansa korkeudella, kun tiedet\u00e4\u00e4n puun pituus ja l\u00e4pimitta rinnankorkeudella. Runkok\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 voidaan laskea, kuinka paljon rungosta saadaan erilaisia puutavaralajeja, esimerkiksi sahatukkia, pientukkia ja kuitupuuta. Rukok\u00e4yr\u00e4mallien lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilavuusyht\u00e4l\u00f6it\u00e4, jotka ilmoittavat rungon kokonaistilavuuden, kun tiedet\u00e4\u00e4n puun rinnankorkeusl\u00e4pimitta ja pituus. Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 Laasasenahon vuonna 1982 kehitt\u00e4mi\u00e4 runkok\u00e4yr\u00e4malleja. […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Forest Issues\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-11-07T08:06:17+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-11-07T16:46:23+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/11\/Taimi-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Timo Pukkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Timo Pukkala\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"headline\":\"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon\",\"datePublished\":\"2026-11-07T08:06:17+00:00\",\"dateModified\":\"2026-11-07T16:46:23+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/\"},\"wordCount\":1024,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2026\\\/11\\\/Taimi-scaled.jpg\",\"keywords\":[\"Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/\",\"name\":\"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon - Forest Issues\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2026\\\/11\\\/Taimi-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2026-11-07T08:06:17+00:00\",\"dateModified\":\"2026-11-07T16:46:23+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2026\\\/11\\\/Taimi-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/87\\\/2026\\\/11\\\/Taimi-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1920},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/2026\\\/11\\\/07\\\/kappyrat-kuntoon\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/\",\"name\":\"Forest Issues\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a\",\"name\":\"Timo Pukkala\",\"sameAs\":[\"http:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/forest-issues\\\/author\\\/timmop\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon - Forest Issues","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon - Forest Issues","og_description":"Runkok\u00e4yr\u00e4 on yht\u00e4l\u00f6, jolla voidaan laskea puun rungon l\u00e4pimitta mill\u00e4 tahansa korkeudella, kun tiedet\u00e4\u00e4n puun pituus ja l\u00e4pimitta rinnankorkeudella. Runkok\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 voidaan laskea, kuinka paljon rungosta saadaan erilaisia puutavaralajeja, esimerkiksi sahatukkia, pientukkia ja kuitupuuta. Rukok\u00e4yr\u00e4mallien lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilavuusyht\u00e4l\u00f6it\u00e4, jotka ilmoittavat rungon kokonaistilavuuden, kun tiedet\u00e4\u00e4n puun rinnankorkeusl\u00e4pimitta ja pituus. Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 Laasasenahon vuonna 1982 kehitt\u00e4mi\u00e4 runkok\u00e4yr\u00e4malleja. […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/","og_site_name":"Forest Issues","article_published_time":"2026-11-07T08:06:17+00:00","article_modified_time":"2026-11-07T16:46:23+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1920,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/11\/Taimi-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Timo Pukkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Timo Pukkala","Est. reading time":"6 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/"},"author":{"name":"Timo Pukkala","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"headline":"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon","datePublished":"2026-11-07T08:06:17+00:00","dateModified":"2026-11-07T16:46:23+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/"},"wordCount":1024,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/11\/Taimi-scaled.jpg","keywords":["Mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4t"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/","name":"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon - Forest Issues","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/11\/Taimi-scaled.jpg","datePublished":"2026-11-07T08:06:17+00:00","dateModified":"2026-11-07T16:46:23+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/11\/Taimi-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2026\/11\/Taimi-scaled.jpg","width":2560,"height":1920},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/2026\/11\/07\/kappyrat-kuntoon\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"K\u00e4ppyr\u00e4t kuntoon"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/","name":"Forest Issues","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/#\/schema\/person\/8346f29e160fdc629acfbf68c1329d3a","name":"Timo Pukkala","sameAs":["http:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/author\/timmop\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1896","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/users\/239"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1896"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1896\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1916,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1896\/revisions\/1916"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1905"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1896"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1896"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/forest-issues\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1896"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}